ikuinen kakkonen?

mitä tehdä kun aina kun jonkun tapaa, saattaa pienen hetken luulla että saattaisi syntyä jotain kunnes kaikki haluavat olla vain kavereita.en puhu heterotuttavuuksista. Liian ujo/huono itsetunto että uskaltaisi tapella heistä keitä haluaisi,tai lähteä vain sokkotreffeille.ehkä juuri siksi kun niin monta kertaa tullut se lause vastaan:"olet ihmisenä ihana,mutta haluaisin olla vain kaveri." Kavereita kyllä löytyy paljon mutta tuntuu että sen oman löytyminen on vain mahdoton unelma. en mielestäni eroa perustallaajasta millään tavalla mutta silti jotain tuntuu puuttuvan..kenelläkään muulla samaa ilmiötä?
5891
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

noin minullekin aina käy kiinnostuttuani jostain naisesta sillälailla, niin hänen tunteensa ovat ystävyystasolla. minulle on jopa sanottu, että olen sellainen ihminen jonka kanssa ei voi seurustella vaan olla vain ystävä.
olenkin tästä vetänyt omat johtopäätökseni: kaikille ei ole tarkoitettu rakkautta eikä hellyyttä, hyvä, kun edes ystäväksi kelpaa.

Äänestä
  • minäkin olen ihan samat johtopäätökset tehnyt,tosin silti tuntuu että kaikki muut pariutuvat ympärillä ja olen se ikuinen kaveri.turhauttavaa edes yrittää tutustua keneenkään uuteen ihmiseen..

    Äänestä

Lue kirjoituksesi viimeinen lause huolella. Ehkä ongelmasi ydin on siinä?!
(eli: en mielestäni eroa perustallaajasta millään tavalla mutta silti jotain tuntuu puuttuvan )

Äänestä
  • tarkoitin sillä lauseella sitä etten ole mitään huomattavan negatiivista itsessäni havainnut. mutta voi myös olla tietenkin että kaikilta muilta löytyy jokin oma piirre millä se joku löydetään muussakin kuin kaveri mielessä.

    Äänestä

säkenöimään

lisää itsevarmuutta ja itsetuntoa

älä paljasta itsestäs asioita ku kortti kerrallaan, pihtaa..

oot vaikeesti tavoiteltava - niin eiköhän se kiinnostus rupee vastapelurillakin heräämään

Äänestä

Kommentoi aloitusta


avalon kirjoitti:

mitä tehdä kun aina kun jonkun tapaa, saattaa pienen hetken luulla että saattaisi syntyä jotain kunnes kaikki haluavat olla vain kavereita.en puhu heterotuttavuuksista. Liian ujo/huono itsetunto että uskaltaisi tapella heistä keitä haluaisi,tai lähteä vain sokkotreffeille.ehkä juuri siksi kun niin monta kertaa tullut se lause vastaan:"olet ihmisenä ihana,mutta haluaisin olla vain kaveri." Kavereita kyllä löytyy paljon mutta tuntuu että sen oman löytyminen on vain mahdoton unelma. en mielestäni eroa perustallaajasta millään tavalla mutta silti jotain tuntuu puuttuvan..kenelläkään muulla samaa ilmiötä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu