HEI!
Olen 3-kymppinen vaikeavammainen sähköpyörätuolissa oleva nuori nätiksi kehuttu nainen ja tässä mietin kuumeisesti, mitä tehdä, kun olen löytänyt täältä chatista ihanan miehen ystäväkseni ja me tullaan tosi hyvin juttuun...on kiva vaihdella kuulumisia ja mielipiteitä... Hän pitää minusta, mutta hän ei tiedä, että olen vammainen.
Mä haluaisin kertoa hänelle mun erilaisuudestani, mutten oikein uskalla, kun ystävän menettämispelko painaa mieltäni.
Kannattaako mun kertoa heti itsestäni hänelle vaiko myöhemmin?
Mielestäni ystävyys ei katso erilaisuutta, vai katsooko?
Kellään kokemuksia tästä asiasta?
Olen 3-kymppinen vaikeavammainen sähköpyörätuolissa oleva nuori nätiksi kehuttu nainen ja tässä mietin kuumeisesti, mitä tehdä, kun olen löytänyt täältä chatista ihanan miehen ystäväkseni ja me tullaan tosi hyvin juttuun...on kiva vaihdella kuulumisia ja mielipiteitä... Hän pitää minusta, mutta hän ei tiedä, että olen vammainen.
Mä haluaisin kertoa hänelle mun erilaisuudestani, mutten oikein uskalla, kun ystävän menettämispelko painaa mieltäni.
Kannattaako mun kertoa heti itsestäni hänelle vaiko myöhemmin?
Mielestäni ystävyys ei katso erilaisuutta, vai katsooko?
Kellään kokemuksia tästä asiasta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
paikka tietenkin mutta yksi et voisi hänen kanssa jutella seuraavaksi esim.mitä hän on mieltä sellaisesta suhteista jossa toisella on jonkinlainen vamma ja siitä voi jo huomata mitä hän on mieltä tälläisestä suhteesta,toinen on tietenkin että sanoo suoraan hänelle kyseisestä asiasta mut vaikee paikka ymmärrän hyvin sinua.
Ystävyyden ei todellakaan pitäs olla kiinni fyysisistä ominaisuuksista. Valitettavasti niitäkin tyyppejä kyllä löytyy, joilla tuota erilaisuuspelkoa on havaittavissa, mutta tuskinpa hän silloin arvoises tyyppi onkaan... ei varmasti.
Itelläni on tapani aina mailikavereillekin tiedottaa liikuntavammastani heti aluksi, ja hyvin ovat kaikki kohdalleni sattuneet tiedon ottaneet vastaan. Eivät he oo järkevinä tyyppeinä suhtautumistaan muhun millään tavalla muuttaneet. Joten turhaan sinä sen asian kertomista arkailet. Otapa asia siltä kannalta, että tuleepahan testattua senkin miehen älykapasiteetti....:)
Se tietenkin riippuu teidän väleistä miten hän asiaan reagoi! Mitä luulet hänen haluavan tältä ns. chat ystävältä? Vaiko Ihmistä jonka kans on helppo puhua ja vaihtaa ajatuksia, vaiko jotain muuta?
Jos hän tuntuu vilpittömältä ja reilulta niin tuskin se kaatuu siihen jos kerrot!
Tosin mikä pakko sinun on paljastaa koko totuutta, eihän teidän tarvitse tosielämässä olla kontaktissa ellette itse sitä halua! silloin tietenkin asia on pakko kertoa!
Mun mielestä voisit kertoa aluksi vain vähän ja katsoa regtioita, mieti sitä mitä han tahtoo sinusta ja sun "suhteelta".
Loppujen lopuksi on aina hyvä olla vilpitön ja kertoa!
Hei!
Olen itsekkin pyörätuolissa ja nainen.
Olen aina kertonut heti ensimmäiseksi melkein että olen pyörätuolissa.
Haluan katsoa onko hänestä ystäväksi vai ei!
Paras olla rehellinen heti alusta lähtien.
Tämä on vain mun mielipide!
Hyvää kesää Sinulle!
...missä tahansa suhteessa, rehellisyys ole paras vaihtoehto ?
Hei vain sinulle minun mielestäni on parempi kun kertoo sen heti.
Niin siinäpäs sitten näkee välittääkö hän sinusta ollenkaan.
Minulle iselleni on käynyt vähän huonojuttu kun en kertonut,hänelle että olen vammainen Amputaationtakia.
t.Mies
Kiitos kaikille minulle vastanneille! =)
Rohkenin kertoa tälle mun uudelle ihanalle miespuoliselle chattikaverille mun erilaisuudestani. Ystävyys jatkuu...
Oon samaa mieltä,että kannattaa olla rehellinen ja kertoa vammasta ja katsoa, mitä mieltä toinen sitten on...
Kukaan ei ole täydellinen ja sanotaanhan sitä, erilaisuus on rikkautta... Pidetään lippu korkealla!!!
Aurinkoista kesän jatkoa kaikille! =)
Löysin muutama viikko sitten fiksun ja mukavan sähköpostikirjeenvaihtotoverin, ja olen miettinyt, missä vaiheessa kertoisin hänelle lievästä liikuntavammastani. Tiedän, ettei siinä ole mitään häpeämistä, mutta haluaisin kuitenkin ennen kertomista varmistua siitä, että tämä nuori mies on todella kiinnostunut minusta. Minulle vammaisuus ei ole mikään ensisijainen asia, enkä toivoisi sen olevan toisellekaan. Osaatteko neuvoa?
Neuvoa missä?