Ajelin kaatosateessa moottoritietä Tamereelle päin kun vastaan tuli pinnoitustyömaa ja 80 km rajoitus. Liikennemerkki kyllä ilmoitti tien olevan liukas sateella, mutta ajattelin että kyllä 80 on ihan sopiva nopeus. Yhtäkkiä huomasin pyörän olevan aivan 'hervoton' ja 'iskin' jalkani pikeen, jollon huomasin sen olevan kuin peilikirkasta jäätä. Onneksi ei tarvinnut jarruttaa tms. vaan vauhtini hidastui pikku hiljaa turvallisiin lukemiin (n 40 km/h).
Pinnassa tuntui olevan oljyn ja veden sekainen kalvo, jolla isolla pyörällä pystyssä pysyminen on aivan tuurista kiinni. Pinta ko. kohtaan oli juuri laskettu. Luulisi moottoritiellä olevan mahdollista järjestää, ettei tarvitsisi ajaa varsinkaan sateella sellaista kaistaa, jossa on aivan tuore piki.
Pinnassa tuntui olevan oljyn ja veden sekainen kalvo, jolla isolla pyörällä pystyssä pysyminen on aivan tuurista kiinni. Pinta ko. kohtaan oli juuri laskettu. Luulisi moottoritiellä olevan mahdollista järjestää, ettei tarvitsisi ajaa varsinkaan sateella sellaista kaistaa, jossa on aivan tuore piki.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ettet lipannut, toiselle kaverille kävi vähän huonommin. Jos tää linkitys nyt onnistuu http://www.mp-foorumi.com/nyyssit/show.php?fid=1&id=
Joskus sitä kauan aikaa sitten ei osannut pelätäkään sen kummemmin sadekelejä edes 2-pyöräsellä, kumma kyllä ei sattunutkaan mitään. Vain kerran meinasi pyörä kaatua alta kun kallistin mutkassa kaivonkannen päältä.
Terve pelko on ihan tervettä, sitä on tullut nyt kun on pikkaisen vanhempi.
Nuo uudet asfaltit on muuten tosi liukkaita jopa autolla. Oman auton kesärenkaat kovettui talvisäilössä ja renkaan kumi on siis aika kovaa, On nyt tullut pari kertaa melkein ajettua toisen perseeseen kun ei ole minkäänlaista pitoa noilla uusilla asfalteilla.