...ajaneensa kumppaninsa edellisen perhen mahdollisimman kauaksi jotta saisi toteuttaa itseensä?
Mitä se itsensä toteutus on? Ja oletko tyytyväinen siihen?
Mitä se itsensä toteutus on? Ja oletko tyytyväinen siihen?
Kuinka moni uusperheellinen myöntää
tarkoituksella ....
202317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kysy epäonnisteisuneetta ennemmin kuin onnisteneisuutta!
jos ydinperheet kerran on niin täydellisiä ja hyviä,ni miks sit uusperheitä perustetaan???
jäljet taitavat johtaa sylttytehtaalle..
Terveisin Älykäs!
voi kirjoittaa vain teini-ikäinen. Eli olet siis vihainen siitä, että vanhempasi erosivat ja jompi kumpi/molemmat menivät perustamaan uusperheen. Kyllä niitä lapsia tehdään sentään AINA pääsääntöisesti samoista syistä, rakkaudesta ja yhteenkuuluvuuden tunteesta oman kumppanin kanssa. Nämä ovat asioita, joita ei voi oman lapsensa kanssa katsos jakaa. Mutta niillä ei ole mitään tekemistä sen rakkauden kanssa, jota omaa vertaan eli lastaan kohtaan tulee aina tuntemaan.
olinpas tyhmä ku en muistanu et sikshän mä tuon uuden miekkosen kotiini otin ja tein vielä lapsen et exälle tulis oikein paha mieli..
täytyyki sille heti soittaa ku ei se vissiin oo ymmärtäny et sen pitäis nyt olla katkera..
(ilmankos senkin silloin aikoinaan potkasin pihalle,ku kerran on niin tyhmä ettei tajua..)
Kummallakaan vanhemmistani ei ole uusperhettä, luojalle kiitos siitä. Mielelläni uskoisin sinua jos pitäisin itseeni tyhmänä. Mutta en alistu iihen mitä minusta analysoidaan.
itse itseään. Ei tarvitse kenenkään paljoa johtopäätöksiä tehdä, tekstisi puhuu puolestaan. On totta kuten kirjoitit, jos tuolla mielenlaadulla kirjoittelet tosissasi näitä asioita, olet yhä teini-ikäinen mieleltäsi. Miksi?
Niin, sinunhan ei tulisi joutua analyysin alle omasta mielestäsi, kuitenkin olet itse mielestäsi oikeutettu analysoimaan muita täysin naurettavilla yleistyksillä. Tuokin kuullostaa varsin teini-ikäiseltä.
Mutta tiedätkö mitä. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Jos etsit täältä sympatiaa johonkin asiaan, sinun tulisi kertoa hieman enemmän omasta tilanteestasi ja syistäsi siihen, että kirjoitat noin raflaavaa tekstiä. Muussa tapauksessa olet vain yksi äänetön huuto vastatuulessa.
Siis kuinka monta erillis erhettä on jo tullut perustettua? ja kuinka monelle äijälle on tullut niitä kakaroita väkisin tehtyä? Eikö nää naikkoset osaa koskaan kunnioittaa itseensä muuta kuin käytettyään jotain hyväkseen ja sitten häipyäkseen?
kyllä mä jaksan näihin juttuihin vastailla vaikka tiedän et ei siitä mitään hyötyä ole..onpahan jotain tekemistä..ja hei,jopa omalla nimimerkilläni..
jos kerran sinusta uusperhet ja naikkoset on niin vastenmielisiä,niin mitä ihmettä täällä teet??minulla on yhtä syvä inho pedofiileja kohtaan,ja voin kertoa et ei tulis mieleenkään mennä niiden "palstoille" aikaani kuluttamaan..
olen jo muutaman kerran yrittänyt saada myös vastausta kysymykseen,et miks mun pitäis rakastaa toista lasta enemmän ku toista,hänen isänsä perusteella?minulle kaikki 3 ovat täysin saman arvoisia,ku taas te ydinperheen puolustajat perustelette et vain "oikean" isän lapset ovat hyviä..isänkö takia lapsianne rakastatte??eikös tuo aika omituista ole,kyllä itse ainakin rakastan lasta ihan itsensä takia..
ja jo..lapsilla on eri isät..so what?jos se sun pientä maailmaas jotenkin järkyttää,ni..eipä vois vähempää kiinnostaa..
elämä valitettavasti menee eteenpäin,ja harvoin kysyy et pysyykö siinä mukana..kaikki tekee omat ratkaisunsa ja määrittelee itse sen miten elämänsä haluu jatkaa..itsekkin olisin voinut aikoinaan miehen työttömyyden ja siitä alkaneen alkoholikierteen ja hakkaamisten ja uhkailun keskelle lapsen kanssa jäädä,tuskin täällä tarttis enää kirjoitella,mut ikävä kyllä en siihen alistunut, en lapseni enkä itseni takia.
mut..siinä sulle ajattelemista jos siihen kykenet,ja jos vain suinkin voit,niin perusteleppa minulle nää pari asiaa
1.rakastatko lasta isän takia vai itsensä takia
2.olisiko minun pitänyt lapsen takia tulla hakatuksi uudelleen ja uudelleen
3.minä pystyn selkä suorana elämään omien virheitteni ja päätöksieni kanssa,pystytkö sinä?
Ajatteleppas, jos nuo katkerat onkin meille KATEELLISIA, niinkuin varmasti onkin.
Eihän kukaan todellakaan päiväänsä pilaisi sillä, että tunkisi johonkin vastenmieliselle palstalle.
Käännäppä asia toisinpäin!
Jos itse olisit OIKEIN KATEELLINEN jollekin, niin eikö olisikin helppoa haukkua häntä nimettömänä netin välityksellä?
Tosin meidänhän ei tarvitse ollakaan kateellisia kenellekään kun elämä on kunnossa.
joo ja onhan se tietysti hyvä et joku saa siitä itselleen lisää itsevarmuutta ja hyvää oloa ku haukkuu "meitä" eli pysyy psykiatriset osastot vähä tyhjempänä ku saavat stressiään täällä purkaa..
nyt täytyy mennä tilitantti jahtiin tonne parvekkeelle,ei oo kiva jos paskoo vaunuihin..
Meillä on täysin päin vastoin. Kumppanini entinen perhe asui maapallon toisella puolella, mutta onneksi tulivat takaisin samalle paikkakunnalle. Kaikista paras järjestely lasten kannalta on se, että biologiset vanhemmat asuvat lähellä toisiaan.
Kun vanhemmat ja uudet kumppanit suhtautuvat toisiinsa aikuismaisesti ja elävät omaa elämäänsä eteen päin, on lapsillakin hyvä ja turvallinen olla kummassakin taloudessa.
Aivan kaikki tekevät sitä. Paitsi että naikkoset ei sitä myönnä, mutta sisimmässään sielu huutaa JIPPII ONNISTUIN!
hemmetin naikkoset? Onko äitikin naikkonen, jos on perustanut uuden perheen ja lapset asuvat äidin kanssa?
Elämä on aina mukavampaa, mitä kauempana sukulaiset (omat tai naidut) ovat!
...sellaista mitä ei ole tehnyt.
Puolisoni "edellinen" perhe = kaksi hänen etälastaan (exä ei kuulu enää hänen perheeseensä) asuu muutaman kilometrin päässä kotoamme, ja yksi hänen lapsensa asuu meillä... Edelliseksi perheeksi ei näitä etälapsia kutsuta meillä, sillä he ovat mieheni perhettä edelleenkin, lähes joka päivä käyvät meillä, voivat aina halutessaan jäädä jopa yöksi.
Ajatteles.
kovasti tätä jakoa nykyiseen ja uuteen perheeseen. Kyllä meilläkin miehen kaksi aikaisemmasta avioliitosta syntynyttä lasta kuuluvat isänsä perheeseen ihan samalla tavalla kuin me, jotka asumme virallisesti yhdessä samassa taloudessa.
Kummankaan ex-puoliso sen sijaan ei kuulu perheeseen, mutta heidän kanssaan sovitaan kyllä lapsiin liittyvistä jutuista: mies omistaan yhdessä lasten äidin kanssa ja minä omastani yhdessä lapsen isän kanssa.
Ero tarkoittaa vain kahden aikuisen ihmisen eroa toisistaan, ei lasten ja vanhempien!
Toteutan itseäni ihan helvetisti. Ex-muija voi painua hevon kuuseen ihan vapaasti!
sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Miehen lapset ovat aina tervetulleita meille. Joka kerta kun tulevat, kerronkin, miten kiva on taas nähdä. Ja ilo on ihan molemminpuolinen. Ja ajatella, lasten äiti ei ole tästä mitenkään mustasukkainen, koska tietää kyllä olevansa silti eittämättä se ainoa äiti. Tottakai. Mutta meidän perheen jäsen hän ei ole, ei nyt eikä koskaan, toisin kuin lapset. Olen tyytyväinen että jokainen aikuinen tässä piirissä sen tajuaa ilman mitään "itsensätoteuttamisia". Että mitähän oikeastaan siis kysyit? Emme taida sopia kategoriaan.
Kyllä se minun näkemäni ja kuulemani mukaan menee ennemmin niin, että exvaimo tai -mies ajaa entisen perheensä etäälle omalla mielivaltaisella käyttäytymisellään. Ei siihen kenenkään apuja tarvita, jos niin on mennäkseen asiat. En ainakaan ole kuullut paljoakaan muunlaisia tarinoita.
täällä oikein kirjoittelee?! En ole hetkeen täällä käynyt ja taidanpa jättää edelleen käymättä! Siis mitä he***tin itsensä toteutusta? Vanhemmat on vanhempia eronkin jälkeen, eikä kukaan täysjärkinen heitä eron vuoksi jätä. Eikä kukaan täysjärkinen uusi puoliso yritä saada vanhempia jättämään lastaan. Meitä on tietty moneen junaan, mutta täällä korostetaan jotain aivan marginaaliryhmää, ketkä harrastavat tai kannustavat lapsiensa hylkäämiseen.