MIksi ne villaa laittaa sinne harkkojen väliin? Villahan kastuu kun seinä muurtaan. Kunnon sade kastelee koko rakenteen läpimäräksi. Näytti olevan vielä lasivillaa. MIkä tuommoisen seinän U-arvo on? ONko parempi kuin esim. Lammilla.
Kaikenkaikkiaan oudon näköistä hommaa...
Jussi
Kaikenkaikkiaan oudon näköistä hommaa...
Jussi
Vastaukset 40
Vanhimmat
huomannut ettei villa kastunut eikä sitä kasteltu laastillakaan. Ja sade ei kastele harkkoja läpimäriksi.
Voittaa lammin mennen tullen.
Kivi kun painetaan ja koputellaan paikoillen niin ihan tasan kastuu ne villat siellä välissä, Mitä sinne pystysaumaan muuten laitetaan? Samaa villaako?
en ainakaan huomannut...
Remonttireiskan harkon U-arvo on kait 0.17 ja lammilla se on 0.19.
Mutta lammi on rakenteen himpun tiiviinpi, himpun varaavanpi, eikä aukkojen ylityksissä, ontelolaattojen alla yms, yms, tarvitse käyttää huonommin eristettyä harkkoa niin kuin nuissa keveämmissä toteutuksissa.
Miksiköhän muuten Jämäkkä kivitaloissa tulee palkkiharkot myös KESKELLE seinää?
legendoja.
a. se villa ei muurattaessa kastu vaan kostuu
b. se villa kuivuu sieltä varsin nopeasti.
c. kun tuollaiseen seinään tekee reiän 20 vuoden kuluttua, se villa ei ole mustaa niinkuin jotkut luulevat.
d. jos talossa ei ole räystäitä se villa voi olla mustaa.
e. suomen ilamstossa järkevä ihminen ei rakenna taloaa ilman räystäitä.
Pystysaumaan voi laittaa urskaa, mutta olen vain kerran nähnyt niin tehtävän. Eristeet työnnetään nimittäin toisiaan vasten ja siinä eristeen kerkellä on noin 1cm ura, jonka voi halutessaan urskata.
TV:ssä esitetyn harkon harkon (ainakin luulisin, että se oli Lujabetonin Ultraharkko harmaasta eristeestä päätellen) U-arvo on 0.13 ja valmiin muuratun seinän ramloineen ja villakaistoineen on 0.15. HB:n harkolla vastaavat arvot ovat 0.15 ja 0.17.
TV:ssä käyttivät kyllä väärän levyistä villakaistaa. Luulisin, että se oli 140mm:stä vaikka pitäisi olla ainakin 170mm:stä. KS: VTT tutkimus. Tuo siksi, että leveämmällä on pienempi mahdollilsuus tehdä työvirheitä.
Villojen kuivumista oli muuten testattu TM rakennusmaailmassa. Kivi- ja lasivillat kuivuvat varsin sutjakkaan, toisin kuin yleensä luullaan.
Luja-ultra harkkoseinän u-arvo 0.15
palkin 0.25
Lammi koko sinälle valmiin seinän u-arvo 0.19.
Kaksi kerroksinen talo, jossa kerroskorkeus 3000mm eli yhteesä eristettyä seinää 6m, jossa kevarin kanssa 28 harkkovarvia + 2 varvia palkkiharkkoja = aukon ylitykset, ristikoiden päätyjen alle + välipohjan rengas =>
U-arvo koko seinärakenteelle keskimäärin 0.157 eli valumuottiharkoilla lämpöhukka 21% suurempi.
Massa: Laskelmissa huomoin rungon sisäosan massan, mutta lattian massa ja väliseinät olisivat saman painoiset molemmissa yhteensä noin 65 tonnia. Jos lattiaa on 240m2 kuten meillä ja valun paksuus on 100mm kuten meillä on molemmissa kerroksissa. Palkin osuus on sama kuin yllä esitetty.
Muut rakenteet arviolta noin 20 tonnia
Betonin painoksi oletetaan 2.5 tonnia/ kuutio seinissä ja lattiassa.
Lammitalo = n.157 tonnia
kevari = n.120 tonnia
Tiiveys lienee kaikissa rapatuissa ja tasoitetuissa sama. Sipossa tosin voi olla hieman muita parempi koska ne on yleensä kivirakenteisia myös katon osalta.
Vai miksi sisältä ulkoapäin oleva maali - pintatasoite-pohjatasoite-tiilitasoite-harkko-
pohjarappaus-pintarappaus vuotaisi?
että ei tuo energian säästö rahassa mitattuna vuositasolla kummoinen ole noiden kahden välillä, mutta meidän tapauksessa oltiin niin kinthaalla lämmitysjärjestelmän tehojen suhteen, joten sen vuoksi ei haluttu tunkiä eristävyydessä missään kohtaa taloa.
Ja rakenteellisesti olis Lammin tapauksessa valamaan paikalla muottiin viiden aukon ylitykset kun kevarin kanssa riiti kolme valua.
Ongelma oli siinä, että ikkunat ovat lähes lattiasta kattoon, eli yläpuolelle olis tullut vain yksi tai kaksi harkkoa ja tuossa Lammissa pitäis olla kantavuuden saavuttamiseksi mielluusti vähintään kolme.
Tässä suhteessa Sipo ja kahi olisivat olleet parhaat, sillä niissä palkit olisivat tulleet valmiina ja nostettu paikoilleen. Sipo ei kuitenkaan sopinut talon jännevälille kovinkaan hyvin, joten olisi jouduttu teräksllä tekemään kantavaa linjaa. Kahista olis varmaan saanut kaiken kaikkiaan parhaan talon tuulettuvinen julkisivuineen jne, mutta sen muuraaminen olis ollut liian kallista meille.
Nyt on sitten toinen talvi edessä ja mielenkiinnolla odotan koska joutuu lämmitystä harkitsemaan. Toistaiseksi on lämmitykseksi riittänyt pelkät hukkalämmöt valaistuksesta ja keittiöstä.
Yksinkertaisimmilhaan painoeron saa kun laskee eristeen sisäpuolisiin seiniin tulevan betonin massan. Muutoin harkkomateriaalit ovat hyvin karkeasti ottaen saman painoisia.
(esim meillä seiniin noin 53 kuutiota kuraa, siitä puolet eristeen sisäpuolella eli noin 26 kuutiota eli 65 tonnia ois ylimääräistä painoa/massaa verrattuna "kevariin" mutta tosiaan kun kokonaismassat huomioi niin ero ei tunnu kovin merkittävältä)
"Ja rakenteellisesti olis Lammin tapauksessa valamaan paikalla muottiin viiden aukon ylitykset kun kevarin kanssa riiti kolme valua.
Ongelma oli siinä, että ikkunat ovat lähes lattiasta kattoon, eli yläpuolelle olis tullut vain yksi tai kaksi harkkoa ja tuossa Lammissa pitäis olla kantavuuden saavuttamiseksi mielluusti vähintään kolme."
Eli kevytsora harkoilla tehdessä tarvitsi vain kolme palkkia mutta lammin tapauksessa olisi tarvittu viisi...
Ei mene ihan suorilta minun "jakeluun"... Millä perusteella kevytsoraharkkojen kantavuus riitti paremmin niissä kahdessa aukossa?
(meillä on olohuoneen 2m leveän ikkuna-aukon yllä vain kahden lammiharkon korkuinen palkki ja sen päällä lepää kattotuolit. Rakennesuunnittelija olisi halunnut pystypilarin keskelle sitä aukkoa kunnes toimitin hänelle Lammin uudet suunnitteluohjeet ja niiden mukaan laskettuna kantavuus riitti. Jos aukon päällä olisi ollut esim välipohjan ontelolaatat, niinkuin meillä kellarin autotallin oven päällä (leveys 2.6m), palkkia on kait oltava kolme harkkokerrosta)
muurauslaastin jota on myös 7kg/2/ harkko?
Akateemista turhaa keskustelua, mutta pätkii työn tekoa mukavasti kun en tupakoi. :)
se harkko ei olisi kelvannut. Tosin meillä on 100cm aukon laidoilla ristikkojen tuenta (ristikko jako 800mm). Alla on yksi kevaripalkkiharkko ja 150X48 lankku.
Kevarissa nääs sitä betonia on pystyleikkausksessa noin 170mm ja 4 X 12mm AW500 teräs kun betoniharkossa se on pätkitty lyhyiksi nappuloiksi ja mitoitus tehdään sen 30mm mukaan joka on se yhtenäinen osa ja siihen ei myöskään olis mahtunut tarvittavat teräkset tai oikeastaan sen jälkeen betonia olisi ollut lähinnä vain värjäämässä niitä rautoja.. Kolmella harkolla siitä sitten tuleekin jo oikeasti todella kantava.
"betoniharkossa se on pätkitty lyhyiksi nappuloiksi ja mitoitus tehdään sen 30mm mukaan joka on se yhtenäinen osa ja siihen ei myöskään olis mahtunut tarvittavat teräkset tai oikeastaan sen jälkeen betonia olisi ollut lähinnä vain värjäämässä niitä rautoja.."
Tuollaisessa kahden harkon vahvuisessa ikkunan ylityksessä Lammiin ei tarvitse muistaakseni ylimääräisiä vaakarautoja lainkaan koska harkon alapintaan tuleva profiili ja 10k400 pystytapit riittävät.
Suunnittelijallasi lienee ollut väärää tietoa, kuten minunkin suunnittelijallani.
Muutoinhan valamaton lammiharkko ois kait himpun muurattavaa kevytsoraharkkoa raskaampi...?
meillä rak.suunnittelija sanoi, että 2 harkon vahvuisen ylityksen aukon maksimi on 3,6m. Pysty raudat oli kuitenkin 16k400 ja olisiko ollut 25-30 cm välistyksellä
Työvoimakustannuksiakin tulee lisää rätityksestä.
kun harkon huokoisuuden huomioi ja muutenkin ... teoriassa seinän läpi kulkeva kosteusvirta voisi tiivistyä nesteeksi siinä villassa ja kostuttaa sen mutta todellisuudessa on 99% varmaa että se kosteus poistuu sieltä maaliskuusta marraskuuhun välisenä aikana.
että rakennekosteus on aina alempi kuin ilmankosteus...esim: puulla tyypillisesti alle 15%, joten eiköhän se seinä ole kaikissa mahdollisissa olosuhteissa trooppista sademetsää lukuunotta aina niin kuiva, että mikrobit jotka tyyppillisesti vaativat noin 80%+ kosteuden, eivät siellä voi kasvaa.
asiantuntevasti taustalla kerrottava tarina talon "massiivisesta" rakenteesta. Kovin vähäistä on "kiviaineksen" määrä tuossa massiivisessa rakenteessa, joka sitten varaa ja luovuttaa lämpöä, pitää talon viileänä kesäkuumalla. No joo, ajatelkoot jokainen itse paljonko tuossa sitten on noilla materiaalivahvuuksilla perää.
120kg / m2 kevyt rakenne?
Eli tyypillinen varaava takka on noin 1200kg, joten 10m2 tuollaista harkkoseinää painaa saman verran. Ja kun sitä harkko seinää ja muuta massaa on esim: 100 000kg, niin eikös tuo jo ole aika iso massavaraaja?
päinvastoin ? Noinko se menee, liittyykö tuo sitten siihen mainostettuun tiiviyteen ? Ajattele ennen kuin alat hehkuttaa. Tuohan on massiivi EPS-seinä, jolla on tietysti hyvä lämmöneristys, mutta ei todellakaan mitään mainittavaa lämmönvaraus ominaisuutta. Kovin ontuva oli siis tuo varaava takka vertaus, sehän ei ole täynnä EPSää vai mitä ?
siinä EPS-palassa. Siinähän on vaara että kaatuu koko "massiivirakenne" joko ulkokuori tai sisäkuori repetyy irti. Toisaalta eihän sillä niin väliä, eihän tuollainen kauras ja ohut sorasekoitepinta paljoa paina, mutta voihan se massiivisesti rikkoa vaikkapa olohuoneen lasipöydän.
päivä.
Sillä paksuudella ei paljoa merkitystä ole vaan sillä massalla. EPS on tosiaan eriste mutta takassa käyetään joko kivi- tai piivillaa.
Sisäkuori on on muuten 90-130mm paksu harkosta riippuen.
tosiaan sadan tonnin massa ei oikeasti varaa mitään.
VTT:nm tutkimusselostuskin on väärennös ja hankittu kossupulolla. :)
Jatka samaan malliin, tai oikeastaan voisit hieman hio tuota liekitystaitoasi.
vaan kalanpyrstöjä. Niin juu ja se sisäkuori on haponkestävällä ramlalla kiinni ulokuoressa. Valumuottiharkoissa ei tosi tätä omiaisuutta ole vaan niissä on pelkkä kalanpyrstö.
Mutta käy ihmeessä jollain työmaalla. Varmasti mielellään antavat sinun pukkailla harkkoja siellä.
"Raakel liekki"
tuosta kovin rehvaakkaasta kivitalomarkkinoinnista. Hyvä sitten, jos on Kastelli-myyjä, pisteet siis hänelle.
Onko siis ymmärrettävä niin että nuo EPS;n eroittamat massiiviset pinnat ovat niitä erinomaisesti varaavia. Mutta mitä nyt kuuluvat takkojen eristeet tähän "kivitalojen" kivikuorien massiivisuuteen. Toivottavasti et tarkoita että "massiivinen kivikuoritalo" tuikataan tuleen, ja sitten se varaa sen lämmön, sinäänsä tietysti hieno asia, mutta ei kai kovinkaan oleellinen - ehkäpä noiden eräiden valitettavien tapahtumien aikana olisi ollut Saksalaisille hieno juttu. Etukäteen viellä sitten, irtaimisto on talossa se joka yleensä palaa, niin massiivisessa kivitalossa kuin "Kastellissakin".
Kyllä ne markkinamiehet puhuvat massasta varaavana elementtinä ja tietysti liioittelevat sen vaikutusta.
Mutta kerro sinä nyt meille miksi se harkon, tiilen tai betoni massa ei varaa ja tasaa lämpötilan vaihtelua kuten fyysikan lyhyellä oppimäärällä meille uskotellaan. Onko ominaislämpökapasiteetti siis pelkää virtuaalista harhaa?
Mieti sitten vielä miten esim: 100 000kg massa reagoi 12 tunnin pituiseen auringon paahteeseen vaikkapa 24 tunnin syklillä ja lopuksi arvuuttelet miten 10 000kg käyttäytyy vastaavassa tilanteessa.
Lopuksi voit käydä kirjastossa pläräämässä automaatiotekniikan kirjallisuutta kohdasta PID säädin.
Harkossa on noin 20cm kevytsorabetonia, toiset noin 20cm eristettä. Ulko- ja sisäkuoret liitetään toisiinsa ruostumattomilla muuraussiteillä, samalla periaatteella liitetään täystiiliseinän sisä- ja ulkokuoret. Yhden harkon paino on noin 25kg. ( Eristeharkko 380 )
Yläkerran muurauksen alkajaisiksi kuormasin välipohjan päälle noin 12 tonnia harkkoja muurareita varten. Rakenne ei antanut niin mitään merkkejä ylikuormasta.
Käytännössä nämä ns. puutalot koostuvat sahajauhoista kasaan puristetuista levyistä ja riuista, joista seinät on laitettu kasaan niittipyssyllä ja sitten vähän villaa sisään. Puuta saattaa löytyä ulkoverhoilusta ja toivottavasti myös kantavasta rungosta. Tosin esim. Jukka -taloissa tästäkin on luistettu: kantavat runkotolpat ovat pari riipiä joiden välissä on kovalevyn soiro. Siinä sitten koko talo heilahtaa kun esim. laittaa ulko-oven kiinni. Tämä ei enää hymyilytä.
nimittäin meilläkin ladottin melkein 30 tonnia roinaa = harkkoja, muurauslaastia yms. välipohjan päälle toisen kerroksen muuraustöiden edellä.
Saumavalut oli toki tehty viikkoa ennen, mutta esim: yksi teräslätkä, joka kannatti palkkia, jonka tehtävänä oli kannatella neljää ontelolaattaa, oli vääri asennettu, eikä sen lujuus varmaan ollut kuin 10% suunnitellusta.
Onko kellää jotain faktatietoa näiden kertoimien kokoluokista?
onteloita vain asennuksen aikana paikoillaan, kun sumavalut tehty koko latia toimii yhtenä levynä ja seinät kestää vaikka mitä.
Sopii kokeilla jos ei usko. Paino/massa on iso verrattuna puutaloon. Ja kivitalossa on raskaita monasti myös väliseinät.
Yllättävää jos kevytsoraharkkoseinä pitää olla rosteriramlalla sidottu eristeen yli!
Sehän ei voi olla vaikuttamatta mm. eristävyyteen.
Lammiharkoissa kuoret on kiinni EPS:ssä pelkillä kalanpyrstöillä, ja lujassa on.
kyllähän se pelkällä rytoksillakin kasassa pysyy eihän sitä ramlaa sinne siksi laiteta, eikä edes jokaiseen harkkoon.
Kylmäsilta on todella mahtava...peräti 1/19894.36 osa siis kahdeskymmenestuhanesosa seinän poikkipinta-alasta. Kyllä se urskan rako, josta on betonia läpi seinän vaikuttaa enemmän tuohon eristävyyteen.
Niin juu ja tuo ramla on myös huomioitu u-arvo laskennassa, sehän on valmiin rakenteen arvo, eikä sen yksittäisten osasten arvo.
Eipä taida noista ihmisasunnoksi oikein olla. Navetoiksi, tehdas- ja asemarakennuksiksi ehkä. Ei kyllä tule noista koti ensimmäisenä mieleen. Eikä kyllä vakuuta nuo massiivisuus ja varausjututkaan. Sen verran paljon on styroxia ja vähän sitä massiivista kiviainesta, joka viellä erotettu sillä styroxilla. Mutta tottahan jokainen saa uskoa ihan mitä haluaa. Järki ei kyllä noita myyntihokemia tue.
säästeliäänä kaverina olen säästänyt myös yläasteen fysiikan kirjan, joka tietää kertoa että tuo massa on eduksi. Tuon jälkeen olen opiskellut vielä lähes 1200 tuntia fysiikaa, eikä asia ole silläkään muuttunut.
Kesällä sen huomaan kun naapuri pistää propellin makkarin kattoon, jotta saisi nukutuksi, mutta meidän bunkkerissa riittää kun pitää ikkunat ja ovet kiinni päivällä.
Eetteri teoriasi ei siis ole uskottava. :)
Nykyisissä taloissa sellainen yleensä on oltava, jopa "massiivisissa". Paljonko sitä varaavaa "massaa" kertyikään tuollaiseen omakotitalon "kuoreen" eipä taideta laskea missään kymmenissä tai sadoissa tonneissa - vai mitä ? Jatka rauhassa niiden säästämiesi kirjojen lueskelua. Tosielämässä ja talokaupassa kun tuntuu että se massiivisuus on hyvinkin suhteellista ja lähes olematonta, kun pitää se talo saada jotenkin eristettyäkin. Mutta ei kun kerro lisää "oppikirja faktaa" ja sitten kun viellä selvität uskottavasti miten se liittyy näihin "ohuilla" ja erillisillä kiviaineskuorilla varustettuihin taloihin. Ehkäpä sitten tulevat luoksesi ostoksille nekin joilla omakin ajatus kulkee, eikä kaikki myyntihokemat iskostu suoraan otsaluuhun.
satatonnia varaavaa massaa on varsin merkityksellinen noin 150m2 / 400m3 talossa. Ilmanvaihdosta ei ole juuri iloa jos talo kuumenee tunnissa auringon nousun jälkeen.
60 leveyspiirillä ja siitä pohjoiseen pohjan kesällä tuo aurinko jaksaa lämmittää kipsilevyjä aina ilta yhdeksään saakka ja ilma on lämmin lähelle puoltayötä joten se ilmanvaihto ei auta tai se auttaa vasta aivan liian myöhään.
Kivitalossa ilmanvaihdon voi ohjelmoida tehostumaan esim: 02:00 - 07:00 väliseksi ajaksi jolloin saadaan viileää ladattua rakenteisiin seuraavaksi päiväksi.
Se lämpötilan gradientti nyt vaan valitettavasti tottelee myyntimiestä tässä asiassa.
ulkolämpötilan ollassa vaikkapa sitten -30 C, päästää kuitenkin ulkolämpötilan sisälle ? Seinistäkö ? No ei varmasti ! Miten saadaan näissä "kiviainesharkkotaloissa" aikaiseksi tuo 100 tonnin varaava massa ?????????. Ikkunathan ovat olleet se herkkäpaikka josta lämpöä on yleensä mennyt ulos ja tullut sisään (auringonlämpö) kuitenkin nykyään käytetään samoja ikkunoita, joten eipä liity enää nykypäivään. Ilmanvaito on tärkeää toimia riittävän tehokkaasti jotta saadaan kosteus pois taloista, ja muuten aivan sama mikä sen talon runkomateriaali on, se ilmanvaihdon on toimittava kokoajan. Eikä tosiaankaan toimi näissä pääosin styroxi/kiviaineskuori taloissa yhtään sen kummallisemmin kuin noissa parjatuissa "levytaloissa". Päinvastoin, levytalojen sisälämpotila ja olosuhteet säädetään välittömästi oikealle tasolle jossa on hyvä elää, eikä odoteta koska laitteistoja voidaan kytkeä tekemään "juttuja". Siis nopea reagonti olosuhteiden muutoksiin on nimenomaan se taloudellisin tapa energiakulutuksen kannalta. Joten seuraava :D
Meitsin harkkotalossa on massaa jotain 150 tonnia. Se koostuu
- seinäharkoista, noin 30 tonnia
- betonivaluista eri paikkoihin, noin 90 tonnia
- välipohjan ontelot, noin 30 tonnia
- hormi takka noin 10 tonnia
Siinä on jo noin 160 tonnia. Talossa on lisäksi kaikkea muuta ( esim. tiilikatto noin 10 tonnia, parveke noin 7 tonnia, anturavalu noin 25-30 tonnia jne ).
Tyypillisessä pahvitalossa on tukehduttavan kuuma, jos sen eteläsuunnassa ei ole katvetta auringon edessä.
Viileää yöilmaa on järkevää käyttää kesäaikaan jäähdytykseen. Eli öisin tehostetaan ilmanvaihtoa ilman LTOta, jolloin kivitalon massiiviset rakenteisiin saadaan varastoitua miellyttävää viileyttä. Pahvitaloissa tämä ei toimi niin hyvin, koska kevyillä rakenteilla ei ole riittävää varauskykyä.
Mitä muuten edellisessä viestissä yritetään sanoa ? Sisälämpö 30 ja ulkona -30 ja ulkolämpötila tulisi sisälle ?
Ikkunoiden kautta tulee varsin huomattava lämpökuorma, jos ne ovat etelään ilman katvetta. Lääke on joko markiisit, julkisivukaihtimet tai sälekaihtimet.
Nykyisissä puutaloissa ei muuten puuta taida olla muualla kuin nimessä. Niiden rakenteethan on kasattu nitojalla sahanpuruista puristetuista levyistä ja rimoista. Jukkatalojen rungoissakaan ei ole enää massiivipuuta, vaan pari riipiä joiden väliin on liimattu kovalevysoiro.
Ulkoseinien harkkojen "Massat" ovat vähintäänkin tulkinnan varaisia, niissähän pitää olla se "rytoxi" siinä valissä, eli ulko- ja sisäseinien "massojen" ei ole soveliasta olla yhteydessä "tasaamassa" niitä lämpötiloja. Tiilikatto ja parveke ovat sinäänsä "kivitalo-opin" mukaan tärkeitä "lämmöntasaajia" ;D
Hormi- ja takka lienevät aika yleisiä myös puutaloissa. Kuten myös anturat, joiden ei kai myöskään ole kovinkaan energiataloudellisesti järkevää osallistua siihen "lämmöntasaukseen" ;D
Enkä ole kyllä edes vieraillut sellaisessa "pahvitalossa" jossa olisi ollut tukahduttavan kuuma, siis sellaisessa joka on rakennettu oikein ja säädösten mukaan. Sen sijaan pirun kylmässä "kiviainestaloissa" olen kyllä vieraillut useissa ;D
Lämpö kun ei todellakaan tule seinien läpi sisälle, muuta kuin intohimoisen "kivitalofanaatikon" ja kauppiaan mielestä ;D
Samat ominaisuudet voidaan konesitojen ja laitteistojen suhteen käyttää yöaikana ;D
Sillä erotuksella että jos sattuukin tuleemaan "hieman kolea" päivä, ei tarvitse lämmittää yhtäpaljon, lienee siis taloudellisempaa ;D Mielestäsi siis yönaikana "jäähdytetään" ja "varastoidaan" viileyttä seiniin ;D Niinhän se varmasti on ;D
Niinhän niitä on erillaisia puutaloja, kuten on "kivitalojakin".
Siinähän sitä kai ihmeteltiin miten se "massiivikivitalon" lämmöntasaus onnistuu.
Jukka-taloissa tuo on kovalevysoiro ja massiivikivitalossa EPS;ää, joka ei myöskään taida paljoa varailla.
Tämän kirjoittajan tekstistä paistaa selvästi läpi että hän asuu puutalossa ja kadehtii kivitalojen omistajia. Lisäksi hän käyttää liikaa lainausmerkkejä ja hymiöitä ollakseen edes puoliksi uskottava.
Hän kieltäytyy uskomasta faktoja, koska luetun YMMÄRTÄMINEN on hataraa. Kannattaisi varmaan siirtyä kehumaan vaikka älväreitä tuonne talopaketti osioon....
sekoilet jostain tiilikatoista yms. kun muut puhuu eristeiden sisäpuolella olevasta massata. Sitten sekoilet totaalisesti tuon kolean päivän kanssa. Juuri suuri massaisessa talossa se yön jäähdytys ei millään kerkeä jäähdyttää rakenteita niin kylmäksi että seuraavana päivänä tarvitsisi lämmittää.
Kevyissä rakenteissa tulle vastaavassa tilanteessa alilämpöä ja vastaavasti lämpimänä päivänä yli lämpöä ja sitä joudutaan tasaamaan lämmityksellä tai ilmastoinilla.
Ja juuri se on se syy miksi kivitaloon voi laittaa yksinkertaisemman säätöjärjestelmän. Ja samasta syystä asiaa koskeineissa tutkimuksissa on todettu raskaiden rakenteiden vähentävän energian kulutusta.