Essentiaalinen vapina

Onko Propral auttanut sinulla vapinaan? Entä Rivatril? Miten olet selvinnyt päivittäin vapinasi kanssa?

Tietoa vailla kirjoitti:

Onko Propral auttanut sinulla vapinaan? Entä Rivatril? Miten olet selvinnyt päivittäin vapinasi kanssa?

Minulla on päiviä, jolloin vapisen vain hieman, enkä tarvitse välttämättä koko päivän satsia lääkkeitä. Sitten on päiviä, jolloin vapisen paljon ja käytän maksimiannokset lääkkeistä.

Mikäli hakeudun tilanteisiin, joissa vapina on muiden havaittavissa (tai haittaa omaa toimintaa) otan 1-2 tuntia ennen tilaisuutta 0,5-0,75 mg Rivatrilia ja 40-60 mg Propralia.

Yleensä otan aamuisin yhden 40 mg:n Propralin (aika usein se jää tähän yhteen) ja Rivatrilia tarpeen mukaan 0,25 mg-1,5 mg päivässä. Keskimäärin otan Rivatrilia n. 1 mg päivässä.

Olen pyrkinyt ja onnistunutkin soveltamaan lääkkeiden käyttöä eri tilanteisiin. Vaikka Rivatril on määrätty jatkuvaksi lääkkeeksi, en käytä orjallisesti sitä lääkärin esittämän kaavan mukaan. Mikäli näin olisin tehnyt tämän viimeiset kuusi vuotta, tuskin pärjäisin enää 1,5 mg/vrk -maksimiannoksellakaan.

Totuus kuitenkin on, että riippuvainen Rivatrilista olen. Kutsuisin riippuvuutta "myönteiseksi bentsoriippuvuudeksi", koska lääke todellakin auttaa! Mitään harmia ei ole koskaan tullut. Alkuaikoina saattoi esiintyä pientä väsymystä.

Ainoa kauhuskenaario, joka ainakin teoreettisesti on mahdollista, olisi se, että lääke loppuisi ja joutuisin kärsimään kamalista vieroitusoireista.
Onneksi Rivatril on edullinen ja sitä on 150 kpl:n purkeissa, niin loppumisen vaaraa ei yleensä ole, jos nyt ei ihan ekokatastrofi uhkaa.

Rivatril-purkillinen (0,5 mg, 150 kpl) kestää tuollaiset 75 päivää ja Propral (40 mg, 100 kpl) n. 60 päivää.

Ovidiu kirjoitti:

Minulla on päiviä, jolloin vapisen vain hieman, enkä tarvitse välttämättä koko päivän satsia lääkkeitä. Sitten on päiviä, jolloin vapisen paljon ja käytän maksimiannokset lääkkeistä.

Mikäli hakeudun tilanteisiin, joissa vapina on muiden havaittavissa (tai haittaa omaa toimintaa) otan 1-2 tuntia ennen tilaisuutta 0,5-0,75 mg Rivatrilia ja 40-60 mg Propralia.

Yleensä otan aamuisin yhden 40 mg:n Propralin (aika usein se jää tähän yhteen) ja Rivatrilia tarpeen mukaan 0,25 mg-1,5 mg päivässä. Keskimäärin otan Rivatrilia n. 1 mg päivässä.

Olen pyrkinyt ja onnistunutkin soveltamaan lääkkeiden käyttöä eri tilanteisiin. Vaikka Rivatril on määrätty jatkuvaksi lääkkeeksi, en käytä orjallisesti sitä lääkärin esittämän kaavan mukaan. Mikäli näin olisin tehnyt tämän viimeiset kuusi vuotta, tuskin pärjäisin enää 1,5 mg/vrk -maksimiannoksellakaan.

Totuus kuitenkin on, että riippuvainen Rivatrilista olen. Kutsuisin riippuvuutta "myönteiseksi bentsoriippuvuudeksi", koska lääke todellakin auttaa! Mitään harmia ei ole koskaan tullut. Alkuaikoina saattoi esiintyä pientä väsymystä.

Ainoa kauhuskenaario, joka ainakin teoreettisesti on mahdollista, olisi se, että lääke loppuisi ja joutuisin kärsimään kamalista vieroitusoireista.
Onneksi Rivatril on edullinen ja sitä on 150 kpl:n purkeissa, niin loppumisen vaaraa ei yleensä ole, jos nyt ei ihan ekokatastrofi uhkaa.

Rivatril-purkillinen (0,5 mg, 150 kpl) kestää tuollaiset 75 päivää ja Propral (40 mg, 100 kpl) n. 60 päivää.

Lue lisää

Eikö Rivatril ole epilepsialääke? Onko siitä tullut haittavaikutuksia, kuten huimausta, heikotusta ja väsymystä? Eikö Rivatril hidasta pulssia, kun otat vielä Propraliakin? Pelottaa, että vapina pahenee iän karttuessa! Siksi en haluaisi vielä turvautua vahvoihin lääkkeisiin. Voisiko vapina paheta sosiaalisen pelon seurauksena? Olisiko siis Cipramilista apua? Oletko kokeillut? Minkä ikäinen olet ja oletko vielä työelämässä pystynyt käymään? Vapina on jotenkin ihmisille sellainen kummajainen ja muut ei varmasti pitäsi sitä normaalina. Kuitenkin ajattelisivat, että on päässä pahasti vikaa tai jokin sairaus. Vapinan ajatteleminen aiheuttaa minulle mielen alakuloa, vaikka vapinaa ei aina olekaan. Jännittävät tilanteet ja stressi laukasee sen! Miten olet pytynyt olemaan masentumatta asiasta? Oletko kokeillut Xanoria tai jotain muuta
kuin Propralia ja Rivatrilia? Kiva, kun löysin samasta vaivasta kärsivän...

Tietoa vailla kirjoitti:

Eikö Rivatril ole epilepsialääke? Onko siitä tullut haittavaikutuksia, kuten huimausta, heikotusta ja väsymystä? Eikö Rivatril hidasta pulssia, kun otat vielä Propraliakin? Pelottaa, että vapina pahenee iän karttuessa! Siksi en haluaisi vielä turvautua vahvoihin lääkkeisiin. Voisiko vapina paheta sosiaalisen pelon seurauksena? Olisiko siis Cipramilista apua? Oletko kokeillut? Minkä ikäinen olet ja oletko vielä työelämässä pystynyt käymään? Vapina on jotenkin ihmisille sellainen kummajainen ja muut ei varmasti pitäsi sitä normaalina. Kuitenkin ajattelisivat, että on päässä pahasti vikaa tai jokin sairaus. Vapinan ajatteleminen aiheuttaa minulle mielen alakuloa, vaikka vapinaa ei aina olekaan. Jännittävät tilanteet ja stressi laukasee sen! Miten olet pytynyt olemaan masentumatta asiasta? Oletko kokeillut Xanoria tai jotain muuta
kuin Propralia ja Rivatrilia? Kiva, kun löysin samasta vaivasta kärsivän...

Lue lisää

"Eikö Rivatril ole epilepsialääke?"
-Kyllä. Se kuuluu bentsodiatsepiineihin, jotka jaetaan eri ryhmiin: Sedatiivit, anksiolyytit ja antikonvulsiivit Rivatrilin vaik. aine klonatsepaami kuuluu antikonvulsiiveihin eli kouristuksia ehkäiseviin. Rivatrilia käytetään epilepsian lisäksi ainakin myös ahdistuneisuuteen, paniikkihäiriöön, unilääkkeenä, bruksismiin (hammaslääketieteessä) ja lihasnykinöihin sekä essentielliin vapinaan (neurologin mielestä Propralin ohella täsmälääke tähän).

"Onko siitä tullut haittavaikutuksia, kuten huimausta, heikotusta ja väsymystä?"
-Minulle ei ole tullut. Suurilla annoksilla voi väsyttää.

"Eikö Rivatril hidasta pulssia, kun otat vielä Propraliakin?"
-Ei hidasta. Propral hidastaa. Jos esim. haluan liikkua, vaikka käydä aamusella uimassa, otan 0,25-0,5 mg Rivatrilia, mutta Propralin jätän kyllä ottamatta. Rivatril lisättiin Propralin rinnalle koska suuret annokset Propralia alkoivat todella uuvuttaa hidastamalla pulssia.

"Voisiko vapina paheta sosiaalisen pelon seurauksena?"
-Kyllä pahenee.

"Olisiko siis Cipramilista apua? Oletko kokeillut?"
-Sosiaalisiin tilanteisiin on apua, essentielliin treemoriin ei. Olen kokeillut monia eri masennuslääkkeitä. Nykyisin käytän Ixeliä 50 mg x 2 sekä Busparia 5 mg x 3 (neurologi mainitsi, että Busparilla saattaa olla vapinaa lieventävä vaikutus).

"Minkä ikäinen olet ja oletko vielä työelämässä pystynyt käymään?"
-35-vuotias. Kyllä kykenen töihin, jos töitä vain saan. Tietyt tarkkuutta vaativat alat eivät tietenkään sovi. Ja sitten sellaiset työnantajat, jotka eivät jostain syystä hyväksy bentsodiatsepiinien käyttöä (virtsanäyte).

"Miten olet pytynyt olemaan masentumatta asiasta? Oletko kokeillut Xanoria tai jotain muuta kuin Propralia ja Rivatrilia?"
-Xanor oli käytössä Propralin kanssa kun tk-lääkäri lähetti minut neurologille. Xanor jätettiin pois ja Rivatril aloitettiin tilalle.
Masennukseni ei johdu vapinasta. Aikoinaan kyllä häiritsi se, että vapinani herätti huomiota. Nauru oli mielestäni röyhkein tapa suhtautua asiaan ja vapina tulkittiin usein myös krapulaksi, vaikka en olisi ollut kuukauteen juonut edes saunakaljaa.

Terv. Kohtalotoveri

"Esimerkiksi se lautanen jää kahvikupin alta pois. Tai kahvit lentää pois (siitä nimi kahvikuppineuroosi)"

Kahvikuppineuroosi on yleinen jännittäjien oire. Se liittyy sosiaalisten tilanteiden pelkoon (neuroosi = elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen häiriö).

On totta, että meillä ET-diagnoosin saaneilla kuppi ja tassi tärisee ja sosiaalinen tilannekin usein vapinaa vain provosoi, mutta toisaalta niin tärisee kaikki muukin, minkä käsiinsä ottaa.

Sen sijaan harvalla kahvikuppineurootikolla on varsinaisesti essentiaalista vapinaa, vaan vapina johtuu jännittämisen laukaisemasta adrenaliinin ylituotannosta.

Heipä hei! Minulla alkoi tämän vuoden huhtikuun lopussa pään vapinaa ja käsien tärinää. Työhön en ole pystynyt koska teen asiakaspalvelutyötä ja se olisi aika hankalaa ja kiusallista, esimies oli myös samaa mieltä.

Tahtoisinkin tietää teiltä ihmiset, joilla tätä samaa "vikaa" on, että:

-käyttekö töissä?
-hoidetaanko vaivaanne jotenkin?
-onko vapina vaikuttanut ystävyyssuhteisiin yms?
-miten hoituu normaali elämä ja ihan arkiset asiat?

Kohdallani diagnoosi on vielä epäselvä, mutta jokainen lääkäri jonka luona olen käynyt on veikannut tätä essentiaalista vapinaa, vaikka suvussa ei tiettävästi ainakaan elossa olevilla sukulaisilla ole.

Olen kokenut tämän vaivan erittäin kiusalliseksi eikä tämän asian kanssa ole helppo elää, vaikka minulla sitä ei vielä kauaa ole ollutkaan. Pään vapinan lisäksi minulla kädet tärisee eli siis tavarat eivät pysy käsissä, oikeassa kädessä on ns. pakkoliikkeitä sekä kasvoissa. Jalat ovat toisinaan voimattomat. En syö mielialalääkkeitä koska en halua, käyn juttelemassa aika ajoin mielenterveyshoitajan kanssa ja olen kokenut sen aika hyväksi. Lääkityksenä on ollut Propralia 40 mg, Blocanyl 10 mg, mutta niistä ei ole pahemmin ollut apua.

Toisinaan kun on todella paha vapina niin saatan ottaa propralia. Jännitys, stressi, hermostuminen ja riiteleminen saavat minut vapisemaan, muutoin se on normaalia mutta tietenkin häiritsee elämää.

Olisin enemmän kuin kiitollinen jos jollain olisi aikaa vastata, sillä tästä sairaudesta ei liiemmin ole tietoa ja tietenkin olisi kiva saada kuulla joltain joka sen on itse kokenut.

KIITOS!!!

terv. Vapinainen

Heidi kirjoitti:

Heipä hei! Minulla alkoi tämän vuoden huhtikuun lopussa pään vapinaa ja käsien tärinää. Työhön en ole pystynyt koska teen asiakaspalvelutyötä ja se olisi aika hankalaa ja kiusallista, esimies oli myös samaa mieltä.

Tahtoisinkin tietää teiltä ihmiset, joilla tätä samaa "vikaa" on, että:

-käyttekö töissä?
-hoidetaanko vaivaanne jotenkin?
-onko vapina vaikuttanut ystävyyssuhteisiin yms?
-miten hoituu normaali elämä ja ihan arkiset asiat?

Kohdallani diagnoosi on vielä epäselvä, mutta jokainen lääkäri jonka luona olen käynyt on veikannut tätä essentiaalista vapinaa, vaikka suvussa ei tiettävästi ainakaan elossa olevilla sukulaisilla ole.

Olen kokenut tämän vaivan erittäin kiusalliseksi eikä tämän asian kanssa ole helppo elää, vaikka minulla sitä ei vielä kauaa ole ollutkaan. Pään vapinan lisäksi minulla kädet tärisee eli siis tavarat eivät pysy käsissä, oikeassa kädessä on ns. pakkoliikkeitä sekä kasvoissa. Jalat ovat toisinaan voimattomat. En syö mielialalääkkeitä koska en halua, käyn juttelemassa aika ajoin mielenterveyshoitajan kanssa ja olen kokenut sen aika hyväksi. Lääkityksenä on ollut Propralia 40 mg, Blocanyl 10 mg, mutta niistä ei ole pahemmin ollut apua.

Toisinaan kun on todella paha vapina niin saatan ottaa propralia. Jännitys, stressi, hermostuminen ja riiteleminen saavat minut vapisemaan, muutoin se on normaalia mutta tietenkin häiritsee elämää.

Olisin enemmän kuin kiitollinen jos jollain olisi aikaa vastata, sillä tästä sairaudesta ei liiemmin ole tietoa ja tietenkin olisi kiva saada kuulla joltain joka sen on itse kokenut.

KIITOS!!!

terv. Vapinainen

Lue lisää

Tuntuu, etä ihmiset ei paljon kirjoittele tästä vapinasta. Enpä tiedä sitten miten yleistä tämä on. Minulla on samoja vaivoja kuin sinulla.Vapisetko sinä koko ajan vai vain jännittävissä tilanteissa sekä stressaantuneena? Onko sinulla vapinaa esim. kun ryhdyt tekemään jotain pienessä jännityksessä? Millaisissa tilanteissa vapiset? Minä käyn työssä ja yritän käydä sinnikkäästi. Hoidan itseäni rentoutumisella, liikunnalla ja luontaistuotteilla. Propral auttaa myös vaivaan jonkin verran. Mieli tahtoo mennä helposti alamaihin, kun miettii vaivaa.
Parasta varmasti olisi pyrkiä unohtamaan vaiva, niin oireetkin helpottuisi ja tärkää olisi pystyä
pitämään mieliala korkealla.

omaa kokemusta kirjoitti:

Tuntuu, etä ihmiset ei paljon kirjoittele tästä vapinasta. Enpä tiedä sitten miten yleistä tämä on. Minulla on samoja vaivoja kuin sinulla.Vapisetko sinä koko ajan vai vain jännittävissä tilanteissa sekä stressaantuneena? Onko sinulla vapinaa esim. kun ryhdyt tekemään jotain pienessä jännityksessä? Millaisissa tilanteissa vapiset? Minä käyn työssä ja yritän käydä sinnikkäästi. Hoidan itseäni rentoutumisella, liikunnalla ja luontaistuotteilla. Propral auttaa myös vaivaan jonkin verran. Mieli tahtoo mennä helposti alamaihin, kun miettii vaivaa.
Parasta varmasti olisi pyrkiä unohtamaan vaiva, niin oireetkin helpottuisi ja tärkää olisi pystyä
pitämään mieliala korkealla.

Lue lisää

Juu, ei tästä kovinkaan paljoa näe keskustelua, ja jotenkin tuntuu että on kovin hankala asia lääkäreillekin, kun eivät tiedä mitä sanoa. Vapisen koko ajan, riippuen mielialasta ja tilanteesta, toisinaan enemmän ja sitten taas vähemmän, mutta koko ajan kuitenkin.

Stressaavat tilanteet ja jännitys saavat aikaan pahemman vapinan, mikä ei sitten ole kyllä enää kivaa. Työni on asiakaspalvelu -ja kassatyötä ja sikäli aika ajoin on kiire ja kaikki asiakkaat eivät ole niin helppoja tapauksia, joten esim. riitatilanteessa vapinaa on paljon. Sen takia en työhöni ole pystynyt, ja tuskin koskaan pystynkään.

Propral ei ole minulla auttanut, vaikka toisinaan sitä otankin. Mieliala on todellakin välillä alamaissa koska ei ole helppoa elää tällaisen asian kanssa.

Minkälaista liikuntaa harrastat ja mitkä luontaistuotteet ovat sinulle olleet hyviä?

Olisi tosi kiva tietää jotta voisin itsekin kokeilla. Kaikki mikä edes EHKÄ voisi olla avuksi on kokeilemisen arvoista. Tätä vaivaa on vain todella vaikea unohtaa kun se koko ajan on...

Kiitos sinulle!!!

-Heidi- kirjoitti:

Juu, ei tästä kovinkaan paljoa näe keskustelua, ja jotenkin tuntuu että on kovin hankala asia lääkäreillekin, kun eivät tiedä mitä sanoa. Vapisen koko ajan, riippuen mielialasta ja tilanteesta, toisinaan enemmän ja sitten taas vähemmän, mutta koko ajan kuitenkin.

Stressaavat tilanteet ja jännitys saavat aikaan pahemman vapinan, mikä ei sitten ole kyllä enää kivaa. Työni on asiakaspalvelu -ja kassatyötä ja sikäli aika ajoin on kiire ja kaikki asiakkaat eivät ole niin helppoja tapauksia, joten esim. riitatilanteessa vapinaa on paljon. Sen takia en työhöni ole pystynyt, ja tuskin koskaan pystynkään.

Propral ei ole minulla auttanut, vaikka toisinaan sitä otankin. Mieliala on todellakin välillä alamaissa koska ei ole helppoa elää tällaisen asian kanssa.

Minkälaista liikuntaa harrastat ja mitkä luontaistuotteet ovat sinulle olleet hyviä?

Olisi tosi kiva tietää jotta voisin itsekin kokeilla. Kaikki mikä edes EHKÄ voisi olla avuksi on kokeilemisen arvoista. Tätä vaivaa on vain todella vaikea unohtaa kun se koko ajan on...

Kiitos sinulle!!!

Lue lisää

Apua olen saanut kalaöljyistä eli omega3- rasvahapoista, joista E-Epa hyvä. Se pitää mielen virkeänä. En tiedä auttaako kaikille, mutta minulle kyllä. Lisäksi käytän monivitamiinia,
Ubikinonia sekä carnosiinia. Kaikista tärkein on kuitenkin yöuni ja säännöllinen vuorokausirytmi. Huomaan heti, jos olen esim. juhlinut ja valvonut, niin olen huonommassa kunnossa. Nykyään en paljon viitsi juopotellakkaan. Terveellinen ruokavalio auttaa myös paljon. Kahvi kannattaa jättää pois kokonaan ja juoda vain teetä sekä kofeiinitonta kahvia. Tupakkaa ei kannata varmaankaan poltella. En kyllä tiedä, miten se vaikuttaa vapinaan, mutta luulisin pahentavan. Syön siis ihan normaalia ruokaa eli lihaa, kalaa, kanaa yms. Hedelmiä, vihanneksia ja salaatteja kannattaa suosia. Liikunta on yksi hyvä apu myös jaksamiseen. Joka päivä olisi hyvä ulkoilla. Kuntoliikunta on myös hyväsi, koska se vahvistaa lihaksia. Itse
olen vielä työelämässä ja pärjään siellä ihan hyvin. Eikö Propral auta sinulle? Tuleeko siitä jotain haittavaikutuksia? Minulla myös Propralkin
käytössä ja toimii. Onko sinulla muita lääkkeitä
käytössä? Oletko nuori? Koetko työelämän rasittavana? Kyllähän työelämä lisää myös sosiaalisuutta, joka on tärkeää tässä vaivassa.

Heidi kirjoitti:

Heipä hei! Minulla alkoi tämän vuoden huhtikuun lopussa pään vapinaa ja käsien tärinää. Työhön en ole pystynyt koska teen asiakaspalvelutyötä ja se olisi aika hankalaa ja kiusallista, esimies oli myös samaa mieltä.

Tahtoisinkin tietää teiltä ihmiset, joilla tätä samaa "vikaa" on, että:

-käyttekö töissä?
-hoidetaanko vaivaanne jotenkin?
-onko vapina vaikuttanut ystävyyssuhteisiin yms?
-miten hoituu normaali elämä ja ihan arkiset asiat?

Kohdallani diagnoosi on vielä epäselvä, mutta jokainen lääkäri jonka luona olen käynyt on veikannut tätä essentiaalista vapinaa, vaikka suvussa ei tiettävästi ainakaan elossa olevilla sukulaisilla ole.

Olen kokenut tämän vaivan erittäin kiusalliseksi eikä tämän asian kanssa ole helppo elää, vaikka minulla sitä ei vielä kauaa ole ollutkaan. Pään vapinan lisäksi minulla kädet tärisee eli siis tavarat eivät pysy käsissä, oikeassa kädessä on ns. pakkoliikkeitä sekä kasvoissa. Jalat ovat toisinaan voimattomat. En syö mielialalääkkeitä koska en halua, käyn juttelemassa aika ajoin mielenterveyshoitajan kanssa ja olen kokenut sen aika hyväksi. Lääkityksenä on ollut Propralia 40 mg, Blocanyl 10 mg, mutta niistä ei ole pahemmin ollut apua.

Toisinaan kun on todella paha vapina niin saatan ottaa propralia. Jännitys, stressi, hermostuminen ja riiteleminen saavat minut vapisemaan, muutoin se on normaalia mutta tietenkin häiritsee elämää.

Olisin enemmän kuin kiitollinen jos jollain olisi aikaa vastata, sillä tästä sairaudesta ei liiemmin ole tietoa ja tietenkin olisi kiva saada kuulla joltain joka sen on itse kokenut.

KIITOS!!!

terv. Vapinainen

Lue lisää

Olen 20v jätkä ja mulla on ollut käsien vapinaa vuosikausia. Se on vuosien mittaan pahentunut. Kädet vapisevat koko ajan enemmän tai vähemmän, tosin ei lepotilassa niinkuin parkkarissa (Parkinsonin tauti) vaan silloin kun käyttää käsiä, esim. kirjoittaessa tai kahvitellessa. Vaiva on kiusallinen, epäkäytännöllinen, rajoittava ja siis elämänlaatua huonontava. Tämä essentiaalinen vapina vaikuttaa kaikkeen tekemiseen, monia tekemisiä ja suorituksia vapina vaikeuttaa ja joitain tekee mahdottomaksi. Näin voimakas vapina vaikuttaa myös tottakai ammatinvalintaan, enkä todellakaan keksi mitään mieluisaa ammattia missä vapina ei haittaisi. Vapina on lisäksi erittäin rasittavaa fyysisesti: kun joutuu käyttämään käsiä, on hetken päästä ihan uuvuksissa. Tällä hetkellä olen sairaslomalla (ei johdu vapinasta) enkä käy töissä. Oon kokeillu propralia vuos pari sitten eikä se auttanut vapinaan, huolimatta suht kovista annoksista. Nyt oon taas alottanut propralin (100mg/pvä)lääkärin määräyksestä.
Vanhoihin ystävyyssuhteisiin vapina ei o niinkään vaikuttanut, mutta uusiin ihmisiin ei tutustu, kun ei voi käydä kaljalla tai kahvilla. Mun tyttöystävää ja perhettä tää vapina ei haittaa. Tupakanpolttokin (jonka olen nyt lopettanut) on joskus ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta vapinan takia. Kaupan kassalla on joskus perkeleen vaikeaa ojentaa tai ottaa vastaan rahoja. Must tulee tässä kuussa isä, toivottovasti mun vapina ei haittaa vauvan hoidossa. Saa nähä.

omaa kokemusta kirjoitti:

Tuntuu, etä ihmiset ei paljon kirjoittele tästä vapinasta. Enpä tiedä sitten miten yleistä tämä on. Minulla on samoja vaivoja kuin sinulla.Vapisetko sinä koko ajan vai vain jännittävissä tilanteissa sekä stressaantuneena? Onko sinulla vapinaa esim. kun ryhdyt tekemään jotain pienessä jännityksessä? Millaisissa tilanteissa vapiset? Minä käyn työssä ja yritän käydä sinnikkäästi. Hoidan itseäni rentoutumisella, liikunnalla ja luontaistuotteilla. Propral auttaa myös vaivaan jonkin verran. Mieli tahtoo mennä helposti alamaihin, kun miettii vaivaa.
Parasta varmasti olisi pyrkiä unohtamaan vaiva, niin oireetkin helpottuisi ja tärkää olisi pystyä
pitämään mieliala korkealla.

Lue lisää

...välillä itseänikin naurattaa, kun kädet senkun vapisee :D. Olen huomannut, että jos olen esim. ollut koko päivän sisällä ja syönyt huonosti, on vapina pahempaa. Kaikkein pahinta on kuitenkin "vapinatilanteiden" välttäminen, sillä siitä syntyy pelkoa vapisemista kohtaan ja vapina sen kuin pahenee, joten hakeutukaa tälläisiin tilanteisiin ja selittäkää sitten mistä on kyse. Jos joku nauraa, älä missään tapauksessa huomioi sitä, ettei se jää vaivaamaan. Mutta syö hyvin(Syö myös aamulla ennen töihin/kouluun lähtöä.(B-vitamiini tai sitä sis. ruoka auttaa parhaiten)), rentoudu, urheile, ole kavereiden kanssa ja nauti elämästä, niin kyllähän auttaa!

kuulosti ihan siltä kuin ite olisin kirjoittanu..etenki tuo armeija asia pisti naurattaan,olin samanlaisessa tilanteessa! :)

Nimetön kirjoitti:

Olen 20v jätkä ja mulla on ollut käsien vapinaa vuosikausia. Se on vuosien mittaan pahentunut. Kädet vapisevat koko ajan enemmän tai vähemmän, tosin ei lepotilassa niinkuin parkkarissa (Parkinsonin tauti) vaan silloin kun käyttää käsiä, esim. kirjoittaessa tai kahvitellessa. Vaiva on kiusallinen, epäkäytännöllinen, rajoittava ja siis elämänlaatua huonontava. Tämä essentiaalinen vapina vaikuttaa kaikkeen tekemiseen, monia tekemisiä ja suorituksia vapina vaikeuttaa ja joitain tekee mahdottomaksi. Näin voimakas vapina vaikuttaa myös tottakai ammatinvalintaan, enkä todellakaan keksi mitään mieluisaa ammattia missä vapina ei haittaisi. Vapina on lisäksi erittäin rasittavaa fyysisesti: kun joutuu käyttämään käsiä, on hetken päästä ihan uuvuksissa. Tällä hetkellä olen sairaslomalla (ei johdu vapinasta) enkä käy töissä. Oon kokeillu propralia vuos pari sitten eikä se auttanut vapinaan, huolimatta suht kovista annoksista. Nyt oon taas alottanut propralin (100mg/pvä)lääkärin määräyksestä.
Vanhoihin ystävyyssuhteisiin vapina ei o niinkään vaikuttanut, mutta uusiin ihmisiin ei tutustu, kun ei voi käydä kaljalla tai kahvilla. Mun tyttöystävää ja perhettä tää vapina ei haittaa. Tupakanpolttokin (jonka olen nyt lopettanut) on joskus ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta vapinan takia. Kaupan kassalla on joskus perkeleen vaikeaa ojentaa tai ottaa vastaan rahoja. Must tulee tässä kuussa isä, toivottovasti mun vapina ei haittaa vauvan hoidossa. Saa nähä.

Lue lisää

mullakin et. vapinaa nuoresta lähtien n. 26 vuotta on mennyt sen kanssa kärvistellessä. Tympein on kait se kun alkaa normi tilanteita välttelee. Nyt kait tästäkin puhutaan enempi, saa apua (toivottavasti) ja rohkeasti sitä hakemaan. Nyt kun ikää on enempi niin ei enää ota niin vakavasti. Mutta tylsä kaveri" tämä on. Samoin voimat menee hetkessä kun teet jotain raskaampaa, sen jälkeen ei tahdo käsi toimia, hyvä jos vettä saa juotua. Semppiä vaan kaikille et" vaivasille =)

Heidi kirjoitti:

Heipä hei! Minulla alkoi tämän vuoden huhtikuun lopussa pään vapinaa ja käsien tärinää. Työhön en ole pystynyt koska teen asiakaspalvelutyötä ja se olisi aika hankalaa ja kiusallista, esimies oli myös samaa mieltä.

Tahtoisinkin tietää teiltä ihmiset, joilla tätä samaa "vikaa" on, että:

-käyttekö töissä?
-hoidetaanko vaivaanne jotenkin?
-onko vapina vaikuttanut ystävyyssuhteisiin yms?
-miten hoituu normaali elämä ja ihan arkiset asiat?

Kohdallani diagnoosi on vielä epäselvä, mutta jokainen lääkäri jonka luona olen käynyt on veikannut tätä essentiaalista vapinaa, vaikka suvussa ei tiettävästi ainakaan elossa olevilla sukulaisilla ole.

Olen kokenut tämän vaivan erittäin kiusalliseksi eikä tämän asian kanssa ole helppo elää, vaikka minulla sitä ei vielä kauaa ole ollutkaan. Pään vapinan lisäksi minulla kädet tärisee eli siis tavarat eivät pysy käsissä, oikeassa kädessä on ns. pakkoliikkeitä sekä kasvoissa. Jalat ovat toisinaan voimattomat. En syö mielialalääkkeitä koska en halua, käyn juttelemassa aika ajoin mielenterveyshoitajan kanssa ja olen kokenut sen aika hyväksi. Lääkityksenä on ollut Propralia 40 mg, Blocanyl 10 mg, mutta niistä ei ole pahemmin ollut apua.

Toisinaan kun on todella paha vapina niin saatan ottaa propralia. Jännitys, stressi, hermostuminen ja riiteleminen saavat minut vapisemaan, muutoin se on normaalia mutta tietenkin häiritsee elämää.

Olisin enemmän kuin kiitollinen jos jollain olisi aikaa vastata, sillä tästä sairaudesta ei liiemmin ole tietoa ja tietenkin olisi kiva saada kuulla joltain joka sen on itse kokenut.

KIITOS!!!

terv. Vapinainen

Lue lisää

Hei!

Kuvauksesti pään ja käsien vapinasta muistuttaa dystonian oireista.
Tutustu Dystonia-yhdityksen sivuilla erilaisiin dystoniamuotoihin.
Monetkaan lääkärit eivät tunnista tai tiedä dystoniasta.

Suosittelen neurologille menoa.

Minullakin aluksi pitivät essentiaalisena vapinana, kunnes sattui asiantunteva työpaikkalääkäri kohdalleni ja tunnisti oireet dystoniaksi. Laittoi neurologille lähetteen ja sillä tiellä olen. Käyn botuliini-piikeillä kolmen kuukauden välein. Niistä on apua vaihdellen. Jos piikit osuu oikein, elämä on kuin ei mitään olisikaan.

Apua, ihan kuin mun elämästä :O

Tänään juuri iski lievä kaupan kassalla ja se meni ohi ku pääsin autoon. Mutta sitten piti lähteä äidin kanssa pakkaamaan joululahjoja, niin alkoi ihan järkyttävä vapina. Kädet ja pää..
Mutsi kysyi:onko krapula? vastasin: Voi kun olisikin :(

Mä olen jo kuvitellut että joku paniikkikohtaus tai muuten vaan päästä sekaisin...Ja huomannut, että pahentunut tässä vuosien mittaan ikää nyt 38 vuotta.

Onko kenelläkään ongelmia esim. oman nimen kirjoittamisessa, ja mitä keinoa selvitä usein hankalastakin tilanteesta ? Itse olen ajatellut jonkinlaisen leimasimen hankkimista, jolla saisin nimeni tarvittaissa paperiin johon nimeä tarvitaan. On nimittäin joskus tilanteita jolloin ei nimen kirjoitus onnistu millään.

Heidi kirjoitti:

Heipä hei! Minulla alkoi tämän vuoden huhtikuun lopussa pään vapinaa ja käsien tärinää. Työhön en ole pystynyt koska teen asiakaspalvelutyötä ja se olisi aika hankalaa ja kiusallista, esimies oli myös samaa mieltä.

Tahtoisinkin tietää teiltä ihmiset, joilla tätä samaa "vikaa" on, että:

-käyttekö töissä?
-hoidetaanko vaivaanne jotenkin?
-onko vapina vaikuttanut ystävyyssuhteisiin yms?
-miten hoituu normaali elämä ja ihan arkiset asiat?

Kohdallani diagnoosi on vielä epäselvä, mutta jokainen lääkäri jonka luona olen käynyt on veikannut tätä essentiaalista vapinaa, vaikka suvussa ei tiettävästi ainakaan elossa olevilla sukulaisilla ole.

Olen kokenut tämän vaivan erittäin kiusalliseksi eikä tämän asian kanssa ole helppo elää, vaikka minulla sitä ei vielä kauaa ole ollutkaan. Pään vapinan lisäksi minulla kädet tärisee eli siis tavarat eivät pysy käsissä, oikeassa kädessä on ns. pakkoliikkeitä sekä kasvoissa. Jalat ovat toisinaan voimattomat. En syö mielialalääkkeitä koska en halua, käyn juttelemassa aika ajoin mielenterveyshoitajan kanssa ja olen kokenut sen aika hyväksi. Lääkityksenä on ollut Propralia 40 mg, Blocanyl 10 mg, mutta niistä ei ole pahemmin ollut apua.

Toisinaan kun on todella paha vapina niin saatan ottaa propralia. Jännitys, stressi, hermostuminen ja riiteleminen saavat minut vapisemaan, muutoin se on normaalia mutta tietenkin häiritsee elämää.

Olisin enemmän kuin kiitollinen jos jollain olisi aikaa vastata, sillä tästä sairaudesta ei liiemmin ole tietoa ja tietenkin olisi kiva saada kuulla joltain joka sen on itse kokenut.

KIITOS!!!

terv. Vapinainen

Lue lisää

Toi ei ole vaan vapinaa vaan jokin neurologinen sairaus johon tarttet hoitoo. Ei ole psyykkistä.

Äijä, viiskymppinen, ylikin, Turusta. Essentiaalinen vapina hankaloittanut elämää yli 30 vuotta.
Lyytinen&Teräväinen (TherapiaFennica) vanhaa tietoa, ovat kirjottaneet et yli 40 vuotiailla, n. viidellä
tyypillä sadasta ihmisestä on tämä vitsaus, vapina ja vapisevien määrä lisääntyy iän karttuessa.

Vapinan synnystä ei tietoa, on perinnöllistä sekä ilman perintöä, eka diagnoosi 120 vuotta sitten.
Parkinsonista on kaikki tietoisia, mut tätä 10-20 kertaa yleisempää vapinaa ei tunne kuin vapisiat ite.
On arveltu, että suuri osa potilaista ei koskaan hakeudu tutkimuksiin tai hoitoon.

Essentiaalinen vapina pahenee käden tarkkuutta vaativien suoritusten, hermostumisen, väsymyksen,
psyykkisten jännitystiljen, esim. sosiaalisten tilanteiden yhteydessä. Tyypillistä on vapinan lieveneminen
jo vähäisten alkoholimäärien jälkeen, mutta krapulavaiheessa on oire tavallista vaikeampi.

Vapinan leviäminen ja paheneminen saattaa aiheuttaa potilaalle huomattavan toiminnallisen haitan,
tämän vuoksi ei tulisi käyttää ilmaisuja benigni tai hyvänlaatuinen essentiaalisesta vapinasta puhuttaessa.
Toisella foorumilla joku kertoi parantuneensa jollakin aivostimulaattorileikkauksella 20vuoden sairaudesta.

Alkoholin käyttö vapinalääkkeenä on varsin kyseenalaista siihen liittyvän liikakäytön riskin takia.
Itselläni kuitenkin alkoholi osottautui mun jutuksi jo ennen armeijaa, se auttoi aina sosiaalisissa
tilanteissa hiljasempaa tyyppiä. Joskus yli kakskymppisenä monesti kummastelin vähästä alkoholimäärästä
tulevaa vapinaa ja vapinan pitkää kestoa, mut ei sitä moniin vuosiin osannut essentiaaliin vapinaan
yhdistää, eikä sellasta tiennyt olevakaan.

Työntekoa vapina alkoi jo nuorena haittaamaan. Se oli pahuksen vaikeeta varmaan 10 vuotta, kun tämä
vapinatauti on niin toisaiknen, on parempia päiviä ja taas huonompia. Sitten ite sekotti siihen alkoholia,
niin ei oikeen tahtonut tietää itekkään, mikä vapina millonkin oli. Itelleni sattui siihen jo nuorena
tulemaan lievää masennusta, joka muuten on lähes kaikilla vapinasairailla. Mulla se masennus muuttui
pahaksi paniikkikohtausten sairaudeksi, johon myös sai hetken pulssinlaskua alkoholista.

Työntekoa nämä kaikki kummajaiset haittasivat paljon. Työpaikkoja vaihdoin tiheesti, silloin se vielä
onnistui. Sitä alkoi aina tuntea sakkiin kuulumattomalta, kun ruokaillakin piti yksin piilossa vapisevin
käsin.

Jaa, pitää jatkaa syksymmällä.

Ruikel kirjoitti:

Äijä, viiskymppinen, ylikin, Turusta. Essentiaalinen vapina hankaloittanut elämää yli 30 vuotta.
Lyytinen&Teräväinen (TherapiaFennica) vanhaa tietoa, ovat kirjottaneet et yli 40 vuotiailla, n. viidellä
tyypillä sadasta ihmisestä on tämä vitsaus, vapina ja vapisevien määrä lisääntyy iän karttuessa.

Vapinan synnystä ei tietoa, on perinnöllistä sekä ilman perintöä, eka diagnoosi 120 vuotta sitten.
Parkinsonista on kaikki tietoisia, mut tätä 10-20 kertaa yleisempää vapinaa ei tunne kuin vapisiat ite.
On arveltu, että suuri osa potilaista ei koskaan hakeudu tutkimuksiin tai hoitoon.

Essentiaalinen vapina pahenee käden tarkkuutta vaativien suoritusten, hermostumisen, väsymyksen,
psyykkisten jännitystiljen, esim. sosiaalisten tilanteiden yhteydessä. Tyypillistä on vapinan lieveneminen
jo vähäisten alkoholimäärien jälkeen, mutta krapulavaiheessa on oire tavallista vaikeampi.

Vapinan leviäminen ja paheneminen saattaa aiheuttaa potilaalle huomattavan toiminnallisen haitan,
tämän vuoksi ei tulisi käyttää ilmaisuja benigni tai hyvänlaatuinen essentiaalisesta vapinasta puhuttaessa.
Toisella foorumilla joku kertoi parantuneensa jollakin aivostimulaattorileikkauksella 20vuoden sairaudesta.

Alkoholin käyttö vapinalääkkeenä on varsin kyseenalaista siihen liittyvän liikakäytön riskin takia.
Itselläni kuitenkin alkoholi osottautui mun jutuksi jo ennen armeijaa, se auttoi aina sosiaalisissa
tilanteissa hiljasempaa tyyppiä. Joskus yli kakskymppisenä monesti kummastelin vähästä alkoholimäärästä
tulevaa vapinaa ja vapinan pitkää kestoa, mut ei sitä moniin vuosiin osannut essentiaaliin vapinaan
yhdistää, eikä sellasta tiennyt olevakaan.

Työntekoa vapina alkoi jo nuorena haittaamaan. Se oli pahuksen vaikeeta varmaan 10 vuotta, kun tämä
vapinatauti on niin toisaiknen, on parempia päiviä ja taas huonompia. Sitten ite sekotti siihen alkoholia,
niin ei oikeen tahtonut tietää itekkään, mikä vapina millonkin oli. Itelleni sattui siihen jo nuorena
tulemaan lievää masennusta, joka muuten on lähes kaikilla vapinasairailla. Mulla se masennus muuttui
pahaksi paniikkikohtausten sairaudeksi, johon myös sai hetken pulssinlaskua alkoholista.

Työntekoa nämä kaikki kummajaiset haittasivat paljon. Työpaikkoja vaihdoin tiheesti, silloin se vielä
onnistui. Sitä alkoi aina tuntea sakkiin kuulumattomalta, kun ruokaillakin piti yksin piilossa vapisevin
käsin.

Jaa, pitää jatkaa syksymmällä.

Lue lisää

Vapinasairauteenkin tottuu vuosien mittaan itse, mutta kyllä vapisia katseita ja huomiota kerää
suurimmalta osalta ihmisistä. Minusta tuntuu et paljon tähän sairastuneita on heittänyt pyyhkeen
kehään, eli alkanut lääkitsemään alkoholilla runsaasti ja pysymään pois ihmisten katseilta.

Ite elän ns. keskivaikean masennuksen kans tämän vapisemisen ansiosta ja olen pitkäaikaistyötön.
Eläkkeelle ehdottomasti kuuluisin. Huonona päivänä kirjotusjälki kynällä on sahanteräkirjailua ja
keittoruokaa ei lusikalla saa suuhun saakka pysymään.

Te-toimistovirkailijat ei ole koskaan ymmärtäneet vapisemisen vaikutusta työntekoon.
Työssä, jossa vapisevan käden tulisi olla vakaanpi, joutuu koko kroppa olemaan luonnottomassa
jännitykseessä, josta seuraa tuskahiki, ylirasitus, niska-hartia, prs-reisi, puolenpään särky ja
väsymys. Kahdentunnin neuropsykologinen testi ei välttämättä vakuuta kelan lääkäreitä kaikesta
mitä tämä vapinasairaus ihmiselämästä ottaa 24/365, vuosikaudet.

Vapinasairaus on leimaava, tietämättömät varmaan sijoittaa mielisairaalan lomalaiseksi.
Ikävä juttu ettei vapisijoista tiedetä, kuten astmaatikoista, vaik meitä on saman verran.
Vapina on selvästi hävettävä, kun taas astma on jees, astmasta puhutaan kysymättä,
vapinasta ei puhuta, vaik kysyttäis.

Viheliäinen vitsaus on vapinatauti ollut, nuorempana tietämättömyys taudista, siitä jatkuva stressi,
siihen liittyvät poissaolo tuntemukset, puutumistuntemukset, siitäkin johtuva alkoholinkäyttö, siitä johtuvat lyhyet työsuhteet, paniikkikohtausten hapensaantivaikeudet, kroonistunut masennus,
siitä johtuva olematon eläkekertymä, kaiken lisäksi vapinatauti takaa rauhaisan yksinäisyyden.

Sanotaan epätietoisuuden olevan pahinta, ja näin on myös tämän itekseen vapisemisen kanssa.
Lääkäritkään ei sairaudesta tietoa jaa, koska sitä ei ole.
Hyvä kuitenkin olisi jotain sairaudesta tiedottaa, ettei jonkun jää esim. opiskelut kesken tämän takia.

Ruikel kirjoitti:

Vapinasairauteenkin tottuu vuosien mittaan itse, mutta kyllä vapisia katseita ja huomiota kerää
suurimmalta osalta ihmisistä. Minusta tuntuu et paljon tähän sairastuneita on heittänyt pyyhkeen
kehään, eli alkanut lääkitsemään alkoholilla runsaasti ja pysymään pois ihmisten katseilta.

Ite elän ns. keskivaikean masennuksen kans tämän vapisemisen ansiosta ja olen pitkäaikaistyötön.
Eläkkeelle ehdottomasti kuuluisin. Huonona päivänä kirjotusjälki kynällä on sahanteräkirjailua ja
keittoruokaa ei lusikalla saa suuhun saakka pysymään.

Te-toimistovirkailijat ei ole koskaan ymmärtäneet vapisemisen vaikutusta työntekoon.
Työssä, jossa vapisevan käden tulisi olla vakaanpi, joutuu koko kroppa olemaan luonnottomassa
jännitykseessä, josta seuraa tuskahiki, ylirasitus, niska-hartia, prs-reisi, puolenpään särky ja
väsymys. Kahdentunnin neuropsykologinen testi ei välttämättä vakuuta kelan lääkäreitä kaikesta
mitä tämä vapinasairaus ihmiselämästä ottaa 24/365, vuosikaudet.

Vapinasairaus on leimaava, tietämättömät varmaan sijoittaa mielisairaalan lomalaiseksi.
Ikävä juttu ettei vapisijoista tiedetä, kuten astmaatikoista, vaik meitä on saman verran.
Vapina on selvästi hävettävä, kun taas astma on jees, astmasta puhutaan kysymättä,
vapinasta ei puhuta, vaik kysyttäis.

Viheliäinen vitsaus on vapinatauti ollut, nuorempana tietämättömyys taudista, siitä jatkuva stressi,
siihen liittyvät poissaolo tuntemukset, puutumistuntemukset, siitäkin johtuva alkoholinkäyttö, siitä johtuvat lyhyet työsuhteet, paniikkikohtausten hapensaantivaikeudet, kroonistunut masennus,
siitä johtuva olematon eläkekertymä, kaiken lisäksi vapinatauti takaa rauhaisan yksinäisyyden.

Sanotaan epätietoisuuden olevan pahinta, ja näin on myös tämän itekseen vapisemisen kanssa.
Lääkäritkään ei sairaudesta tietoa jaa, koska sitä ei ole.
Hyvä kuitenkin olisi jotain sairaudesta tiedottaa, ettei jonkun jää esim. opiskelut kesken tämän takia.

Lue lisää

to Ruikel, se sun teksti tulee kun mun suusta :)! Kyllä se on harmi juttu... se meidän elämä :(..

Ruikel kirjoitti:

Vapinasairauteenkin tottuu vuosien mittaan itse, mutta kyllä vapisia katseita ja huomiota kerää
suurimmalta osalta ihmisistä. Minusta tuntuu et paljon tähän sairastuneita on heittänyt pyyhkeen
kehään, eli alkanut lääkitsemään alkoholilla runsaasti ja pysymään pois ihmisten katseilta.

Ite elän ns. keskivaikean masennuksen kans tämän vapisemisen ansiosta ja olen pitkäaikaistyötön.
Eläkkeelle ehdottomasti kuuluisin. Huonona päivänä kirjotusjälki kynällä on sahanteräkirjailua ja
keittoruokaa ei lusikalla saa suuhun saakka pysymään.

Te-toimistovirkailijat ei ole koskaan ymmärtäneet vapisemisen vaikutusta työntekoon.
Työssä, jossa vapisevan käden tulisi olla vakaanpi, joutuu koko kroppa olemaan luonnottomassa
jännitykseessä, josta seuraa tuskahiki, ylirasitus, niska-hartia, prs-reisi, puolenpään särky ja
väsymys. Kahdentunnin neuropsykologinen testi ei välttämättä vakuuta kelan lääkäreitä kaikesta
mitä tämä vapinasairaus ihmiselämästä ottaa 24/365, vuosikaudet.

Vapinasairaus on leimaava, tietämättömät varmaan sijoittaa mielisairaalan lomalaiseksi.
Ikävä juttu ettei vapisijoista tiedetä, kuten astmaatikoista, vaik meitä on saman verran.
Vapina on selvästi hävettävä, kun taas astma on jees, astmasta puhutaan kysymättä,
vapinasta ei puhuta, vaik kysyttäis.

Viheliäinen vitsaus on vapinatauti ollut, nuorempana tietämättömyys taudista, siitä jatkuva stressi,
siihen liittyvät poissaolo tuntemukset, puutumistuntemukset, siitäkin johtuva alkoholinkäyttö, siitä johtuvat lyhyet työsuhteet, paniikkikohtausten hapensaantivaikeudet, kroonistunut masennus,
siitä johtuva olematon eläkekertymä, kaiken lisäksi vapinatauti takaa rauhaisan yksinäisyyden.

Sanotaan epätietoisuuden olevan pahinta, ja näin on myös tämän itekseen vapisemisen kanssa.
Lääkäritkään ei sairaudesta tietoa jaa, koska sitä ei ole.
Hyvä kuitenkin olisi jotain sairaudesta tiedottaa, ettei jonkun jää esim. opiskelut kesken tämän takia.

Lue lisää

Hei,

Yleislääkärit ovat vuosia jankuttaneet, ettei ole muita lääkkeitä kuin Propral ja Rivatrilista tulisi päästä eroon (vaikka se auttaa).

Lopen kyllästyneenä tähän mantraan menin yksityiselle neurologille, joka määräsi Topimaxia. On auttanut ja samalla olen pystynyt vähentämään Rivatrilia.

>> Eli paljon urheilua, ei kofoeiinia eikä tupakkaa niin pystytte varmasti elämään normaalia elämää :)>>

Kofeiini ei minulla provosoi essentiaalista vapinaa enkä koskaan ole polttanut. Lääkitys auttaa, liikunnasta ei ole varmaan haittaakaan, mutta fyysisen suorituksen jälkeen vapina korostuu. Alkoholi auttaa hetkellisesti, mutta krapulassa vapisee kahta kauheammin. Lääkkeinä Propral 40 mg 1 x 1-3 (ei liikuntaa harrastaessa), Rivatril 2 mg 1 x ½-2 ja Gabrion 300 mg 1 x 1-2 iltaisin, joka ei kyllä vie vapinaa, vaikka kaksi lääkäriä ovat niin väittaneetkin. Sen sijaan Gabrionin sivuvaikutuksena voi ilmetä vapinaa!

Täällä myös sama vaiva. Olen 25. Vuotias nainen ja vapinaa ollut jo kohta 15 vuotta. Aiemmin vapisi vain kädet mutta nykyään myös pää ja ääni. Jos jännitän kovasti tutisee koko kroppa. Lääkityksenä mennyt 80mgx 3 päivässä ja viiden vuoden käytön jälkeen teho lakkasi. Kokeiltu myös muita lääkkeitä mutta haittavaikutusten takia piti lopettaa. Käyn joka vuosi neurologin kontrollissa ja ainut hoito joka tulevaisuudessa voi auttaa on kuulemma aivo stimulaattori mikä kuulostaa aika hurjalta mutta ei kuulemma auta pään vapinaan. Syön säännöllisesti, en juo kahvia tai alkoholia ja nukun riittävästi. Urheilen säännöllisesti ja rasitus korostaa vapinaa. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Kiusallisinta tässä on selitellä ihmisille miksi nuori ihminen vapisee.. Minä myös kuulisin mielelläni lisää muidenkin tarinoita.

bansku25 kirjoitti:

Täällä myös sama vaiva. Olen 25. Vuotias nainen ja vapinaa ollut jo kohta 15 vuotta. Aiemmin vapisi vain kädet mutta nykyään myös pää ja ääni. Jos jännitän kovasti tutisee koko kroppa. Lääkityksenä mennyt 80mgx 3 päivässä ja viiden vuoden käytön jälkeen teho lakkasi. Kokeiltu myös muita lääkkeitä mutta haittavaikutusten takia piti lopettaa. Käyn joka vuosi neurologin kontrollissa ja ainut hoito joka tulevaisuudessa voi auttaa on kuulemma aivo stimulaattori mikä kuulostaa aika hurjalta mutta ei kuulemma auta pään vapinaan. Syön säännöllisesti, en juo kahvia tai alkoholia ja nukun riittävästi. Urheilen säännöllisesti ja rasitus korostaa vapinaa. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Kiusallisinta tässä on selitellä ihmisille miksi nuori ihminen vapisee.. Minä myös kuulisin mielelläni lisää muidenkin tarinoita.

Lue lisää

Mistapäin olet? :)

bansku25 kirjoitti:

Täällä myös sama vaiva. Olen 25. Vuotias nainen ja vapinaa ollut jo kohta 15 vuotta. Aiemmin vapisi vain kädet mutta nykyään myös pää ja ääni. Jos jännitän kovasti tutisee koko kroppa. Lääkityksenä mennyt 80mgx 3 päivässä ja viiden vuoden käytön jälkeen teho lakkasi. Kokeiltu myös muita lääkkeitä mutta haittavaikutusten takia piti lopettaa. Käyn joka vuosi neurologin kontrollissa ja ainut hoito joka tulevaisuudessa voi auttaa on kuulemma aivo stimulaattori mikä kuulostaa aika hurjalta mutta ei kuulemma auta pään vapinaan. Syön säännöllisesti, en juo kahvia tai alkoholia ja nukun riittävästi. Urheilen säännöllisesti ja rasitus korostaa vapinaa. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Kiusallisinta tässä on selitellä ihmisille miksi nuori ihminen vapisee.. Minä myös kuulisin mielelläni lisää muidenkin tarinoita.

Lue lisää

Tuohon aivostimulaattoriin sen verran että on joo rajun kuuloinen leikkaus. Ja onkin aikamoinen operaatio. Kuitenkin leikkauksessa riskit todella pienet ja siitä palautuu todella nopeasti. Mikäli ei kosmeettisena haittana tuo pieni pulloittava akku tuossa rinnassa haittaa ja tuntuu ettei pärjää vapinoidensa kanssa niin suosittelen vahvasti. Itselle leikattiin se tuossa syksyllä. Mulle ikävä kyllä apua siitä vain vähän kun virtaa nostaessa tulee sivuvaikutuksia. Mutta monille monille muille apu on ollut tosi uskomaton ja vienyt monen vapinat kokonaan pois. Mikäli kysyttävää stimulaattorista niin mulle voi laittaa kik messengerissä viestiä vaikka anonyymisti: Turku1100

Onko essentiaalisesta vapinasta kärsiville olemassa vertaistukiryhmää? mielellään Helsingissä?

Minä olen käsittänyt essentiaalisen vapinan sellaiseksi, että se ilmenee esimerkiksi kun ojentaa kädet vaakatasoon suoraan eteen ja koettaa pitää niitä siinä hetken aikaa, niin sormet alkavat täristä hieman ja tämä ilmenee vaikka olisi yksin eikä mitään sosiaalista painetta ympärillä.
Sitten kahvikuppineuroosi on kokonaan psyyken puolen juttu, ja ilmenee tyypillisesti juuri ruokaillessa muiden seurassa tai esiintyessä. Vaikuttaa siltä että aika moni tämän ketjun nuorista kirjoittajista kärsii nimenomaan siitä.

Molempiin taitaa tehota samat lääkkeet, mutta itsehoito on niissä täysin erilainen, kahvikuppineuroosista voi parantua tai vaihtaa neuroosin johonkin toiseen vähemmän häiritsevään.

helmikuu18 kirjoitti:

Onko essentiaalisesta vapinasta kärsiville olemassa vertaistukiryhmää? mielellään Helsingissä?

Itse en ainakaan ole löytänyt minkäännäköistä tukiryhmää mistään. Facebookissa on yksi maailmanlaajuinen ryhmä englannin kielellä.

oirtue kirjoitti:

Minä olen käsittänyt essentiaalisen vapinan sellaiseksi, että se ilmenee esimerkiksi kun ojentaa kädet vaakatasoon suoraan eteen ja koettaa pitää niitä siinä hetken aikaa, niin sormet alkavat täristä hieman ja tämä ilmenee vaikka olisi yksin eikä mitään sosiaalista painetta ympärillä.
Sitten kahvikuppineuroosi on kokonaan psyyken puolen juttu, ja ilmenee tyypillisesti juuri ruokaillessa muiden seurassa tai esiintyessä. Vaikuttaa siltä että aika moni tämän ketjun nuorista kirjoittajista kärsii nimenomaan siitä.

Molempiin taitaa tehota samat lääkkeet, mutta itsehoito on niissä täysin erilainen, kahvikuppineuroosista voi parantua tai vaihtaa neuroosin johonkin toiseen vähemmän häiritsevään.

Lue lisää

Tuo kahvikuppineuroosi on sellainen mikä nyt essentiaalisesta vapinasta kärsivälle pyrkii tulemaan jokseenkin väkisin. Vaikka et jännittäisi tilannetta ollenkaan, niin kun rupeat sitten esim. syömään ja kädet alkaa täristä essentiaalisen vapinan takia niinkuin aina niin siitä sitten tulee se jännitys ja adrenaliiniryöppy kun muut näkevät selvästi sen essentiaalisen vapinasi. Sitten vapinat vaan pahenee entisestään kun päälle tule viellä tuota kahvikuppineuroosia. Ikävä noidankehä josta vaikea päästä eroon. Avoimuus on tässä sairaudessa kaiken a ja o. Kun kertoo kaikille miksi kädet vapisevat ja näyttää sen rohkeasti ihmisille niin tilanteista selviää. Tilanteiden välttely on pahinta mitä voi tehdä. Ihmiset ainakin omassa elämässäni suhtautuneet todella hyvin vapinoihini kun avoimesti niistä kerron kaikille. Huonomminhan he siihen suhtautuvat jolleivat tiedä ja luulevat että jännität tai olet krapulassa.

oole kirjoitti:

Tuo kahvikuppineuroosi on sellainen mikä nyt essentiaalisesta vapinasta kärsivälle pyrkii tulemaan jokseenkin väkisin. Vaikka et jännittäisi tilannetta ollenkaan, niin kun rupeat sitten esim. syömään ja kädet alkaa täristä essentiaalisen vapinan takia niinkuin aina niin siitä sitten tulee se jännitys ja adrenaliiniryöppy kun muut näkevät selvästi sen essentiaalisen vapinasi. Sitten vapinat vaan pahenee entisestään kun päälle tule viellä tuota kahvikuppineuroosia. Ikävä noidankehä josta vaikea päästä eroon. Avoimuus on tässä sairaudessa kaiken a ja o. Kun kertoo kaikille miksi kädet vapisevat ja näyttää sen rohkeasti ihmisille niin tilanteista selviää. Tilanteiden välttely on pahinta mitä voi tehdä. Ihmiset ainakin omassa elämässäni suhtautuneet todella hyvin vapinoihini kun avoimesti niistä kerron kaikille. Huonomminhan he siihen suhtautuvat jolleivat tiedä ja luulevat että jännität tai olet krapulassa.

Lue lisää

"Tuo kahvikuppineuroosi on sellainen mikä nyt essentiaalisesta vapinasta kärsivälle pyrkii tulemaan jokseenkin väkisin"

höpönlöpön, essentiaalinen vapina on ikääntymisen aiheuttama hermoston rappeutuminen keski-ikäisistä ylöspäin, nuorilla on vain kahvikuppineuroosia jos ei sitten ole sattunut tuhoamaan elimistöään ennenaikaisesti huumeilla tai lääkkeillä

ja nimenomaan se, että muille kertominen helpottaa oireita, viittaa selvästi kahvikuppineuroosiin, mutta jos jotakuta helpottaa ajatus essentiaalisesta vapinasta enemmän kuin jostakin psyyken häiriöstä, siitä vaan, mutta ylipäätään se on enempi tai vähempi libidon ongelma pohjimmiltaan kuitenkin

oole kirjoitti:

"Tuo kahvikuppineuroosi on sellainen mikä nyt essentiaalisesta vapinasta kärsivälle pyrkii tulemaan jokseenkin väkisin"

höpönlöpön, essentiaalinen vapina on ikääntymisen aiheuttama hermoston rappeutuminen keski-ikäisistä ylöspäin, nuorilla on vain kahvikuppineuroosia jos ei sitten ole sattunut tuhoamaan elimistöään ennenaikaisesti huumeilla tai lääkkeillä

ja nimenomaan se, että muille kertominen helpottaa oireita, viittaa selvästi kahvikuppineuroosiin, mutta jos jotakuta helpottaa ajatus essentiaalisesta vapinasta enemmän kuin jostakin psyyken häiriöstä, siitä vaan, mutta ylipäätään se on enempi tai vähempi libidon ongelma pohjimmiltaan kuitenkin

Lue lisää

No nyt tuli aikamoista pätemistä. Itse en pysty yksin rauhassa kotona syömään haarukalla ja veitsellä vapinoiden takia kun en saa ruokaa suuhun asti ja ikää on 20. Ehket olekkaan niin viisas kun luulet.

Kyllä tuo tavallaan on totta, että kahvikuppineuroosi tulee melkein kaikille essentiaalista vapinaa sairastavalle. Ajattelisin sen johtuvan siitä, että ne jännityksen oireet korostuvat essentiaalisen takia helposti. En itse tunnusta ainakaan jännittäväni kahvittelua isommassa porukassa psyykkisesti paljoakaan (esim siis juhlissa). Essentiaalinen vapina vaan aiheuttaa sen tärinän pahenemisen niin pienellä jännityksellä jo. Eri tavalla kuin sellaisella kellä tätä Essentiaalista ei ole. Mulla vaikuttaa jo pelkkä innostuminen jostain asiasta niin, että alkaa vartalo täristä.

oole kirjoitti:

No nyt tuli aikamoista pätemistä. Itse en pysty yksin rauhassa kotona syömään haarukalla ja veitsellä vapinoiden takia kun en saa ruokaa suuhun asti ja ikää on 20. Ehket olekkaan niin viisas kun luulet.

Lue lisää

Tuo ei ole essentiaalista vapinaa vaan dystoniaa. Hanki hyvä neurologi joka taitaa dystonian.

Joo onhan meitä vaivasta kärsiviä paljon. Lapsesta saakka mullakin. 35 vuotiaana aloin syödä propraalia mentäessä hankaliin sos tilanteisiin. Kirjoittaminen vaikeutuu koko ajan hiljalleen. Olen nyt 55v. Aina ollut palveluammatissa. Pirullinen vaiva....jokapäivä tätä jotenkin häpeää ja se aiheuttaa ahdistusta. Harmittaa kun oon perinyt tämän ja nyt on myös yhdellä lapsistani.
Tsemppiä kaikille!