Asuntojen hinnoissa 45 % ilmaa
Asuntohinnoissa ilmaa 45 prosenttia
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1& lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1& jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
Markka-aikaan miljoona oli psykologinen kynnys asuntokaupassa. Nyt 200 000-300 000 euroa näyttää arkipäiväistyneen normaaliksi kauppahinnaksi. Asuntomessujen hulppeat talot ovat omiaan vääristämään hintakäsityksiä. Oulussakin on nähtävillä todella ökyluokan omakotitaloja.
Asunnon ostajien hintatietoisuutta on sumentanut pitkään jatkunut matala korkotaso. Asumisen laadun paranemisen sijasta halpa raha on valunut pääosin asuntohintoihin. Maltillinen koronnousu olisi toivottavaa, mutta viime viikkoina suunta on ollut laskeva. Uutta asuntolainaa saa jo reilusti alle kolmen prosentin korolla.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on varoittanut toistuvasti asuntolainojen korkoriskistä. Pankeilla huoleen ei ole aihetta, sillä riskin kantaa asiakas. Koron noususta on kuitenkin varoiteltu jo niin pitkään, että viesti kaikuu kuuroille korville. Moni nuori laina-asiakas ei edes muista korkeiden korkojen aikaa.
Toivottavasti pankit kertovat kovassa kilpailutilanteessakin riittävän selvästi, että asiakkaan lainanhoitomenot voivat pahimmillaan jopa kaksinkertaistua koron nousun myötä. Suomen Hypoteekkiyhdistys suosittelee ison asuntolainan ostajalle 3-4 prosenttiyksikön stressitestiä.
Nyt korot ovat niin alhaalla, että kannattaa harkita vanhan asuntolainan koron vaihtamista vuoden euriborista viiden vuoden korkoon. Verottajahan maksaa lisäturvasta lähes kolmanneksen.
Mikko Kortelainen
Iltalehti
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Asuntohinnoissa ilmaa 45 prosenttia
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1& lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1& jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
Markka-aikaan miljoona oli psykologinen kynnys asuntokaupassa. Nyt 200 000-300 000 euroa näyttää arkipäiväistyneen normaaliksi kauppahinnaksi. Asuntomessujen hulppeat talot ovat omiaan vääristämään hintakäsityksiä. Oulussakin on nähtävillä todella ökyluokan omakotitaloja.
Asunnon ostajien hintatietoisuutta on sumentanut pitkään jatkunut matala korkotaso. Asumisen laadun paranemisen sijasta halpa raha on valunut pääosin asuntohintoihin. Maltillinen koronnousu olisi toivottavaa, mutta viime viikkoina suunta on ollut laskeva. Uutta asuntolainaa saa jo reilusti alle kolmen prosentin korolla.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on varoittanut toistuvasti asuntolainojen korkoriskistä. Pankeilla huoleen ei ole aihetta, sillä riskin kantaa asiakas. Koron noususta on kuitenkin varoiteltu jo niin pitkään, että viesti kaikuu kuuroille korville. Moni nuori laina-asiakas ei edes muista korkeiden korkojen aikaa.
Toivottavasti pankit kertovat kovassa kilpailutilanteessakin riittävän selvästi, että asiakkaan lainanhoitomenot voivat pahimmillaan jopa kaksinkertaistua koron nousun myötä. Suomen Hypoteekkiyhdistys suosittelee ison asuntolainan ostajalle 3-4 prosenttiyksikön stressitestiä.
Nyt korot ovat niin alhaalla, että kannattaa harkita vanhan asuntolainan koron vaihtamista vuoden euriborista viiden vuoden korkoon. Verottajahan maksaa lisäturvasta lähes kolmanneksen.
Mikko Kortelainen
Iltalehti
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulle!
Tarjoan siitä 75% tämän hetken käyvästä arvosta! Voitat siis 20 %-yksikköä!!!!
kaksi ihan eri asiaa:
"Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia."
Jos noista tiedoista pitäisi laskea ilmamäärä, tehtäisiin näin:
Asuntojen hinnat 160 / Kuluttajahinnat 115 = 1,39
Ilmaa 39%
Se, onko tuo laskutapa relevantti, onkin sitten ihan toinen juttu... Olivatko asuntojen hinnat nimenomaan 1998 juuri oikealla tasolla? Jos mielestäsi olivat, perustele. Jos eivät, olet laskeskellut tukevia tuulenpesiä.
Miksi muuten suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoihin eli halutuimpiin asuntoihin? Puhdasta mutua.
Tässä taitaa taas olla yksi optimisti. Asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä erittäin korkealla ja mitä mahtaa tapahtua kun se laskukausi jossain vaiheessa alkaa ja korot alkavat nousta. Mahtaisiko kysyntä hieman laskea ja kun monilla on paljon velkaa niin saattaa käydä taas niin, että kun työpaikka menee ja koroista ei enää selvitä niin asunto on periaatteessa myytävä. Mitäköhän se mahtaa tehdä hinnoille.
Ei se mitenkään selvää ole, että asuntojen hinnat tippuvat nopeasti mutta sellainen mahdollisuus on selvästi olemassa ja se on syytä ottaa huomioon asuntoa ostettaessa kuten myös korkojen nousuvara.
ALE -70% !!!
heh..
Tälle kommentille on pakko nostaa hattua, sillä nyttenhän asuntojen arvot pitäisi olla vain 30% viime keväästä. Eli mikä keväällä maksoi 100t€ saa nyt 30t€, niinkö? Missä niitä myydään?
Eikös lokakuun puoliväli ole jo aikas lailla syksyä, vai minkä vuoden syksystä on kysymys?
Vai onko aiheena kesävaatteet?