Moikka!
Oon pelaillut roolipelejä noin 5 vuotta. Ensimmäiset pelini olivat Twilight:2000 ja Dungeons & Dragons 3. editio. Ensimmäiset pelini olivat useimmiten säälittävää hack&slashia ja noppien viskomista, vain hienoisesti sivuten roolipelausta. Nykyään kuitenkin tarina ja hahmo ovat tärkeimpiä asioita, kuten pitääkin.
Rupesin D&D:tä pelatessani kaipamaan huomattavasti enemmän realismia ja kuolettavuutta kesikiaikaiseen (miekka, nuija, jousi...) taisteluun. Lähdin siis etsimään uusia systeemiä, ja etsinnän tuloksena löysin pelin nimeltä The Riddle of Steel (aka TROS).
TROS on miekkailun ammattilaisen luoma pelisäännöstö, jossa on omalla tavallaan monimutkaiset mutta silti hyvin pelattavat, ja erittäin realistiset taistelusäännöt. Lisäksi taistelun kuluun vaikuttaa myös pelaaja, ei vain pelaajan hahmon statsit. Taktinen näkökulma taistelussa on aika olennainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita figuureita ja hex-mappeja, vaan tämmöistä tarkkuuta ei edes yritetä hakea. Uskomatonta miten saa näin toimivaa, mutta silti pirun realistista... ja mielenkiintoista.
TROSin taistelussa on useita erilaisia oikeasta maailmasta käännettyjä manöövereita. Lisäksi taistelu on "reaaliaikaista", eikä vuoropohjaista. Hit Pointteja ei ole, vaan jos tulee osuma, saat tietyn tasoisen haavan. TROSissa hyväkin miekkamies saattaa kuolla yllättävään ja kovaan iskuun, kun tämä pahimmassa tapauksessa irroittaa pääsi tai esim katkaisee kätesi.
TROSissa on toinenkin hieno elementti, niin kutsutut "Spritual Attributes". Joka pelaaja asettaa hahmolleen tietynlaisia maaleja, tavoitteita ja ihanteita, joita toteuttaessaan hahmo saa extranoppia käyttöönsä sekä expo-pisteitä. Nämä todella lisäävät pelin roolipelimaisuutta, kun hahmo todella joutuu miettimään "onko tämä taistelu kannattava?" "teenkö nyt oikein?".
TROSin jälkeen en ole pelannut mitään muuta keskiaikasta roolipeliasetelmaa. TROSiin on tullut 3 lisäkirjaa:
-Of Beast and Man (ei-ihmis vihollisista yms)
-The Flower of Battle (parannuksia ja korjauksia vanhoihin taistelusääntöihin sekä iso lista aseita statteineen ja kuvineen)
-The TROS Companion (uusia sääntöjä, vaihtoehtoisia sääntöjä, tarkennuksia, etc)
Tekeillä on:
-Sorcery and the Fey (Magiaan erikoistuva kirja... TROSIN peruskirjan magia on nimittäin hieman hasardia.. hyvin voimakasta ja epätasapainoista)
Joita kiinnostaa, suositteleen vilkaisemaan:
www.theriddleofsteel.net
www.trosforums.com
www.rpg.net (ja etsi arvosteluja täältä)
Osa rakastaa ja osa inhoaa tätä peliä. Itse kuulun ensimmäiseen luokkaan... ah, realismi ja oikea roolipelaus. Niitä tämä helposti tukee. Säännöt kyllä vaatii hieman opettelua ja totuttelua...
Oon pelaillut roolipelejä noin 5 vuotta. Ensimmäiset pelini olivat Twilight:2000 ja Dungeons & Dragons 3. editio. Ensimmäiset pelini olivat useimmiten säälittävää hack&slashia ja noppien viskomista, vain hienoisesti sivuten roolipelausta. Nykyään kuitenkin tarina ja hahmo ovat tärkeimpiä asioita, kuten pitääkin.
Rupesin D&D:tä pelatessani kaipamaan huomattavasti enemmän realismia ja kuolettavuutta kesikiaikaiseen (miekka, nuija, jousi...) taisteluun. Lähdin siis etsimään uusia systeemiä, ja etsinnän tuloksena löysin pelin nimeltä The Riddle of Steel (aka TROS).
TROS on miekkailun ammattilaisen luoma pelisäännöstö, jossa on omalla tavallaan monimutkaiset mutta silti hyvin pelattavat, ja erittäin realistiset taistelusäännöt. Lisäksi taistelun kuluun vaikuttaa myös pelaaja, ei vain pelaajan hahmon statsit. Taktinen näkökulma taistelussa on aika olennainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita figuureita ja hex-mappeja, vaan tämmöistä tarkkuuta ei edes yritetä hakea. Uskomatonta miten saa näin toimivaa, mutta silti pirun realistista... ja mielenkiintoista.
TROSin taistelussa on useita erilaisia oikeasta maailmasta käännettyjä manöövereita. Lisäksi taistelu on "reaaliaikaista", eikä vuoropohjaista. Hit Pointteja ei ole, vaan jos tulee osuma, saat tietyn tasoisen haavan. TROSissa hyväkin miekkamies saattaa kuolla yllättävään ja kovaan iskuun, kun tämä pahimmassa tapauksessa irroittaa pääsi tai esim katkaisee kätesi.
TROSissa on toinenkin hieno elementti, niin kutsutut "Spritual Attributes". Joka pelaaja asettaa hahmolleen tietynlaisia maaleja, tavoitteita ja ihanteita, joita toteuttaessaan hahmo saa extranoppia käyttöönsä sekä expo-pisteitä. Nämä todella lisäävät pelin roolipelimaisuutta, kun hahmo todella joutuu miettimään "onko tämä taistelu kannattava?" "teenkö nyt oikein?".
TROSin jälkeen en ole pelannut mitään muuta keskiaikasta roolipeliasetelmaa. TROSiin on tullut 3 lisäkirjaa:
-Of Beast and Man (ei-ihmis vihollisista yms)
-The Flower of Battle (parannuksia ja korjauksia vanhoihin taistelusääntöihin sekä iso lista aseita statteineen ja kuvineen)
-The TROS Companion (uusia sääntöjä, vaihtoehtoisia sääntöjä, tarkennuksia, etc)
Tekeillä on:
-Sorcery and the Fey (Magiaan erikoistuva kirja... TROSIN peruskirjan magia on nimittäin hieman hasardia.. hyvin voimakasta ja epätasapainoista)
Joita kiinnostaa, suositteleen vilkaisemaan:
www.theriddleofsteel.net
www.trosforums.com
www.rpg.net (ja etsi arvosteluja täältä)
Osa rakastaa ja osa inhoaa tätä peliä. Itse kuulun ensimmäiseen luokkaan... ah, realismi ja oikea roolipelaus. Niitä tämä helposti tukee. Säännöt kyllä vaatii hieman opettelua ja totuttelua...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Löytyy monia, monia muitakin fantasiapelejä joissa on realistusuuteen painotettu taistelusysteemi. Lähes tulkoon jokainen tuntuu siltä jos sitä vertaa DD:hen.
On toki hienoa että olet löytänyt itsellesi sopivan systeemin, mutta älä toki sulje pois muita vaihtoehtoja, moni niistä on ainakin kokeilemisen arvoinen.
Toki löytyy!
En ole hyvä kirjoittaja, joten juttu ehkä kuulosti sekavalta. Mielestäni kyseisessä pelissä on kuitenkin uskomatonta, miten niin hyvin on liitetty yhteen realismi ja pelattavuus!