Naapuri hyväksikäytti (suuseksiä) muutaman kerran lapsena. Miten hyväksikäyttö vaikuttanu mm. seksielämään? Keille ootte kertoneet ja miten asia otettu vastaan? Itse työstän asiaa.
Hyväksikäytöstä eheytyminen
Nainen
114798
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei,
Hyväksikäytöstä toipuminen on pitkä, raskas, voimia vievä ja raastava projekti. Olen 32-vuotias nainen ja sain tietää omasta hyväksikäytöstäni vasta yli kakskymppisenä. Aloin oireilla psyykkisesti. Minulla oli voimakkaita ahdistuskohtauksia, jotka lopulta olivat jo aivan hysteerisiä. Hakeuduin hoitoon ja sen avulla uskalsin kohdata ahdistukseni, jota olin tottunut juoksemaan karkuun, koska se oli niin kammottava tunne. Kohtasin ahdistuksen silmästä silmään ja näin mielikuvan miehestä, joka työnsi erektiossa olevaa penistään pikkutytön suuhun. Olin tuossa mielikuvassa noin 7-vuotias tyttö. Tämän mielikuvan näkemisestä alkoi elämäni "helvetti". Itkua, tuskaa, surua, pettymystä, vihaa.....Niin paljon ristiriitaisia tunteita, että niiden kanssa olen ollut välillä aivan hukassa. Silloin ajattelin, että hyväksikäyttö on pilannut elämäni. Olen joutunut läpikäymään näitä asioita terapiassa ja jouduin hoitoon myös psykiatriselle osastolle lyhyeksi aikaa. Mutta nyt alkaa pientä valon häivähdystä välillä pilkottaa pitkään jatkuneen pimeyden keskellä. Uskon, että minulla on mahdollisuus vielä hyväänkin elämään.
Kysyit, miten hyväksikäyttö on vaikuttanut seksielämään. Olen ollut hyvin yliseksuaalinen ja kärsinyt seksiaddiktiosta pitkään, mutta ensimmäisen orgasmini koin vasta menneenä vuonna. Uskomatonta, mutta totta! Se oli mahtava kokemus.
Asiaa olisi vaikka miten paljon, mutta josko tässä nyt alkajaisiksi.
kiitos asiallisesta viestistäsi. Omakohtaisesti seksiä ei ole ollut paljon, lukuunottamatta masturbaatiota (kannattaa ylläpitää). Kokemukseni on ollut lähinnä ahdistusta ja lievää masennusta. Haluan kuitenkin käsitellä asiaa pystyäkseni normaaliin seksisuhteeseen.
ettekö te tajua että varsinkin naispuoliset psykiatrit iskostavat näitä "hyväksikäyttömuistoja" koska eivät laiskuuttaan/ammattitaidottomuuttaan osaa muuta diaknoosia tehdä!! Kuinka monta naista Suomessa onkaan jotka näiden puoskareitten käsittelyn jälkeen ovat hyväksikäytettyjä eivätkä pysty elämässään enää mihinkään. Ja vaivan todellinen syy saattaa olla vaikkapa stressi tai jokin täysin fyysinen häiriö.
Pientä rajaa ja harkintakykyä teille muistikuvianne työstäville!!
Yksikään psykiatri ei saa "levittää" vääriä tunteita asiakkaalleen.
Olen itse hyväksikäytön uhri ja valitettavasti usein käy niin, että totuus tulee ilmi vasta monen vuoden jälkeen.
Käyn terapiassa ja minulle minun naispuolinen terapeuttini ei ole iskostanut yhtään mitään vaan täysin päinvastoin. Kerroin hänelle muistoni ja totuuden itse suoraan.
Älä kirjoita tänne omia vääriä totuuksiasi, koska et itse tiedä asiasta yhtään mitään.
Tukahdetut tunteet tulevat esiin, ennemmin tai myöhemmin.
Sen kaiken paskan plokkasin ja välillä olen sitä mieltä, että olisi helvetti ollut parempi unohtaa kokonaan!!!
Tsemppiä kaikille hyväksikäytön uhreille, uskokaa omiin tunteisiinne.
Olen huolissani miksi tästä asiasta ei puhuta enemmän !!!!!!
Terveisin
Valemuistoja ei ole, se on Usalaista puoskarointia!!!!!!!!
Itse torjuin asiaa vuosia. Välillä tuli alakuloisuutta jne. masentuneisuuttakin, mutta asiaan en mitenkään puuttunut. Eka kertaa kerroin asiasta 3 v. sitten yhdelle tärkeälle ihmiselle, joka oli kokenut saman perheen sisäisenä asiana.
Nyt olen päättäväisesti aikonut kohdata asian ja puhunut siitä terapeutille. Tuntuu että vuosien taakka alkaa helpottamaan ja pääsen syyllisyydestä. Asiassa edetään ihan minun ehdoillani ja en ole kokenut tätä mitenkään traumaattisena vaan vapauttavana ja elämänlaatua parantavana asiana.
Siitähän ei pääse mihinkään, että se asia on syvällä alitajunnassa ja se tulee läpikäymättömänä aika ajoin esiin halusipa sitä tai ei. Tietenkin traumaattisten muistojen esiintuominen voi olla monillekin pitkällistä piinaa.
Omaehtoisuus lienee tässä asiassa kaiken tärkein perusta. Kannattaa kohdata asiat silloin, kun niiden läpikäymiseen itse on valmis. Vaikkakin asiasta olisi kulunut vuosia, niin edessä voi olla vielä rikas ja onnellinen elämä.
Jaksamista muillekin!
Ihmettelen, miten 7 vuoden iässä kyrpää suuhunsa saanut ei sitä muka aikuisena muista?
Höpsis.
Ihan varmasti muistaa, ja traumaattiset muistot vielä paremmin.
Koska ihmismielen luonteeseen kuuluu, että se PYRKII unohtamaan traumaattiset muistot. Etenkin sellaiset, jotka ovat pysyvästi järkyttäneet mieltä ja muuttaneet ihmisen erilaiseksi kuin mitä hän aikaisemmin oli. Se on puolustusreaktio, defenssi.
Jos ihmisellä ei ole kykyä käsitellä asiaa, hän pyrkii unohtamaan. Lapsen kyky hallita omaa elämäänsä on paljon rajallisempi kuin aikuisen. Aikuisella on henkiset, älylliset keinot käsitellä raiskausta - Lapsella ei ole.
Tähän ilmiöön voit tutustua helposti - Siitä on kirjoitettu lukematon määrä psykologista kirjallisuutta - luotettavien tilastojen ja tutkimustulosten kera.
Kerro toki meille, että nielitkö myös naapuisedän spermat?
Jotkut ihmiset tuntevat tarvetta loukata ja satuttaa ihmisiä, jotka ovat jo rikki ja haavoittuneita. Rikkinäisen ihmisen satuttaminen on helpompaa, koska todennäköisyys siihen, että joutuu vastaamaan sanoistaan, on pienempi.
Vielä helpompaa tämä on, jos loukkaukset sanoo anonyymisti internetissä.
Luonnollisesti tällaiset ihmiset eivät ikinä uskaltaisi sanoa mitään vastaavaa kasvotusten kenellekään, joka ei ole jo valmiiksi rikki.
Pelkuruudella ja raukkamaisuudella on monta muotoa.
Ei tässä pelkurimaisia olla. Kerroin vain mitä mieltä olen hänestä. Olisi saanut toinenkin naapuri hyväksikäyttää häntä.
Niin? Tiedän että olet raukkamainen pikku pelkuri omassa elämässäsi. Tiedät sen itsekin.
Eli se siitä.