sain veljeltäni pari päivää sitten kaksi rottaa, joista hän joutui luopumaan ja ne ovat jo noin vuoden ikäisiä, että mistään parin kuukauden ikäisistä rotista ei ole kyse. ongelma on se, että vaikka rotat ovat tottuneet ihmisiin ja ovat siis kesyjä, niin nyt ne vaikuttavat tosi aroilta eivätkä suostu tulemaan syliin, tärisevät ja mulkoilevat vain. onhan se tietysti ymmärrettävää kun on uusi paikka ja omistaja, mutta onko jollain kokemuksia samanlaisesta tilanteesta? onko mahdollista, että ne eivät vanhoilla päivillään enää totu uuteen omistajaan niin kuin pienempinä?
jos kerran hyvältä kasvattajalta poikasina ostetut rotat voivat olla heti täysin kesyjä ja joskus eläinkaupasta ostetuilla kesyyntymiseen voi mennä viikkoja, niin miten siis on vanhempien rottien kanssa?
jos kerran hyvältä kasvattajalta poikasina ostetut rotat voivat olla heti täysin kesyjä ja joskus eläinkaupasta ostetuilla kesyyntymiseen voi mennä viikkoja, niin miten siis on vanhempien rottien kanssa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä siinä tietty enemmän aikaa menee, mutta ota rauhallisesti. Rotat ovat tietysti yksilöitä, joten myös persoona vaikuttaa. Anna eläinten itse tehdä päätös sinun suhteesi. Ole niille mahdollisimman kiltti, rohkaiseva yms. Kokeile makupaloilla. Mun ensimmäiset rotat tulivat melkein suoraan kasvattajilta. Ehtivät olla eläinkaupassa peräti 23 tuntia. Olivat todella arkoja, toinen jopa aggressiivinen. Muut 5 rottaani ovat aivan erilaisia. Mulla on kokemusta eläimen ottamisesta sen ollessa jo vanhempi. Ensimmäinen kanini tuli minulle 2,5 vuotiaana ja suht kaltoin kohdeltuna. Meni pari kk ennen kuin se uskalsi lähteä häkistä ja viikkoja että se tottui jotenkin olemaan sylissä. Ajan kanssa kaikki kuitenkin parani, nyt vuoden jälkeen se on todella muuttunut. Nämä mun ensimmäiset rotat olivat todella vaikeita. Tuli jo mieleen etten ehkä ihan heti uusia edes hanki. Se aggressiivisempi ei antanut laittaa edes kättä häkkiin, se puri heti. Pikkuhiljaa sain rottani luottamuksen, mutta kyllä siihen meni varmaan puoli vuotta ja rottani oli sentään vasta juuri luovutusikäinen meille tullessaan. Muut rotat ovat olleet kesyjä heti, eivätkä ole purreet. Itse asiassa selvisi että tämä aggressiivinen rotta oli todella herkkä kaikelle. Se vaati sen että sitä ei pakoteta yhtään (ei nyt muutenkaan saisi ilman painavaa syytä), puhutaan rauhassa ja hellästi ja vaan sen verran kuin se antaa. Mutta siis tietysti käsitellään, vaikkei se välttämättä olisi aina mieleen, mutta ei stressata liikaa. Toivottavasti ymmärrät yhtään mitä mä selitin X) Jos tarttet tarkennusta johonkin kohtaan niin kysy pois!=)