Se lennättä minut
sinne-missä olit
Ikävällä on kädet
jotka kiedon sinun
ympärillesi
Vaikka siinä ei ole
nyt enää ketään,
minä tein sen
sinulle siinä.
sinne-missä olit
Ikävällä on kädet
jotka kiedon sinun
ympärillesi
Vaikka siinä ei ole
nyt enää ketään,
minä tein sen
sinulle siinä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä tein sen
sinulle siinä
Mikä ihana sattuma
se olkit sinä.
vaikka kaukana olit.
Hipaisit sydäntäni hiljaa. Tunsin sen ja enkelin kosketukseksi luulin. Niin kevyt, varovainen, hauras, mutta voimakas..
Kosketin enkelin siivin: Enkeli kosketti meitä,vahvasti kuten huomasit
otan ne sinulta vastaan
olin hetkisen just poissa
siivin lensin ainoastaan
kädet kaulallesi kiedon
olet vierelläni näin
minä sinulle teen
aina sen saman
pystypäin
kun ikäväni tiedät
tiedät paljon muutakin
voit soinnut mulle laittaa
kun tunnet kuitenkin
Voin kuvitella..pystypäin...vaikka sen ei pitäisi minulle millään lailla kuulua, eikä varsinkaan näkyä. Tähän kuitenkin tarraudun, olenhan itsekin lyönyt vyön alle, vaistomaisesti alusta asti. Ja saanut siellä liikettä aikaan. Tiedän kuitenkin: tämä kaikki on vähän alhaista-
ikävä saa aikaan kummallisia visioita..ei ehkä näy sinulle..mutta minustakin tuntuu, että tarraudun joskus vaistomaisesti johonkin ja silloin katselen taivaan tähtivöitä. Niillä on kumma liikettä aikaan saava voima..katsopa joskus niitä selälläsi maaten, on niin kaunista..
kuinka se mustalla taivaalla.Välillä häipyen pilven taa- katson pohjantähteä.
Ja laulan laulun:
Täällä pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla, katson kauas kaukaisuuteen.Tulet uniin uudestaan.Täällä pohjantähden alla, taivas peittyy purppuralla, siitä itselleni peiton, minä suojakseni teen...
joudun ikävän kyyneliin... :'(
Elän elämääni..ole onnellinen siellä jossain..kun menen ohi painan pääni.
ainakaan sitä...! :)
ajattelin.Mokoma sievistelijä runoratsu.
Vain kauniita sanoja. Kiitos.
Ikävällä on sarvet ja häntä, siivetkin.
Se lentää nopeiten, kun suunta on väärä.
-ajg
Sarvipää..on ikävää,
kun olet ikävä,
sinulla on kuitenkin
omat hyvät puolesi,
sillä jos sinua ei olisi,
ei erottaisi toista toisesta,
vaan kaikki olisivat yhtä,
kuten me kaikki olemmekin,
mutta löydämme aina selityksen,
miksi suunta on väärä tai oikea,
sillä olisi liian helppoa,
kulkea vain suoraan,
koska emme tyytyisi
siihenkään vaan
etsisimme syyn
kuitenkin.
Silti suoruutta arvostetaan,
mutta miksi ihmeessä suora tie on tylsä,
ja silti usein etsimme helppoa tietä kulkea...
jotka uppoutuvat
hiuksiisi-
jotka kulkevat pitkin
selkärankaasi-
vahvaa.
katsomaan taakseni kolme kertaa...
mutta minulla on nyt jotenkin huono olo tämän ikäväni kertomisesta!Ja tiedän melkein miksi-
sen laulun, jossa sanottiin jotenkin:
..suo anteeksi jos tein mä väärin, mua älä tuomitse jos väärin tein...niin rauhan saa mun orpo sydämein..
Se on vanha laulu, olisiko ollut Annikki Tähti tai niitä aikoja? Mitenköhän ne sanat menivät...?
kikkailija, olen minä. Tukehdun kohta omaan nokkeluuteeni. Minun oli helpompi olla silloin kun en pyhunut tästä .Joten, siivoan suuni ennenkuin sanon taas sellaista jota saan hävetä.