Asuntojen hinnoissa 45 % ilmaa
Asuntohinnoissa ilmaa 45 prosenttia
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
Markka-aikaan miljoona oli psykologinen kynnys asuntokaupassa. Nyt 200 000-300 000 euroa näyttää arkipäiväistyneen normaaliksi kauppahinnaksi. Asuntomessujen hulppeat talot ovat omiaan vääristämään hintakäsityksiä. Oulussakin on nähtävillä todella ökyluokan omakotitaloja.
Asunnon ostajien hintatietoisuutta on sumentanut pitkään jatkunut matala korkotaso. Asumisen laadun paranemisen sijasta halpa raha on valunut pääosin asuntohintoihin. Maltillinen koronnousu olisi toivottavaa, mutta viime viikkoina suunta on ollut laskeva. Uutta asuntolainaa saa jo reilusti alle kolmen prosentin korolla.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on varoittanut toistuvasti asuntolainojen korkoriskistä. Pankeilla huoleen ei ole aihetta, sillä riskin kantaa asiakas. Koron noususta on kuitenkin varoiteltu jo niin pitkään, että viesti kaikuu kuuroille korville. Moni nuori laina-asiakas ei edes muista korkeiden korkojen aikaa.
Toivottavasti pankit kertovat kovassa kilpailutilanteessakin riittävän selvästi, että asiakkaan lainanhoitomenot voivat pahimmillaan jopa kaksinkertaistua koron nousun myötä. Suomen Hypoteekkiyhdistys suosittelee ison asuntolainan ostajalle 3-4 prosenttiyksikön stressitestiä.
Nyt korot ovat niin alhaalla, että kannattaa harkita vanhan asuntolainan koron vaihtamista vuoden euriborista viiden vuoden korkoon. Verottajahan maksaa lisäturvasta lähes kolmanneksen.
Mikko Kortelainen
Iltalehti
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Asuntohinnoissa ilmaa 45 prosenttia
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
Markka-aikaan miljoona oli psykologinen kynnys asuntokaupassa. Nyt 200 000-300 000 euroa näyttää arkipäiväistyneen normaaliksi kauppahinnaksi. Asuntomessujen hulppeat talot ovat omiaan vääristämään hintakäsityksiä. Oulussakin on nähtävillä todella ökyluokan omakotitaloja.
Asunnon ostajien hintatietoisuutta on sumentanut pitkään jatkunut matala korkotaso. Asumisen laadun paranemisen sijasta halpa raha on valunut pääosin asuntohintoihin. Maltillinen koronnousu olisi toivottavaa, mutta viime viikkoina suunta on ollut laskeva. Uutta asuntolainaa saa jo reilusti alle kolmen prosentin korolla.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on varoittanut toistuvasti asuntolainojen korkoriskistä. Pankeilla huoleen ei ole aihetta, sillä riskin kantaa asiakas. Koron noususta on kuitenkin varoiteltu jo niin pitkään, että viesti kaikuu kuuroille korville. Moni nuori laina-asiakas ei edes muista korkeiden korkojen aikaa.
Toivottavasti pankit kertovat kovassa kilpailutilanteessakin riittävän selvästi, että asiakkaan lainanhoitomenot voivat pahimmillaan jopa kaksinkertaistua koron nousun myötä. Suomen Hypoteekkiyhdistys suosittelee ison asuntolainan ostajalle 3-4 prosenttiyksikön stressitestiä.
Nyt korot ovat niin alhaalla, että kannattaa harkita vanhan asuntolainan koron vaihtamista vuoden euriborista viiden vuoden korkoon. Verottajahan maksaa lisäturvasta lähes kolmanneksen.
Mikko Kortelainen
Iltalehti
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Taidat olla leikemiehiä? Joko olet myynyt, vai myymässä?
"luikuria...
Kirjoittanut: Tuomari 28.2.2003 klo 14.22
Olet aivan liian optimisten näiden asioiden suhteen.
Vuonna 2004 tulee olemaan (alustavien lukujen mukaan) pakkohuutokaupoissa n. 15500 omakotikiinteistöä, joista 65% pääkaupunkiseudulla. Tämähän taas johtaa asuntopulan helpottamiseen, sillä vuoden päästä omakotitaloon pääsee Helsingissäkin jo 100000 eurolla käsiksi.
Juuri näin
Kirjoittanut: Karlson 16.5.2003 klo 13.23
Minä myin asuntoni keväällä ja nyt odottelen
hintojen laskua ihan rauhallisin mielin vuokralla.
Asuntojen hinnat R O M AH T A VA T
Kirjoittanut: A.P 4.6.2003 klo 07.45
Näin se alkoi viimeksikin. Ensin yksiöt halpenevat ja kohta puoleen se vaikuttaa muihinkin. Nyt yritettävä oma myydä äkkiä jos vaikka kerkiäiisi.Huh huh."
tulla syksyllä. Kas kun se nyt on jo siirtynyt
puolen vuoden päähän.
Sinulle menneisyyden mies tiedoksi:
Joka syksy vuoden 2005 jälkeen sen piti tulla, vaan ei tullut.
Eikä taida tullakaan..
Ampuisin itseni, jos olisin jäänyt sitä odottelemaan.
Eipä taida olla mitään romahdukseen viittaavaa näköpiirissä. Kun nyt noin olet noin ansiokkaasti käynyt leikkeletiskillä, niin tarjoan sullekin helppoa rahaa! Jos puolen vuoden sisään laskee vähintään puolet tuosta eli 22,5 % saat haluamasi suuruisen panoksen 3-kertaisena takaisin.
Helppoa rahaa, eikö totta!?
Ikuinen rommaus jatkuu.
Ja vuokrien maksu...
Noin sitä tiedettiin asioista jo 2005. Mahtaa viiksettää olla noin väärässä jo silloin. Sama laulu jatkuu kuitenkin 2012 ja asuntojen hinnat tuplaantuneet tuona aikana ja korot nollaantuneet. Ei voi kuin nauraa. Hahahahhoooohhaahhhhaaaa!!!
Luin ensiksit tätä aloituspostausta ja mietin että mitä vittua, klikkasin tuota rekennuslehteen viittaavaa linkkiä eikä sielläkään mitään ollut.
Sitten huomasin, että tämä laulu on jatkunut jo vuodesta 2005 asti.........
...........no, kannattiko jäädä tuhnuttelemaan ja odottamaan hintaromahdusta? Mitä??
Hintojen romahdusta ei ole aivan takuuvarmasti lähitulevaisuudessa. Nyt olisi korkea aika ostaa asunto, ennenkuin hinnat nousevat tosi rajusti.
Lähde josta tietoni sain, on luotettava!
Palstan vuokrapetterit rommauttelemassa, paatuneimmat jo toista vuosikymmentä.
BUBUBHAHAAHHAA
Luki. Asiantuntemustasi tarvitaan. Jatka tätä ketjua taas uudelleen, ja kerro rommauksesta.
Hintojen piti näköjään jo vuonna 2005 rommata 45 % alaspäin, Ei ole rommannut vieläkään ja nyt, 2012 töölöössä myydään kerrostalosta yksiöitä 14 000 euroa neliö, ja kaverisi hahatin pitää niitä halpoina!
Olet viimeinen kuka uskoo rommaukseen.
Voi Jumalan pyssyt kuinka paljon tuli tuohon evankeliumiin uskoville takkiin. Vuokriin uponnut varmaan 65000E ja asuntojen hintojen tuplaannuttua vielä enemmän tullut takkiin. Lähiössä luukuttamalla tuo aika, on siis tullut pleksiin lähes lähes miljuuuuuna vuokraloisen valuuttaa eli markkaa. Huh, huh, kyllä mahtaa vuokra everstiä viiksettää. Tosin samalla on saanut elää mamujen ja juoppojen kanssa lähiössä kanta baarissa pajatsoa pelaillen. Huh, huh, kyllä on kyyti kylmää.
TLV-merkki sinulle!
Asuntojen hinnat eivät ikävä kyllä laske. Se on aivan turhaa toiveajattelua.
Toki olisi mukava kun kaikilla olisi varaa ostaa oma asunto, mutta hinnat nyt vain ei laske lähitulevaisuudessa ainakaan. Joku suurempi luonnonkatastroffi voisi laskea hintoja, tai sitten ei!
Olihan tuossa paljon asiaakin, mutta niinhän sitä asiaa pitää aina ollakkin hyvässä propakannassa, eihän se muuten mene läpi kuin kaikkein hölmöimmille tai asioista mitään tietämättömille.
Mutta sitten
" Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia."
Kuka meistä uskoo siihen että kuluttajahinnat yleensä ja varsinkin välttämättöämät päivittäistavarat kuten ruoka olisivat nousseet vain 15% vuodesta 1998.
Elämisen ja sen kustannusten kannalta keskeisen tärkeätä on kuitenkin juuri näiden pakolisten elinkustannusten ja hintojen nousu. Indekseillähän tunnetusti venkoillaan ja huijataan. Jo pelkkä verotuksen kasvu näissä pakollisissa elinkustannuksissa on enemmän kuin tuo 15% markka-aikoihin verraten.
Luuletko muuten että esim. minä paljonkaan uskon ja luotan Liikasen propakantaan, ja kaiken lisäksi en usko Liikasen olevan edes oikeasti asioista perillä, vaan hän on enemmänkin pelkkä sätkynukke.
Miksi muuten se niin kauhea asia on, jos ihan vaan kansan varallisuus vaikka kasvaisikin. Sitä pittää sitten jumaliste niin halveksivasti suhtauta kansan varallisuuteen. Miksi ?
Jos tuotteen hinta nousee 45%, tippuu sen hinta samalle tasolle, jos hinta romahtaa 31%. Esimerkiksi jos tuotteen nousee ensin 100 eurosta 145 euroon niin sen jälkeen 30% alennuksessa hinta on sama 100 euroa. Eli vaikka hinnat onkin noussut 45% yli muun kustannustason, noin 30% tippuminen riittää. Ja itse asiassa vähemmän, koska inflaatio sotkee laskut (30% pätee, jos inflaatio on 0%).
Joo. Ei näillä sankareilla taida edes prosenttilaskut olla hallinnassa.
Näin mennään nyt nousua kestää ykkös kuukausi ja monet on harhoissa että nousu olisi pitkäaikainen.
Kreikasta ei todennäköisesti päästä,pelastusapu ei varmasti ole viimeinen,tukea tullaan kerjäämän jopa 15 vuoden ajan.
Suomi onkin kreikan tiellä vienin suhteen ja painuu syvälle tantumaan 2013-2015 välisenä aikana.
Hetkellinen nousu on vain muutamissa kuukausisa ja alkaa kaaos.
Lukuunottamatta helsinkiä asuntojen hinnat eivät nouse.
Nyt on kommenttisi jo uskottavampaa laatua, ainakin asuntojen mahdollista hintakehitystä ajatellen.
On hyvinkin mahdollista että asuntojen numeraaliset hinnat eivät paljonkaan nouse aika pitkiinkään aikoihin, korkeintaan vähän nousevat, ja enemmän vain joissain hyvillä paikoilla kasvukeskuksissa, vastaavasti voivat jopa laskea joillain taaantuvilla maaseutupaikkakunnilla.
Tämä siis koskee asuntojen numeraalisia hintoja, ja jos ne näin kehittyvät niin se merkitsee asuntojen realihintojen ainakin hienoista laskemista. Näin siksi kun tuskin sentään nollainflaatiolla mennään vaikka kuinka syvä lama koittaisi. Itse asiassa uutta rahaa jouduttaisiin paksotakin levittämään hyvinkin jos syvä lama koittaisi ja verotulot heikkenisivät, siksi kun ei silloin verojakaan uskaltaisi korottaa, ja tietyt julkiset menot on kuitenkin aina katettava.
Veroja korotetaan ja leikataan nyt kaikkialta,tämä on teemana.Kurjuutta nähdään maakunissa palvelujen saanti heikkenee varmuudella.
"Veroja korotetaan ja leikataan nyt kaikkialta,tämä on teemana.Kurjuutta nähdään maakunissa palvelujen saanti heikkenee varmuudella."
Kurjuus vaan kasvaa, jos sen annetaan kasvaa.
Mutta ei se välttämättä näin tule tapahtumaan, ei edes siellä maakuntien taantuvilla paikkakunnilla. Tämä kuntarakenneuudistuskin voidaan vihdoin saada toteutettua tämän hallituksen toimesta, kun ei ole kepu haramassa sitä vastaan muuta kuin oppositiosta
Ja vieläkö löytyy joku harhainen, joka uskoo kuntauudistuksen tuovan säästöjä???
Mitä isompi hallintoyksikkö, sitä isompi organisaatiohimmeli, sitä isommat kulut. Hesassa tehdään KAIKKI kalliimmin kuin maakunnissa, vaikka kunta on iso. Sama tilanne jo yhdistyneissä kunnissa, säästöjä ei synny, Kouvostoliitto-kuttuuri kukoistaa ja valta etääntyy kansalta.