jokaiselle joku on kai rakkain., minulle se oli meidän Pimulainen, seropinarttu, siis miten joku koira voi olla niin viisas? Se hoiti lasta vahti kanit, suojeli pesästä pudonnutta linnupoikasta jonka hoidimme kuntoon joka hyppi koiran karvoja nyppimässä ja epäilimme ettei se ikinä tajua olevansa lintu. Pimu joka osoitti mieltään lähtemällä lenkille siskoni kanssa jos minä olin kiukkuinen ja taas kun kotona kaikki oli ok niin ei vilkaissutkaan siskoon päin vaikka kuinka kutsuttiin, koira joka pyysi luvan jos voisi mennä yksin tien yli uimaan ja jonka jätin hoitoon perjantaina ja sanoin tulevani maanantaina hakemaan (ei ollut koskaan hihnassa)tuli itse maanantai aamuna kotiin 6km matkan. Joka kulki vierellä opettamatta pennusta asti. Ja kun kani kuoleena makasi auton alla ja me emme tienneet pyysimme vain Pimun pois auton luota se palasi sinne makaamaan aina uudestaan kunnes tajusimme katsoa mikä on vialla.
Se meni akilytyradan omia aikojaan noin näytön vuoksi että osaa, mutta ei kiinnosta, haki pallon kerran jos heitti sen jälkeen jäi viereen istumaan että tyhmänäkö pidät? Oli yön pois kotoa kun tyttäreni laittoi nipsuja turkkiin aamulla makasi pihalla ja tyttö itki ettei enää koskaan tee niin.
Jos heitit pulla tai makupalan se katsoi loukkaantuneena jos sitten menit ja annoit sen kädestä nin juuri ja juuri armollisesti saattoi ottaa vastaan.
Pimu ei ollut prinssessa se oli kuningatar.
Liian inhimillistettyä, ehkä mutta totta joka sana.
Pimulaista muistaen, se antoi meille paljon.
Se meni akilytyradan omia aikojaan noin näytön vuoksi että osaa, mutta ei kiinnosta, haki pallon kerran jos heitti sen jälkeen jäi viereen istumaan että tyhmänäkö pidät? Oli yön pois kotoa kun tyttäreni laittoi nipsuja turkkiin aamulla makasi pihalla ja tyttö itki ettei enää koskaan tee niin.
Jos heitit pulla tai makupalan se katsoi loukkaantuneena jos sitten menit ja annoit sen kädestä nin juuri ja juuri armollisesti saattoi ottaa vastaan.
Pimu ei ollut prinssessa se oli kuningatar.
Liian inhimillistettyä, ehkä mutta totta joka sana.
Pimulaista muistaen, se antoi meille paljon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
rakkaudella kerrottu tarina! :)
Otan osaa suruunne todella!
Kaikkea hyvää sulle.
on ollut jo sateenkaarisillalla pitkään, mutta kun perheemme on yhdessä ei koskaan mene niin ettemme muistaisi sitä ja sen persoonallisuutta. Kertoisi juttuja siitä ja nauraisi sen ylpeydelle.
Koira voi antaa paljon monelle ihmiselle, Pimun muisto elää meissä aina.
Nyt on tämä uusi koiruus kasvamassa siitä ei koskaan tule samanlaista, silti se on yhtä rakas ja arvokas.
muistelen entisii (kahta) koiraani, niien kuvatkin on raameis seinällä ja surettaa ettei niitä enää ole. Toinen oli sekarotuinen ja toinen valkoinen länsiylämaan terrieri narttu.