Pentti ja Arja ovat telttailemassa. Aurinko paistaa täydeltä terältä. Arja menee rantaan, katselee vettä, ukaltaisko mennä uimaan. Järveltä kuuluu huutoa. Timo ja Mirja ovat tulossa täyttä vauhtia rantaan.
- Meinaako nuo tulla suoraan rantakiville, peräti ylämäkeen? Hiljentäisi nyt vauhtia, miettii Arja. No, onnellisesti rantautuivat. Arja miettii.
- Onks sulla kahvia? Timo kysyy.
- Pentti sitä keittelee tuolla hellan luona, Arja vastaa.
-Hellan luona? Mirja ihmettelee.
- Niin, niin hellalla. Etkö usko, että meillä on täällä hella? Tulkaa katsomaan.
Kolmisin he kulkevat polkua ylös. Kallion koloon on rakennettu vanhoista hellanrenkaista keittolevy.
- Hyvä systeemi, eikö totta, Pentti toteaa.
- Saakos sitä kahvia? kysyy Timo.
- Saat, lupaa Pentti. Onko teillä mukeja? Meillä ei ole ylimääräsiä.
- Mulla on jo muki kädessä, kaada vain, Pyytää Mirja. ompa kuumaa, kiukuissasko keitit?
Timo kuiskaa Pentille jotakin. Mirja katsoo sivusta, miten miehet lähtevät venettä kohti.
- Kyllä minä arvaan, mitä siinä supateltiin. En oikein pidä siitä, että vesillä ryypätään. Arja sanoo.
- En minäkään, vaikka minkäs teet. Timo ei mitään usko, oon sanonut monta kertaa ettei järvi ja viina kuulu yhteen. Akkojen höpötystä vaan.
- Ei se mitään elleivät lähde veneellä.
- Kuule, saatko sinä pysäytettyä Pentin? Timo menee jos aikoo...veneelläkin.
- Sama se on meilläkin. Menee ku menee...
Veneen lähtö rannasta keskeyttää keskustelun.
- Me lähretään syöttiä hakeen, huutaa Pentti.
- Siellä ne nyt menee, Mirja toteaa.
- Kuule, siellä on vielä sitä kahvia juotasko?
- Juodaan vaan.
Pari tuntia on kulunut. Kuuluu melkoinen meteli, miehet palaavat. Arja on juuri keittämässä uutta kahvia ja nostaa kiireesti pannun pois liedeltä.
- Antaa vaan luulla, että olemme lähteneet, hän sanoo Mirjalle.
- Minunkin puolestani saavat luulla.
Samassa kuuluu rantavedestä karjaisu.
-Apua me hukutaan, Timo huutaa.
Arja ja Mirja katselevat piilostaan silmät suurina miehiään. Vene on mennyt ympäri. Miehet ovat vedenvarassa. Siellä he polskivat ja räpistelevät. Joku sivullinen vene pysähtyy miesten kohdalle.
- Tarvitsetteko apua? mies kysyy
- Ei perkele tarvita, huutavat molemmat.
Mies jatkaa matkaansa. Aivan rantaan päässeet miehet katselevat venettä.
- Millä helvetillä toi saadaan käännettyä, Timo ihmettelee.
Aikansa ähellyttyään, vene kääntyykin.
- Saatana, että mulla on kylmä, huomaa Pentti.
Missä akat on?
Ei näy akkoja. Arja ja Mirja istuvat teltassa. Läpimärät ukot istuvat teltan eteen. Jostain täytyy löytyä vaatteita. Timo etsii veneestä kassin ja riisuu vaatteensa pois. Löytyy alushousut. Kännissä kun on ei saa selvää kumman ne ovat, hänen vai Mirjan.
- Mirjaa, Mirja, missä sä oot? Oisko teltassa.
Hän ryntää alushousut kädessä pitkin mäkeä. Ohittaa Pentin joka istuu edelleen teltan edessä, pelkkä villapaita päällä.
- Onko Mirja teltassa? hän kysyy Pentiltä.
- En tierä, en ole nähnyt ketään.
Timo ryntää teltaan.
- Onks nää mun housut? Perkele, hän kiljaisee ja säntää ulos. Kuin väläyksenä hän hoksasi Arjankin istuvan teltassa. Mirja lähtee Timon perään ja veneeseen.
Aamulla kuuluu rannasta pientä kiroilua. Moottorista puuttuu kansi. Ämpärit on hukassa, haavista ei tietoa.
- Nyt olisi kaikki tavarat hukassa. Ympäri te varmaan olisitte saanut ton isonkin veneen, Mirja arvelee.
- Mulle on arvotus, miten sukat on hävinnyt kenkien välistä? Aika omituista. Arja sanoo.
-Osaa ne nyt piruilla. Huomaatko Pena, naiset ei ole huolissaan meistä, mutta tavaroista.
Tavarat pakattiin ja lähdettiin kotimatkalle. Timo hinaa Pentin venettä.
- Kato, mikä tossa on? Arja kysyy.
- Syöttiämpäri, vastaa Timo.
- Kuule Arja, miten on uskaltaisiko enää lähteä noiden sukeltajien kanssa samaan veneeseen?
- Minä en lähde, jos haistankin , että heillä on juotavaa.
Miehet katsovat toisiaan, tietäen että tästä puhutaan vielä monta vuotta.
- Meinaako nuo tulla suoraan rantakiville, peräti ylämäkeen? Hiljentäisi nyt vauhtia, miettii Arja. No, onnellisesti rantautuivat. Arja miettii.
- Onks sulla kahvia? Timo kysyy.
- Pentti sitä keittelee tuolla hellan luona, Arja vastaa.
-Hellan luona? Mirja ihmettelee.
- Niin, niin hellalla. Etkö usko, että meillä on täällä hella? Tulkaa katsomaan.
Kolmisin he kulkevat polkua ylös. Kallion koloon on rakennettu vanhoista hellanrenkaista keittolevy.
- Hyvä systeemi, eikö totta, Pentti toteaa.
- Saakos sitä kahvia? kysyy Timo.
- Saat, lupaa Pentti. Onko teillä mukeja? Meillä ei ole ylimääräsiä.
- Mulla on jo muki kädessä, kaada vain, Pyytää Mirja. ompa kuumaa, kiukuissasko keitit?
Timo kuiskaa Pentille jotakin. Mirja katsoo sivusta, miten miehet lähtevät venettä kohti.
- Kyllä minä arvaan, mitä siinä supateltiin. En oikein pidä siitä, että vesillä ryypätään. Arja sanoo.
- En minäkään, vaikka minkäs teet. Timo ei mitään usko, oon sanonut monta kertaa ettei järvi ja viina kuulu yhteen. Akkojen höpötystä vaan.
- Ei se mitään elleivät lähde veneellä.
- Kuule, saatko sinä pysäytettyä Pentin? Timo menee jos aikoo...veneelläkin.
- Sama se on meilläkin. Menee ku menee...
Veneen lähtö rannasta keskeyttää keskustelun.
- Me lähretään syöttiä hakeen, huutaa Pentti.
- Siellä ne nyt menee, Mirja toteaa.
- Kuule, siellä on vielä sitä kahvia juotasko?
- Juodaan vaan.
Pari tuntia on kulunut. Kuuluu melkoinen meteli, miehet palaavat. Arja on juuri keittämässä uutta kahvia ja nostaa kiireesti pannun pois liedeltä.
- Antaa vaan luulla, että olemme lähteneet, hän sanoo Mirjalle.
- Minunkin puolestani saavat luulla.
Samassa kuuluu rantavedestä karjaisu.
-Apua me hukutaan, Timo huutaa.
Arja ja Mirja katselevat piilostaan silmät suurina miehiään. Vene on mennyt ympäri. Miehet ovat vedenvarassa. Siellä he polskivat ja räpistelevät. Joku sivullinen vene pysähtyy miesten kohdalle.
- Tarvitsetteko apua? mies kysyy
- Ei perkele tarvita, huutavat molemmat.
Mies jatkaa matkaansa. Aivan rantaan päässeet miehet katselevat venettä.
- Millä helvetillä toi saadaan käännettyä, Timo ihmettelee.
Aikansa ähellyttyään, vene kääntyykin.
- Saatana, että mulla on kylmä, huomaa Pentti.
Missä akat on?
Ei näy akkoja. Arja ja Mirja istuvat teltassa. Läpimärät ukot istuvat teltan eteen. Jostain täytyy löytyä vaatteita. Timo etsii veneestä kassin ja riisuu vaatteensa pois. Löytyy alushousut. Kännissä kun on ei saa selvää kumman ne ovat, hänen vai Mirjan.
- Mirjaa, Mirja, missä sä oot? Oisko teltassa.
Hän ryntää alushousut kädessä pitkin mäkeä. Ohittaa Pentin joka istuu edelleen teltan edessä, pelkkä villapaita päällä.
- Onko Mirja teltassa? hän kysyy Pentiltä.
- En tierä, en ole nähnyt ketään.
Timo ryntää teltaan.
- Onks nää mun housut? Perkele, hän kiljaisee ja säntää ulos. Kuin väläyksenä hän hoksasi Arjankin istuvan teltassa. Mirja lähtee Timon perään ja veneeseen.
Aamulla kuuluu rannasta pientä kiroilua. Moottorista puuttuu kansi. Ämpärit on hukassa, haavista ei tietoa.
- Nyt olisi kaikki tavarat hukassa. Ympäri te varmaan olisitte saanut ton isonkin veneen, Mirja arvelee.
- Mulle on arvotus, miten sukat on hävinnyt kenkien välistä? Aika omituista. Arja sanoo.
-Osaa ne nyt piruilla. Huomaatko Pena, naiset ei ole huolissaan meistä, mutta tavaroista.
Tavarat pakattiin ja lähdettiin kotimatkalle. Timo hinaa Pentin venettä.
- Kato, mikä tossa on? Arja kysyy.
- Syöttiämpäri, vastaa Timo.
- Kuule Arja, miten on uskaltaisiko enää lähteä noiden sukeltajien kanssa samaan veneeseen?
- Minä en lähde, jos haistankin , että heillä on juotavaa.
Miehet katsovat toisiaan, tietäen että tästä puhutaan vielä monta vuotta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voisi sopia jonkun ala-asteen valistuskirjoitukseksi, ei aikuisten tarinaksi.
Alussa Arja miettii kaksi kertaa peräkkäin liian tiuhaan.
Aika tylsä ja yllätyksetön.
Arvoasteikolla 1-10
Tästä kaatunut 3½
T. ®Sherlokki © 2005