Minulla on kaksi lasta. Toisen kummitäti on sisareni ja hän muistaa lasta ihanasti. Toisen, vanhemman, kummitäti on mieheni sisar ja hän muistaa miten sattuu. Lapseni ovat jo niin vanhoja, 5 ja 7, että tajuavat asioita. Vanhempi haluaisi jo vaihtaa kummitätiä sisareeni. En tarkoita muistamisella nyt pelkästään lahjoja, vaan muutakin; soittoja, kortteja, käymisiä. Lapsenikin aina välillä soittelevat tädeille kuulumisia, nyt vaan vanhempi ei enää halua, "kun ei sekään mulle soita". Nytkin on vanhemman lapsen synttärilahja ollut kesäkuusta tuomatta (lupaus oli tulla elokuussa käymään, ei ole kummia näkynyt, ei myöskään kuulunut).
En haluaisi moittia tätiä lapsille, mutta mitä selittää, kun toinen sanoo jo, että ei se kuiteskaan mua muista... ja kun toinen täti muistaa ja toinen ei! Sisareni on jopa ruvennut muistamaan myös tätä vanhempaa lasta (lähettää jotain pientä myös hänelle, soittaa, ym...)
Ottaa päästä lapsen puolesta.
En haluaisi moittia tätiä lapsille, mutta mitä selittää, kun toinen sanoo jo, että ei se kuiteskaan mua muista... ja kun toinen täti muistaa ja toinen ei! Sisareni on jopa ruvennut muistamaan myös tätä vanhempaa lasta (lähettää jotain pientä myös hänelle, soittaa, ym...)
Ottaa päästä lapsen puolesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juttele lapsen kanssa tästä unohtelevasta kummista :)
Kerro, että meitä ihmisiä on monenlaisia niitäkin joilla huono muisti.
Siskosi tekee mielestäni oikein, kun muistaa molempia onhan hän kuitenkin tämän toisenkin täti vaikkei kummitäti olekaan.
Ei sitä kovin viitsi "haukkua" kummitätiä lapselle...
Meilläkin tahtoo miehen puolelta sisko (joka kummitätinä) "unohdella" lapsen(-ien) syntärit, mutta pari kertaa olen tehnyt niin, että ostanut pojalle jonkun pienen jutun ja sanonut, että tää täti käski antaa, kun ei pääse käymään.
Ei onneksi poika (7v) ole ollut vailla soittaa ja kiitellä :)))
Oma siskoni on myös vanhimman pojan kummina ja muistaa nimipäivinäkin, mutta yhtä lailla nuorempaakin.
Saman teen itsekin hänen lapsilleen vaikka olenkin toisen kummi, mutta tasapuolinen minusta täytyy olla kummallekin koska sen verran lähisukulaiseksi itseni lasken.
Mutta liekkö noissa sisko-veli väleissä jotain että heillä ei "pelaa" toisten muistaminen?
Vähän vaikuttais siltä... :)
Itse koitan antaa asian vain olla, sanon mieluummin, että täti on vähän rahaton niin ei siksi ole lahjaa tuonut tms. :)
... mutta en viitsisi valehdella lapselle, joka selvästi jo tajuaa asioita, mitään satuja. Kun totuus on, että tämä täti ei välitä eikä halua välittää. Silloin hän ottaa yhteyttä, kun on itse jotakin vailla; autonkorjausapua, rahaa lainaksi, aikoinaan kesäpaikkaa omalle pojalleen (asumme maalla)...
Itse aikoinani yritin pitää yhteyttä, mutta soittamani puhelut menivät suunnilleen niin, että kuuntelin puoli tuntia, miten HEILLÄ meni, sitten täti sanoi, että nyt pitääkin lopettaa kysymättä kertaakaan meidän kuulumisia. Lapseni huomasi tämän saman eikä halua enää soittaa, varsinkin kun hänelle ei täti ole soittanut kertaakaan.
Enkä mielestäni ole velvollinen ostamaan toisen puolesta lahjaa lapselleni. Mutta... kun joskus tekisi mieli kertoa kaikki vuosien varrella patoutunut kauna tälle ihmiselle, mutta toisaalta en viitsi, välit (toisaalta; mitkä välit) vain menisivät...
Sano suoraan, mitä ajattelet. Ei se hymistelemällä muutu. Kun sukuakin olette, olette pakostakin ainakin joskus tekemissä toistenne kanssa.
Tai tee, niin kuin minä aikanaan: poikani kummitäti myös muisti silloin, kun siitä oli hänelle hyötyä ja omaa lastaan oli aikanaan viikonloppu ja kesä-kylässä pitänyt luonani ahkeraan (mieheni sisar). Otin työpaikaltaan selvää hänen vapaapäivästään. Sitten soitin, annoin ymmärtää, että olemme kotona (välimatkaa 100 km) ja hän kertoi, että on vapaapäivä ja ei mitään erityistä tekemistä. Sen jälkeen ilmestyin poikani kanssa oven taakse, pudotin hänet sinne ja ilmoitin hakevani illalla, kun on vähän asioita.... akka oli hölmistynyt.
Oli silloin 8 vee poikani toki huoltanut - kivaakin oli ollut. Poikani oli tentannut, miksei täti ollut muistanut synntärilahjaa ja miksei soita koskaan... sen jälkeen alkoi yhteys pelaamaan.