Wiccoille KYSYMYS

Minä tutustin wiccalaisuuteen vähän outoa reittiä. 14-vuotiaana sain tämän vaiheen, jolloin kaikkea vastaan piti olla, myös kristinuskoa. Joten tietenkin piti nähdä vain mustaa ja valkoista ja lähdin etsimään tietoa saatananpalvonnasta. Kirjastossa kolusin "Rajatieto"-hyllyä läpi ja sieltä sitten mukaani tarttui kirja, jossa kerrottiin lyhyesti satanismista, magiasta, wiccalaisuudesta yms. "rajatietoasiasta". Joten luin wiccalaisuutta koskevaa juttua ja totesin, että tässäpä onkin paljon asioita printattuna, miten olinkin ajatellut.
Näin jälkikäteen suorasteen hävettää. Mutta onneksi wiccan polulla on tullut henkistä kasvua ainakin hitusen. Ja nykyäänhän en itseäni enää sano kuin korkeintaan "wiccahtavaksi", pikemminkin olen vain luonnonuskovainen uuspakana.

minä tutustuin wiccan, kun koulussa piti tehdä esitelmä jostain uskonnosta ja sitten joku muu piti esitelmän juuri tästä wiccalaisuudesta ja sitten mä siitä kiinnostuin ja etin lisää tietoo... no siinä sitten alko ripari ja tää asia jäi kristinusko innostuksen alle. no parivuotta sitten aloin etsiä itseäni ja wiccalaisuus tuli heti mieleeni ja taas alko etsintä. nyt mä oonki sitte "täyspäiväinen" wicca.

Kuulin tai oikeastaan luin wiccalaisuudesta ensimmäisen kerran, muistaakseni,vuonna 2001 tai 2002 erään lyhyen lehtijutun myötä ja kun sain käsiini ja luin myöhemmin vielä toisen pidemmän jutun tajusin että olen aina ajatellut juuri tällä tavalla, nyt niille ajatuksilleni vain löytyi nimi. Aloin ottaa asiasta sitten enemän selvää ja mitä enemmän sitä tutkin ja hain tietoa niin sitä varmempi olin siitä että wicca on minunkin juttuni.

Joskus 14-15-vuotiaana törmäsin netissä eräässä vieraskirjassa sellaiseen sanaan kuin wiccan. En tiennyt mitä tuo tarkoittaa, mutta se tuntui viittaavaan johonkin aatteeseen/alakulttuuriin/uskontoon joten päätin ajan kuluksi kokeilla altavistalla. Minulle selvisi hyvin pian että se oli jonkin sortin uskonto, ja huvikseni kokeilin suomenkielistä hakua vaikka en odottanutkaan löytäväni mitään. Yllätys oli suuri kun huomasin että aiheesta on tietoa suomeksikin, ja niin eksyin Nevenan wicca-sivuille (osa ehkä muistaa). :)

Sitä kautta löysin sitten muita luonnonuskontoja ja eri suuntauksia, wicca siis en ole. Muistan tosin joskus 90-luvun lopulla nähneeni telkusta pätkän jostain luonnonuskonnosta, mutta en muistanut nimeä tai osannut yhdistää sitä ennen kuin löysin myöhemmin nuo sivut netistä.

Nyt olen siis 20 vuotta ja tyytyväinen pakana. Paljon on matkaa, paljon jo kuljettu....

Ensimmäistä kertaa tutustuin wiccaan aihetta käsittelevien kirjojen kautta 15-vuotiaana. Luin aika paljon wiccaa käsitteleviä kirjoja monen monta vuotta ja lopulta aloin harjoitamaan wiccalaisuutta.

Kaverin kautta kuulin 12-vuotiaana kun hän sattui lukemaan hammaslääkärissä trendi-lehdestä kahden wiccan haastattelun. Muistan vielä kun hän tuli kertomaan minulle kuinka hän luki uskonnosta jossa palvotaan luontoa. (hän oli silloin 13v) Itse sitten metsästin tuon samaisen lehden omalla hammaslääkärivierailulla ja luin saman artikkelin ja päätin sitten googlettaa lisää tietoa. Ensin opiskeltiin kyseisen kaverin kanssa kaksin eri juttuja wiccaan ja noituuteen liittyen mutta lopulta juttu ei ollutkaan hänelle sopiva mutta itse kuitenkin jatkan samalla polulla vieläkin nyt 17-vuotiaana.

kun kaikki meni huonosti ja aloin etsimään omaa elämää tai jotain.. Siis olen aina ollut hyvä uskonnossa (siis tiedän aika paljon uskonnoista) ja silloin löysin myös wiccan ja hyvä että löysin! :)

Se tuntui vaan niiin sopivalta uskonnolta ja niin minulta! Sitä on vaikea selittää.

Usein kuuluu sanottavan "mielestäni minulle sopivin usko/uskonto, joten liityin".

Minkä vuoksi koitte parhaaksi "liittyä" johonkin "valmiiksi pureskeltuun" uskontoon/yhteisöön?

Minkä vuoksi ylipäänsä koette tarpeelliseksi kuulua johonkin uskonryhmään?

Kiitos.

>>Miten, missä ja milloin olette kuulleet wiccalaisuudesta? Mikä siinä sytytti ja sai teidät kiinnostumaan?

Vielä yksi kysymys, jonka jälkeen lupaan (sormet ristissä) jättää teidät rauhaan... Pitäisi kait muuttaa nimimerkki Pohjattoman Uteliaaksi...?

Miten harjoitatte uskontoanne ja miten usein? Miten se siis ilmenee teissä, arjessanne?