Olenko paha, olenko hyvä?

Olenko paha, olenko hyvä?

Olenko paha jos haluan naida muita kuin omaa rakasta?
Olenko hyvä jos en sitä kuitenkaan tee?

Olenko paha kun kuitenkin ajattelen muita?
Olenko hyvä kun en kuitenkaan vie sitä ajatusta pidemmälle?

Olenko paha kun ajattelen ja toivon eroa?
Olenko hyvä kun en kuitenkaan sitä siksi, etten satuta rakastani?

Rakastan häntä, haluan kuitenkin muitakin, olenko paha?
Elän toivossa että haluni muita kohtaan hiipuvat, olenko hyvä?

Olen umpikujassa mistä ulospääsyä en löydä. En tiedä haluanko edes löytää. En tiedä mitään. Haluan olla yksin, haluan olla rakkaani kanssa.

Kahle mikä minua pitää suhteessa on katumus. En kestäisi näkyä sitä missä rakkaani kävelisi minua vastaan, toinen kainalossa.

Selvää on se, että rakastan häntä enemmän kuin itseäni koska, kiirastuliakin pahempi rangaistus on nähdä hänen kärsivän. Häntä satuttamaan en pysty nyt, en koskaan. Tunne on ahdistava, mieltä sumentava, ristiriitainen. Voiko ajatukset tosiaan näin harhailla?

Yksin olon ajatus tuo onnen tunteen sisälleni, mutta myös kyyneleet silmiini.

Olen hyvä, olen paha.
1115
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

"Rakastan häntä, haluan kuitenkin muitakin, olenko paha?"

Et ole paha, vaan olet tietämätön. Ihmiseen, jota rakastetaan, ei vain noin hetkessä kyllästytä. Ihastus on sitten erikseen. Mutta joka tapauksessa, jos jostain ihmisestä todella pitää (aivan hullun lailla), miksei muka tyytyisi vain häneen? Et taida pitää tuosta naisesta, vaan ainoastaan säälit häntä. Onhan se välittämistä sekin, mutta ei sellaista, minkälaista on kahden aikuisen välillä.'


Jos tuo oli keksitty tilanne, olet sitten mestari satuilemaan... Ihan hieno runo, kaikin puolin :)
Antoi ajateltavaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Saaaa80 kirjoitti:

Olenko paha, olenko hyvä?

Olenko paha jos haluan naida muita kuin omaa rakasta?
Olenko hyvä jos en sitä kuitenkaan tee?

Olenko paha kun kuitenkin ajattelen muita?
Olenko hyvä kun en kuitenkaan vie sitä ajatusta pidemmälle?

Olenko paha kun ajattelen ja toivon eroa?
Olenko hyvä kun en kuitenkaan sitä siksi, etten satuta rakastani?

Rakastan häntä, haluan kuitenkin muitakin, olenko paha?
Elän toivossa että haluni muita kohtaan hiipuvat, olenko hyvä?

Olen umpikujassa mistä ulospääsyä en löydä. En tiedä haluanko edes löytää. En tiedä mitään. Haluan olla yksin, haluan olla rakkaani kanssa.

Kahle mikä minua pitää suhteessa on katumus. En kestäisi näkyä sitä missä rakkaani kävelisi minua vastaan, toinen kainalossa.

Selvää on se, että rakastan häntä enemmän kuin itseäni koska, kiirastuliakin pahempi rangaistus on nähdä hänen kärsivän. Häntä satuttamaan en pysty nyt, en koskaan. Tunne on ahdistava, mieltä sumentava, ristiriitainen. Voiko ajatukset tosiaan näin harhailla?

Yksin olon ajatus tuo onnen tunteen sisälleni, mutta myös kyyneleet silmiini.

Olen hyvä, olen paha.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu