APUA ! :'(

Itselleni ei ole käynyt niin, mutta voisin hyvin kuvitella, miltä se tuntuu. Mutta kyllä siitä tulee selviämään! Paljon parempi tilanne kuin esim. se, että toinen vanhemmista olisi kuollut (tiedän vaikka kuinka monia ikäisiäni ihmisiä, joilla ei enää ole toista vanhempaa). Hyvä, että sentään välillä sinulla on mahdollisuus nähdä toista...
Tuosta itkemisestä sen verran, että itse koin välkät ihan samanlaisiksi. Joka päivä alkoi aina jossain vaiheessa itkettää. Useimmiten pystyin pidättämään, mutta joskus purskahdin muiden nähden. Voisi sanoa, että tuo on aika yleistä yläasteella.
Hyvä, että olet käynyt kriisipisteessä hakemassa apua. Koskaan ei ole liian pientä syytä pyytää apua. Apua voi aina pyytää, jos siltä tuntuu. Toivotan omasta puolestani pärjämisiä sulle. Alku aina hankalaa.... :)

johan on sulla tyhmät kaverit jos nauraa sille et sun vanhemmat on eronnu... mun omat vanhemmat eros kun oli 7, aluks kaikki meni hyvin, tapasin isääni vaikka asuinkin äitini luona siskoni kanssa. mutta sitten isäni alkoi juoda, ja sain häntä hakea öisin baarista että olsi tullut kotiin kun olin hänen luonaan, ja nyt myöhemmin, olen 14, en tapaa isääni ollenkaan, hän ei pidä minuun mitään yhteyttä, enkä minä häneen, ei hänestä oikein ole kuin huonoja muistoja, vaikkei koskaan minua tai siskoani hakannut kännissä ollessaan mutta satun tietämään että nykyistä naisystäväänsä hakkaa, olen nähnyt mustelmat, ja joskus kun olin isäni luona, kävi poliisitkin, siskooni isäni pitää toisinaan yhteyttä,ja vaikka isäni asuu aivan lähellä, kävely matka jotain 5 minuuttia, en silti näe häntä, enkä kyllä haluakaan... sinulla sentään on asiat hyvin, näet molempia vanhempiasi, ja tuo vaihe että koulussa itkettää menee varmasti ohi, onko sinulla yhtään luotettavaa ystävää jolle voisit kertoa? se nimittäin voisi auttaa, eivätkä oikeat ystävät naura tuollaiselle, lähipiirissäsi on varmasti muitakin joiden vanhemmat on eronneet, ei sitä tarvitse hävetä, se on aivan normaalia.

Eka vuosi oli tosi hankalaa ja outoa kun isä ei enää asunutkaan meillä, mulla oli tosi vaikeeta puhua siitä jne kaverit sai kyllä tietää aikanaan mutta en mä siitä kenellekkän puhunu. Sinä vuonna kun ne eros niin mä vihasin äitiä ja välttelin sitä, koska se mun isän ajo pihalle. Mä oon onnellinen että mun isä asuu vielä samassa kaupungissa, vaikka on jo monta kertaa meinannu lähteä toiseen kaupunkiin koska äitillä oli toinen. Me ollaan kyllä tosi hyvissä väleissä isän kans ja se asuu n. 3km päässä. Kyllä tuo sun vaikee aika menee ohi, niin mullakin meni. eikä ne kaverit varmaan rupea nauraan jos sais tietää

oon nyt melkee 40 asteen kuumeessa ja hirvee yskä kurkku kipee jne. tänää 1 luokkalaine soitti sanoin sillee ja taustalt kuuluu yhen luokkalaisen ääni : SALEE !....