Pääkirjoitus 9.10.2005 4:00:36
*Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni: Kielessä turva*
*ARI VALJAKKA*
Nettiasiakkaiden huijausyritys Ruotsin Nordea-pankissa (TS 5.10.) nosti esiin kielen merkityksen elämässämme. Huijausyritys paljastui nimittäin ruotsin kielen kirjoitusvirheiden takia.
Nordean asiakkaita yritettiin alkuviikosta saada luovuttamaan nettipankissa käytettäviä tunnuslukuja väärennetyn sähköpostin avulla. Huijausviestin huono ruotsin kieli, muun muassa tavutusvirheet, herättivät kuitenkin epäilyksiä.
Eteläkorealaiselta palvelimelta kehnolla ruotsin kielellä kirjoitetut viestit väittivät pankin muuttaneen turvallisuusjärjestelyjään. Tämän vuoksi asiakkaita pyydettiin siirtymään linkin avulla pankin (väärennetylle) kotisivulle antamaan salaiset tunnuslukunsa, jotta ne pysyisivät käytössä. Verkko suljettiin, joten sinisilmäiset eivät ehtineet uunotettaviksi.
Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen väittää suomalaisten järjestelmien olevan kohtuullisen turvallisia tällaisten huijaustapausten varalta. "En ole huolissani. Suomea on tähän saakka suojellut vieraille outo kieli, jota käännöskoneetkaan eivät osaa kunnolla kääntää. Maailmalta löytyy helpompiakin kohteita tällaisille huijauksílle", uskoo Hyppönen.
Kieli on itsenäisyytemme turva, kansallisuutemme kivijalka, on sanottu. Sitä ei murrettu Ruotsin vallan aikana, sitä ei nitistetty Venäjänkään voimin. Tulos oli päinvastainen; uppiniskainen kansa ei vieläkään ymmärrä sen paremmin ruotsin kuin erityisesti venäjän kielen arvoa. Valitettavasti, sillä venäjää lukevien oppilaiden määrä on vain prosentin luokkaa.
Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Jorma Toivaisen mielestä omalla kielellämme menee vielä hyvin, vaikka olemmekin maailmanlaajuisesti katsoen hyvin pieni kielivähemmistö. Hän muistutti muutama vuosi sitten, miten kieli elää niin kauan kuin lapset omaksuvat sen ensikielekseen. Se auttaa myös uusien kielten oppimista.
Ulkomaille pienten lasten kanssa muuttavat suomalaisvanhemmat havaitsevat hämmästyksekseen, miten hyvin ja vanhempiaan nopeammin vain suomea osaavat ummikkolapset omaksuvat paikallisen kielen. Kokonaisvaltainen ote asiaan auttaa, sillä lapsen kieli ei ole irrallista. Sen virikkeenä on aina eri-ikäisten jäsenten perhe ja ympäröivä yhteisö.
Äidinkielenopetuksessa tulisikin professori Toivaisen mielestä huolehtia asennekasvatuksesta antamalla elävästi ja kiinnostavasti tietoa suomen kielestä ja sillä kirjoitetusta kirjallisuudesta. Hänen mielestään EU:kaan ei sorra suomen kieltä. Sen sijaan suomalainen nöyryys, vieraskoreus ja itsensä alentaminen toimivat helposti jonkun toisen kielen hyväksi, väittää professori.
Tässä suhteessa yliopistot itsekin voivat katsoa peiliin. Yli puolet niiden maisteriohjelmista suoritetaan englannin kielellä. Kielitoimiston johtaja Pirjo Hiidenmaan mielestä opiskelijoiden on kyettävä välittämään tutkimustietoa niillekin, jotka eivät selviä vieraskielisistä sanonnoista.
Ensi vuonna juhlitaan kahta suomen kielen merkkihenkilöä, Mikael Agricolaa ja J.V.Snellmania, kumpikin eri aikoina Turussa vaikuttaneita miehiä. Heistä ensimmäinen oli suomen kielen perustaja, jälkimmäinen sen aseman vakiinnuttaja. Snellman kirjoitti julkaisemissaan lehdissä kielen merkityksestä ja puhui tulisesti kansalaisten aktivoimisesta ja kasvatuksesta kieleen. Snellman oli senaattorina ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä keskeinen vaikuttaja siihen, että asetus suomen kielen oikeuksista syntyi.
Kielitoimiston huoli suomen kielen asemasta globalisoituvan maailman työvälineenä on aiheellista. Kansainvälistynyt mainoskieli tärvelee kieltämme, yritysten sisäinen kieli on yhä useammin meille vierasta, pääasiassa englantia. Kun liikemaailman ympyröissä liikkuvien suomalaisten työkieli on englanti ja suomalaisen kirjallisuuden lukeminen vähäistä, seurauksena on kielen latistuminen.
Vieraalla kielellä kanssakäyminen yksinkertaistaa kielen vivahteita. Harva meistä kykenee ilmaisemaan syvimmät tuntemuksensa vieraalla kielellä senkin takia, että kielet eroavat sekä rakenteeltaan että sanastoltaan myös ympäristö- ja kulttuurisyistä toisistaan. Vai mistä muusta kielestä löytyy Lönnrotin sanakirjan yli 800 eri ilmaisua juovuksissa olemiselle.
Sitä paitsi suomen kieli on kaunista. Otetaanpa esimerkiksi vanha tuttu, onomatopoeettisesti sopiva ilmaisu; saari, saari, heinäsaari. Vastaava ruotsiksi;
ö, ö, hö-ö.
Syvimmät ajatukset ja tunteet voi ilmaista vain omalla äidinkielellään. Sen nykytilaan voi tutustua vielä tänään Kirjamessuilla.
Julkaistu 9.10.2005 4:00:36
-------------------------------------------------
Oppikaa olemaan ylpeitä suomenkielestänne! Ja Suomesta! Hyvä Suomi! Alas pakkoruotsi!
*Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni: Kielessä turva*
*ARI VALJAKKA*
Nettiasiakkaiden huijausyritys Ruotsin Nordea-pankissa (TS 5.10.) nosti esiin kielen merkityksen elämässämme. Huijausyritys paljastui nimittäin ruotsin kielen kirjoitusvirheiden takia.
Nordean asiakkaita yritettiin alkuviikosta saada luovuttamaan nettipankissa käytettäviä tunnuslukuja väärennetyn sähköpostin avulla. Huijausviestin huono ruotsin kieli, muun muassa tavutusvirheet, herättivät kuitenkin epäilyksiä.
Eteläkorealaiselta palvelimelta kehnolla ruotsin kielellä kirjoitetut viestit väittivät pankin muuttaneen turvallisuusjärjestelyjään. Tämän vuoksi asiakkaita pyydettiin siirtymään linkin avulla pankin (väärennetylle) kotisivulle antamaan salaiset tunnuslukunsa, jotta ne pysyisivät käytössä. Verkko suljettiin, joten sinisilmäiset eivät ehtineet uunotettaviksi.
Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen väittää suomalaisten järjestelmien olevan kohtuullisen turvallisia tällaisten huijaustapausten varalta. "En ole huolissani. Suomea on tähän saakka suojellut vieraille outo kieli, jota käännöskoneetkaan eivät osaa kunnolla kääntää. Maailmalta löytyy helpompiakin kohteita tällaisille huijauksílle", uskoo Hyppönen.
Kieli on itsenäisyytemme turva, kansallisuutemme kivijalka, on sanottu. Sitä ei murrettu Ruotsin vallan aikana, sitä ei nitistetty Venäjänkään voimin. Tulos oli päinvastainen; uppiniskainen kansa ei vieläkään ymmärrä sen paremmin ruotsin kuin erityisesti venäjän kielen arvoa. Valitettavasti, sillä venäjää lukevien oppilaiden määrä on vain prosentin luokkaa.
Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Jorma Toivaisen mielestä omalla kielellämme menee vielä hyvin, vaikka olemmekin maailmanlaajuisesti katsoen hyvin pieni kielivähemmistö. Hän muistutti muutama vuosi sitten, miten kieli elää niin kauan kuin lapset omaksuvat sen ensikielekseen. Se auttaa myös uusien kielten oppimista.
Ulkomaille pienten lasten kanssa muuttavat suomalaisvanhemmat havaitsevat hämmästyksekseen, miten hyvin ja vanhempiaan nopeammin vain suomea osaavat ummikkolapset omaksuvat paikallisen kielen. Kokonaisvaltainen ote asiaan auttaa, sillä lapsen kieli ei ole irrallista. Sen virikkeenä on aina eri-ikäisten jäsenten perhe ja ympäröivä yhteisö.
Äidinkielenopetuksessa tulisikin professori Toivaisen mielestä huolehtia asennekasvatuksesta antamalla elävästi ja kiinnostavasti tietoa suomen kielestä ja sillä kirjoitetusta kirjallisuudesta. Hänen mielestään EU:kaan ei sorra suomen kieltä. Sen sijaan suomalainen nöyryys, vieraskoreus ja itsensä alentaminen toimivat helposti jonkun toisen kielen hyväksi, väittää professori.
Tässä suhteessa yliopistot itsekin voivat katsoa peiliin. Yli puolet niiden maisteriohjelmista suoritetaan englannin kielellä. Kielitoimiston johtaja Pirjo Hiidenmaan mielestä opiskelijoiden on kyettävä välittämään tutkimustietoa niillekin, jotka eivät selviä vieraskielisistä sanonnoista.
Ensi vuonna juhlitaan kahta suomen kielen merkkihenkilöä, Mikael Agricolaa ja J.V.Snellmania, kumpikin eri aikoina Turussa vaikuttaneita miehiä. Heistä ensimmäinen oli suomen kielen perustaja, jälkimmäinen sen aseman vakiinnuttaja. Snellman kirjoitti julkaisemissaan lehdissä kielen merkityksestä ja puhui tulisesti kansalaisten aktivoimisesta ja kasvatuksesta kieleen. Snellman oli senaattorina ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä keskeinen vaikuttaja siihen, että asetus suomen kielen oikeuksista syntyi.
Kielitoimiston huoli suomen kielen asemasta globalisoituvan maailman työvälineenä on aiheellista. Kansainvälistynyt mainoskieli tärvelee kieltämme, yritysten sisäinen kieli on yhä useammin meille vierasta, pääasiassa englantia. Kun liikemaailman ympyröissä liikkuvien suomalaisten työkieli on englanti ja suomalaisen kirjallisuuden lukeminen vähäistä, seurauksena on kielen latistuminen.
Vieraalla kielellä kanssakäyminen yksinkertaistaa kielen vivahteita. Harva meistä kykenee ilmaisemaan syvimmät tuntemuksensa vieraalla kielellä senkin takia, että kielet eroavat sekä rakenteeltaan että sanastoltaan myös ympäristö- ja kulttuurisyistä toisistaan. Vai mistä muusta kielestä löytyy Lönnrotin sanakirjan yli 800 eri ilmaisua juovuksissa olemiselle.
Sitä paitsi suomen kieli on kaunista. Otetaanpa esimerkiksi vanha tuttu, onomatopoeettisesti sopiva ilmaisu; saari, saari, heinäsaari. Vastaava ruotsiksi;
ö, ö, hö-ö.
Syvimmät ajatukset ja tunteet voi ilmaista vain omalla äidinkielellään. Sen nykytilaan voi tutustua vielä tänään Kirjamessuilla.
Julkaistu 9.10.2005 4:00:36
-------------------------------------------------
Oppikaa olemaan ylpeitä suomenkielestänne! Ja Suomesta! Hyvä Suomi! Alas pakkoruotsi!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aina tässä vaiheessa he vaikenevat ja kärsivät isänmaattomuudestaan.
Eikä kai ruosuilla mitään muuta isänmaata olekaan kuin Ruotsi! Höh! Eihän kukaan mene esim. suomenruotsalaisilata heidän isänmaataan kyselemään!
on perverssi suhde henkiseen isänmaahansa ja samoin suomalaisuuteen.
En yhtään ihmettelisi, vaikka heiltä sitä kyseltäisiinkin, sillä he kutsuvat itseään opportunistisesti ruotsalaisiksi, vaikka heistä suurin osa on geneettisesti 100% suomalaisia.
Ilmankos vain 30% suomalaisista nuorista suhtautuu myönteisesti tälläisiin keinottelijoihin.