Laula rakas

Haluaisit siis kuulla laulun täydellisestä rakkaudesta, joka kulkee jokaisessa hetkessä mukana. Kuka sen taitaisi, olisi mestari.

Runosi oli herkän kaunis!

kauniista ja lempeästä, laulaisin sinulle elämästä, ikävästä ja kaipauksesta

Kiitos eerikka runostasi! Annoit minulle inspiraation kirjoittamaan

Kiitoksia palautteesta teille kummallekin.
Totta se taitaa olla. Paljon rakkaudesta
puhutaan ja kirjoitetaan mutta
"täydellisyyttä" on vain pienen
pieninä murusina. Hetken pienen
onni kestää... vai miten se menikään.
Tämä taitaa olla enemmän sitä arkirealismia :)

Rakkaasi runon luettuaan
kauneimman laulun laulaa
Syvistä rakkauden tunteista
sävelen sinulle omistaa

Laulaa arjen ihanuudesta
pysyy rakkaansa rinnalla
Kaikesta hän huolehtii
pitää rakkauden pinnalla

Työssään hän rakastaan
kaikkialla ajattelee
Kuutamoyöstä kullan kanssa
muistelee ja haaveilee

Rakkautensa tunnustaa
halata ja rutistaa
Onneaan hehkuttaa
jalokivin jalostaa

Iltanuotin lämmössä
muita ei läheisyydessä
Kuu kuulee kuiskauksen
aamu aurinkokin näkee sen

Hiljaa rakkaasi laulaa
kätensä kietoisi kaulaan
Ikävöin sua päivin öin
kaihoisasti kaipailen
Mitään en mä pyydä sulta
ehkä hetken rakkauden tulta

Herkin sormin kosketan
sydämen rintaasi piirrän
Rakkaudelle sen omistan
hellin suudelmin somistan

Joka aamu sulle laulun laulan
laulun rakkautta hehkuvaa
Soinnun ikuisuuden sävelen
annoit uuden aiheen aariaan

Näin hän varmasti haluaisi laulaa, näin uskoisin,
tai sitten jotain vielä kauniimpaa, jota minä en osaa :)