Nämä 60 palstalaiset taitavat painua pehkuihinsa aikaisemmin kuin 70 vuotiaat.
Minäkin olen tuolta 70 joukosta, mutta kurkkasin katsomaan joko täällä kaikki nukkuvat.
Olen kovin hiljaksiin etten herätä. Menenkin pois hys...hys...hiljaksiin.
Minäkin olen tuolta 70 joukosta, mutta kurkkasin katsomaan joko täällä kaikki nukkuvat.
Olen kovin hiljaksiin etten herätä. Menenkin pois hys...hys...hiljaksiin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toivotan Sinulle hyvää yötä. Kai meidän onkin parasta yrittää jo nukkua tähän aikaan. Vai tuo uusi kuuko se valvottaa? Mutta eihän se ole vielä täysikään.
...nimittäin uusi kuu?
Olisi ihan mukava vielä jutella, ei tunnu nukuttavan...
Kai on kuitenkin sanottava hyvät yöt! Moimoi!
aamun virkku,se tapa talon pitavi,eipas ole aamuvirkkujakaan.
Kun uni karkaa, ei auta loitsut ei lampaat, ja samaa on jatkunut vuosia, vaan aamulla aikaisin taas kahvinkeittoon ja askareisiin, eikä aamu >Tv edes ole alkanut, mutta harvemmin tulee vain yhdyttyä juttujen jatkoksi, vain silloin kun ei voi olla vastaamatta, piloillaan tai vakavissaan, kumpi tämä nyt oli, enpäs tiedä, tulihan vain.
siinä on kun ikää tulee,ei nukuta enää kun nuorempana?
..jatkaa elämyksien keruuta ihan valvetilassakin tiukemmin kuin nuorempana? Tiedä häntä....
Johtuisiko unentarpeen väheneminen siitä, että alitajuisesti huomaa ajan hupenevan - ei sitä passaa enää kokonaan nukkumiseen käyttää? Nuorena luuli, että aikaa riittää loputtomiin.
No, tämä oli tällainen epätieteellinen maallikkoselitys!
haittaavaakaan kuin ennen, vaikka uni ei heti tulekaan. Rupeaa vuoteessaan ajattelemaan mukavia... ja viihtyy ajatustensa parissa! :) Yöllä aika kuluu tavattoman nopeasti!
Ja kas, sitten hetken peräästä onkin nukahtanut onnellisen uneen. Aamulla sitten herää milloin aikaisin, milloin vähän myöhemmin.
Ja jos aurinko paistaa, niin ihanaa, ellei, niin panee vaikka mieluisat musiikit soimaan.
kun ei enää tarvitse pakonomaisesti yrittää nukkua. Yleensä ei aamuisin ole mitään mitään määrättyä aikaa kun pitäisi nousta, sitten vasta kun "kahvihammasta" kolottaa niin ettei saa oltua enää vuoteessa.
Toista oli työelämässä ollessa, jos uni ei ottanut tullakseen sitä alkoi miettiä ja eipä ainakaan sitten nukkunut.
Toisaalta olen entisen aamu-unisuuteni sijaan nykyään enempikin iltauninen. Saatan jopa odotella TV:n aamulähetysten alkua jo kahvia juoden.
Nautiskellaan tästäkin ikäkaudesta kukin voimiemme ja mahdollisuuksiemme mukaan.
on koko aika ,elämä on mielekästä oikein pitää ihmetellä miksi aika kuluu niin nopeaan,ja miksi hymyilyttää itsekseen, kaikenlainen mieleen tuleva ajatus,tänään olen ollut harjoituksissa ja niin laiskuttaa että pitäisi mennä pitkäkseen vaan ei malttaisi,hyvä kirjakin odottaa, kuuntelin tänään luentoa luonto elämyksistä ,miten ne antavat mielen virkeyttä ja parantavat elämisen laatua, en tiennytkään että niinkin terveellistä olisi vaikka mennä kanootilla oulangalle tai veneellä,
Kuutamon valoisa yö muuttui vesisateeksi.
Pisarat hakkaavat ikkunoita ja rummuttavat peltikattoa.
Keski-Suomessa poliisit valmistautuvat evakoimaan kerrostaloa, 4-tiellä tapahtuneen kolarin johdosta. Ei ole varmasti kiva herätä keskellä yötä, pukeutua ja lähteä liikkeelle. Räjähdysvaara on kuitenkin todellinen.
Lehdenjaka pudotti Hesarini laatikkoon jo 03.13, joten ajoissa hän on liikkeelle lähtenyt, sillä asun jakelureitin hännillä, kuten hän asian ilmaisee. Vuorokausirytmi muodostuu työssä olessa työn vaatimuksen mukaan, hän nukkuu aamupäivän, ja tuossa tiellä voin hänet tavata ajelemassa taas iltapäivällä.
Oma työni, silloin aikanaan, vaati aikaisia herätyksiä, eikä se ole koskaan tuntunut vaikealle, mutta tapa on pysynyt. Herään aina aikaisin, mutta ei minua miksikään iltauniseksikaan voi sanoa. Pieni unen tarve vain, kuten kai ikään kuuluukin.
Radio on seuralainen joka ei väsy, joskus nukahdan kuunnellessani, mutta se vain soittaa..
Joskus mietin yöllä edellisen päivän tapahtumia, tai teen suunnitelmia tulevasta, mutta kun ajatuksia ei voi vangita, ne ottavat oikeudekseen harhailla tekemättömiin töihin ja kaikkeen sellaiseen mikä harmittaa, silloin ei uni tule millään keinolla. Nyt olen valvonut koko yön, vaihtanut autoon öljyjä, vaihtanut jopa koko auton, ja katsastaakin pitäisi, ja lohkolämmittimen vastus on mennyt, vielä sekin -, joten kulkevat ne ajatukset omia teitänsä, pimeässäkin.
Kunhan kello tulee kahdeksan..., mutta sitä ennen kahvin juontiin ja aamulehden uutisten pariin. Hyvää huomenta, kunhan heräätte.
Eräs tuttavani sanoi, että hänelle aamut ovat ankeita, mutta iltaa kohti tunnelma paranee. Minulla päinvastoin. Herään hyvin nukutun yön jälkeen 7-8 maissa toiveikkaalla mielellä, edessä uusi päivä, mitä tahansa mukavaa voi tänään tapahtua... Eivät illatkaan läheskään aina ankeita ole, riippuu siitä, miten ja mihin on päivänsä käyttänyt, mutta joskus iltaisin tuntuu todella yksinäiseltä.
Tässä keskustelussahan alun alkaen kysyttiin nukkumaanmenoaikoja. Puoli kymmenen kymmenen maissa, jos telkasta tulee mielenkiintoista ohjelmaa, on hyvä kirja tai on jotain iltamenoa, voi mennä puoleen yöhönkin.
Samat tunnelmat minulla, mutta aamuisin en saa rauhaa sängyssä enää viiden jälkeen, silloin viimeistään on noustava, usein jo ennen sitä, sillä kissakin haluaa ulos niihin aikoihin.
Illat ovat pitkiä näin pimeänä aikana, ja joskus yksinäisyys on painava möykky. Sitä vain kyselee itseltänsä pitääkö näin olla ja miksi?
Harrastuksiakaan ei jaksa jokaiselle illalle ja täällä, kun joka kerta lähtiessään tarvitsee autoa, ei ole mielekästäkään esim. talvella joka ilta olla menossa. Tulee kalliiksi ja on ikävääkin kaikilla ilmoilla vain lähteä, vaikka paremmalle tuntuisi pysyä kotona.
"Koskapa se on oikein kohillaan, eilen kotona, tänään pois", sanoi Eno kun saataviaan kulki perimässä, eikä milloinkaan sattunut velallinen paikalla olemaan.
Mutta vuosien aikana tähän yksinäisyyteenkin on tottunut, alakulo pakenee nopeasti kun ei anna sen jäädä asumaan vierellensä, poiketkoon välillä, ja menköön menojaan, niin elämä ei ole yksitoikkoista. Mehän kuitenkin osaamme nauttiakin yksinäisyydestä