Bodom jutun päätutkija, rikosylikonstaapeli Markku Tuominen todista valaehtoisesti että kun hän oli vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vienyt Gustafssonin selliin niin tämä tunnusti: "Tehty mikä tehty, viisitoista vuotta tuli". Muuten hyvä mutta Tuominen ei Gustafssonia selliin vienyt.
Toinen joka tökkii on se ettei kuulusteluissa mainittu sanaakaan ns. tunnustuksesta. Mikäli sellainen olisi todellakin annettu olisi Tuominen viikkokaupalla siitä Gustafssonia kuulustellut. Tunnustus olisi saatu mitä todennäköisimmin nauhalla, eiköhän Nisse olisi murtunut. Tuominenhan on kuulema kuulustelujen erikoismies, saa miehen kuin miehen murtumaan.
Kolmas joka ei natsaa on se ettei Tuominen kertonut "tunnustuksesta" kenelläkään vaan pudotti sen kaikille yllätyksenä käräjäoikeudessa, miksi?
Väärä vala on vakava rikos, mikäli siihen on murhajutussa syyllistynyt poliisi saadakseen syyttömän miehen elinkautiseen vankeuteen on se aivan erityisen törkeä teko. Siitä ei selviä potkuilla ja ehdollisella vaan lusimaan lähtee varmasti!
Tästä on järjestettävä puolueeton tutkinta. KRP ei missään nimessä voi itse asiaa tutkia.
Toinen joka tökkii on se ettei kuulusteluissa mainittu sanaakaan ns. tunnustuksesta. Mikäli sellainen olisi todellakin annettu olisi Tuominen viikkokaupalla siitä Gustafssonia kuulustellut. Tunnustus olisi saatu mitä todennäköisimmin nauhalla, eiköhän Nisse olisi murtunut. Tuominenhan on kuulema kuulustelujen erikoismies, saa miehen kuin miehen murtumaan.
Kolmas joka ei natsaa on se ettei Tuominen kertonut "tunnustuksesta" kenelläkään vaan pudotti sen kaikille yllätyksenä käräjäoikeudessa, miksi?
Väärä vala on vakava rikos, mikäli siihen on murhajutussa syyllistynyt poliisi saadakseen syyttömän miehen elinkautiseen vankeuteen on se aivan erityisen törkeä teko. Siitä ei selviä potkuilla ja ehdollisella vaan lusimaan lähtee varmasti!
Tästä on järjestettävä puolueeton tutkinta. KRP ei missään nimessä voi itse asiaa tutkia.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Son - anteeksi Santavuori
olisi kuullut NG'n sanoneen, ettei anna Tuomiselle peräpäätä eikä ota suihin?
todistelee ? Hei Virpi !
Mikäli Tuominen on alansa huippuammattilainen niin miksi hän on jämähtänyt vain ylikonstaapeliksi, kyllä tuollaisen miehen olisi pitänyt olla komisario jo aika päiviä sitten?
Jenkeissä ns. syvässä etelässä poliiseilla sanonta. "Eihän se ole temppu eikä mikään saada syyllinen sähkötuoliin mutta se vasta vaatii ammattitaitoa saada kuumaan tuoliin syytön". Tuominen on mitä ilmeisimmin käynyt Amerikassa opintomatkalla...
Mikähän siinä on?
Anna hyvän miehen olla.
On aivan uskomatonta että löytyy vapaan maan kansalaisia jotka ovat sitä mieltä että poliisi saa tehdä ihan mitä tahansa. Varmaan kidutuskin on ihan OK jos ollaan varmoja syyllisyydestä?
kehoituksellasi!
oikeusvaltiossa
oikeusvaltiossa
jaksa uskoa, että Tuominen olisi puhunut palturia valan velvoittamana. Kumpikohan herroista mahtaa olla rehellisempi Tuominen vai NG? Kumpaa uskoa siinä vaikea kysymys? NG muutenkin heittänyt kaiken läskiksi, ja nyt vielä nuo luvattomat aseet paljastivat hänen epärehellisen mielensä, niin en kyllä yhtään usko enään mihinkään NG:n sanomiseenkaan, ja sitä ennenkin oli jo se mielessä että äijä valehtelee silmät päästään.
olet uskovainen!
Uskottava se on! Oikeushan jo totesi Tuomisen valaehtoisen todistuksen epäuskottavaksi. Muutenhan NG olisi tuomittu. Pakkomielle on psyykkinen sairaus, sanoisin..
hölmöläisten hommaa, nyt me kaikki tiedämme että oikeesti joku valehtelee ja tosi paljon. Mutta kuka valehtelee ja mitä??? Nisseä epäilin kyllä valehtelijaksi aiemminkin, mutta voisiko myös Tuominen valehdella??? Siis aivan sika sairasta jos se ei ikinä selviä kuka valehtelee ja kuka puhuu totta. Nyt olis tehtävä kaikki että totuus selviäisi.
jos tuominen ei olisi poliisi vaan joku tavallinen tallaaja..... niin uskottavuus olisi kaukana: pälyilevä, alas painettu katse. Vaivautuneen näköinen, epävarma?????? Toisaalta, miksi sanalle "poliisi" pitäisi tässä asiassa panna painoa? Valehtelijanoloinen kaveri joka tapauksessa. Tulkitsisin (hehheh) hänet huijariksi...sen sijaan Nisse on käyttäytynyt suoraselkäisesti ja vakuuttavasti....hmmmm....
Jos jätkällä ei ole ollut kuin joitakin laittomia aseita, niin eihän se voi valehdella!
Lukekaa oikein ajatuksella käräjäoikeuden päätös ja miettikää miksi kaikki todisteet on jätetty pois laskuista. Naurettavaa pelleilyä. Ei sanaakan esim. Irmelin ylitappamisesta. Verrratakaa esitutkintamateriaaliin.
Joopa joo, eihän voi olla mahdollista että poliisi väärentäisi todisteita tai antaisi väärän valan, ei sellaista ole missään ikinä tapahtunut...
Ja jos muutaman kerran jossain ulkomaille niin Suomessa se on täysin mahdotonta. Suomalainen poliisi kun on siitä ihmeellinen että se ei kertakaikkiaan voi tehdä mitään väärää, täydellinen kaikinpuolin...
Käräjäoikeudessa oli kaksi ammattituomaria ja neljä kokenutta lautamiestä tekemässä päätöstä. Kaksi kokenutta syyttäjää näkivät ettei ollut menestymisen mahdollisuuksia hovioikeudessa joten eivät valittaneet sinne. Käräjäoikeuden tuomion perusteluissa ammuttiin syyttäjien teoriat seulaksi. Lukuisat oikeusoppineet ovat sitä mieltä että käräjäoikeuden tuomion perustelut ja tuomio ovat juuri niinkuin pitää.
Nyt kysyisinkin sinulta emmy300 että mikä on sinun koulutuksesi ja työkokemuksesi? Koska olet noin varma asiastasi niin oletan sinun olevan vähintäänkin oikeustieteen lisensiaatti tai tohtori, erikoistunut nimenomaan rikosoikeuteen. Myös pitkä työkokemus on eduksi että pystyt uskottavasti arvostelemaan tuomiota. Meinaan vaan että jos sitä nyt ihan peruskoulupohjalta lähtee ammattilaisia arvostelemaan niin se ei kovin ole uskottavaa. Tai vaikka olisi esim. teknisen tai kaupallisen alan korkeakin akateeminen oppiarvo ei sekään paljoa auta. Suutari pysyköön lestissään...
kommenttina, että hyvinpä se kelpasi lääketieteen koulutus tekemään rikosasioiden ja oikeustieteen asiantuntijagurun Jorma Palosta. Mies oli suuri guru, koska hän oli sentään neurologian emeritusprofessori:)
kun en ole mitenkään seurannut tuota Tuomisen käytöstä, ja itse en varmaan mitenkään edes poliisina ajatellut.
Kommentistasi tuli mieleen tavallinen tallaaja, joka haluaa kertoa totuuden, mutta kuitenkin epäröi ja ajattelee ettei häntä kuitenkaan kukaan usko. Sitten vaivautuneena pää painuksissa sitä kertoo...näin ajattelisin itse toimivani.
Nissehän on ollut tosiaan hyvin voimissaan ja suora selkäinen, jaksanut jopa vitsailla kaiken kurjuuden keskellä, ei huolen häivää mistään. Olisi luulut kyllä edes suuttuvan kun saa kuulla mistä syytetään ja miten olisi kaiken tehnyt. Itse en ihan helpolla sulattaisi moisia syytöksiä kylläkään, ainakaan tyynen rauhallisesti, ja vielä huulta heittäisin syytösten edessä, en usko että pystyisin siihen.
ja tunsi asian.
NAIIVI kahdella iillä.
Maitsetko muuten ihan esimerkin vuoksi muutaman jutun, missä todisteita on väärennetty. Ihan sillä vaan, että voin tehdä asiasta kantelun EOA:lle.
uuvuttanut? Sehän ei olisi johtanut mihinkään.
missä järjestyksessä on sanassa "Maitsetko"?
:D
mutta kerropa nyt vastaus kysymykseeni, ettet paljastu liian naiiviksi;)
eivätkä siviilissä. Niinhän sitä moni luulee mutta aivan samanlaisia kuolevaisia he ovat kun me muutkin. Tuominen meni käräjäoikeudessa puihin, mies oli huomannut että hänen tutkimansa juttu meni koko ajan kasaan. Hädissään kertoi "tunnustuksen" sillä jos se olisi suunniteltu olisi hän ottanut huomioon kaiken. Tämä on varmasti lieventävä asianhaara tuomion pituutta mitattaessa mikäli asia oikeuteen menee ja hän saa langettavan tuomion.
Tästä jutusta piti tulla hänen uransa kohokohta, todellinen näyttö esimiehille että kyllä hän ansaitsee ylennyksen. Ura kun on polkenut paikallaan masentavan pitkään, se syö miestä.
Katsotaan miten tutkimukset etenee, voi pian olla ettei pääse edes putkavahdiksi...
"Epäreilu oikeudenkäynti Suomen yleisin ihmisoikeusrike
Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan artiklan rikkominen on tuonut Suomelle eniten langettavia päätöksiä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimesta.
Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomen tappioista peräti kaksi kolmasosaa on tullut siitä, ettei oikeudenkäynti ole ollut reilu.
Kaikkiaan Suomi on saanut Strasbourgista 33 langettavaa päätöstä sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeussopimus tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1990. Tapauksista 21 koski oikeudenkäynnin reiluutta.
Tyypillisessä tapauksessa valittaja ei ole saanut nähtäväkseen kaikkea aineistoa tai oikeudenkäynti on kestänyt liian pitkään.
"Meidän pitäisi vahvistaa tuomiovaltaa ja kehittää tuomioistuinlaitosta, joka on jätetty täysin retuperälle kymmeniä vuosia", päättelee asianajaja Matti Wuori tästä. Toisin sanoen, tuomioistuimien kehittämiseen tarvittaisiin lisää rahaa.
Toiseksi eniten tuomioita Suomi on saanut yksityiselämän suojaa sekä sananvapautta koskevien artiklojen loukkaamisesta.
Tappiot ovat maksaneet Suomelle vajaat 200 000 euroa. Suurin osa on hyvitystä ihmisoikeusrikkomuksista, mutta osa korvausta loukkauksen aiheuttamista suorista kustannuksista.
Suomen kallein tappio Strasbourgista tuli viime syksynä. Suomi määrättiin maksamaan yli 36 000 euroa Iltalehdelle ja sen entiselle päätoimittajalle sananvapausartiklan rikkomisesta. Lehti oli tuomittu maksamaan korvauksia entiselle kansanedustajalle, jonka aviomiehen kapakkatoilailuista lehti kertoi.
Toiseksi kalleimmaksi tuli huoltajuusriita, jossa "Pikku-Leenan" isä ei saanut tavata lastaan oikeuden päätöksistä huolimatta. Todistajan hiv-tartunnan paljastuminen oikeuden päätöksestä maksoi yhtä paljon."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980295327
22:25 19.7.2005
johan sai aikaa uuvuttaa itsensä tajuttomuuden partaalle ku pohti miten selviää silloin 60-luvulla, miksi uuvuttaa itseään enään samsta asiasta uudelleen??? Siis jos on syyllinen!!!???!!!
joka pitää sisällään ÄLYÄ.
siihen jos kerran pidät älyllisistä keskusteluista? Sinun kommenttisi ovat epäselviä mitään sanomattomia, ja yleensä lukuisasti kopioituja samoja juttuja. Keskustele ja näytä halusi älylliseen keskusteluun. Tähän astiset kommenttisi ovat kaukana siitä älyllisestä, ne ovat ilkeitä piikitteleviä ja selaisia "minä tiedän kaiken". PISTE.
ja nautin sarkasmista. Inhoan vajaamittaisuutta jota paikkaillaan MIELIVALLALLA -> poliisin ja viranomaisen mentaalinen ominaisuus.
Poiminnat - joita olen keräillyt olemisen eri alueilta tarpeseen - joudun toistamaan jo siksikin, että täällä on muitakin lukijoita kuin tyylistä päätellen vakityperät.
mutta tuntuu niin hölmölle törmätä aina näihin sinun hönöihin kommentteihin ku täällä vierailee. Typerä olen varmasti, mutta kun en ole kuitenkaan vakityperä niin siksi ne pistää silmään. Ja oikein ärsyttää välillä etteikö ihminen parempaan pysty. Kun aina vain kopioita tai lyhyitä kommenteja ilman päätä ja häntää:)
Naivi ja naiivi ovat molemmat hyväksyttyjä kirjoitusasuja. Käytän mielummin perinteisenpää naivia.
aikalaiset ovat päteviä koulutuksesta riippumatta antamaan asiantuntijalausuntoja rikosoikeudellisiissa asioissa;)
Kysymyshän oli siis siitä millä pätevyydellä tuomioiden sisältöä tai rikostutkintaa ja näyttöä arvostellaan
lausuntoja papereitten pohjalta JA lausunnot ovat YMPÄRIPYÖREITÄ 'saattaa olla' tai ' ei sulje mahdollisuutta' tai .. nämähän 'asiantuntijapainotukset tunnetaan suomessa hyvinkin.
esimerkkejä niistä tapauksista, joissa rikosasioiden oikeudenkäyntiin tuotuja esitutkintaan pohjautuvia todisteita olisi väärennetty siksi, että epäilty saataisiin tuomituksi.
Siis semmoisia tapauksia, joissa epäillyn vahingoksi olisi tyhjästä tehty näyttöä, kuten amerikkalaisissa elokuvissa ilkeät drugcopsit laittavat huumenyssäköitä pahan miehen taskuun.
kun puheenaihe oli aita. Nuo vakuutuslääkärijutut on ihan toinen asia, enkä ota nyt kantaa niihin.
Tässä oli nyt puhe siitä, että millä koulutuksella käräjäoikeuden tuomion perusteluja voi kyseenalaistaa.
Riittääkö siihen esim se, että on joku korkeakoulututkinto miltä tahansa alalta vai vaaditaanko arvostelijalta nimenomaan oikeustieteen loppututkinto.
Palohan paukutteli rikosoikeudellisia faktoja lääkärin koulutuksella, eikä se tee minun mielestä Palosta rikosoikeuden asiantuntijaa, vaikka hän on aikalaisia 60-luvulta.
Tuskin lääkäritkään kovin suopeasti katsoisivat jos Heikki Lampela alkaisi neuvoa heitä, että kuinka niitä ohitus- ja lonkkaleikkauksia oikein pitäisi hoitaa.
Lampelakin tietää varmaan yhtä paljon lääketieteestä kuin Palo oikeustieteestä.
vai esille tuotuja seikkoja ja ne edustaa VAIN asianajajien/syyttäjän osaamista - mitä pöydälle laitetaan - joskus oikeus hakee lisäselvityksiä.
Oikeus juristikoulutuksella tuntee VAIN lainkirjaimen ja maallikkojäsenet LAUTAMIEHET ovat POLIITTISESTI valittua kuonaa jotka taasen eivät tunne muuta kuin paikallisen hyväveli_politiikan.
Tunnen moniaita henkilöitä jotka ovat asiantuntijoita 'poikkitieeteellisesti' - olen suositellut koulutukseen uskonnonopetuksen tilalle lainlukua ja -oppia. Pienestä pitäen, että menestyisi ja kauan eläisi tässä maassa - pärjäisi maailmassa ilman juristin apua.
siitä rikosilmoitus jos se sinua noin vaivaa. Jos sinä pidät asiaa rikoksena, niin siitä vaan ilmoituksen tekoon. Asiahan pitää tutkia. Äläkä edes yritä mussuttaa, että sen takia et mene tekemään ilmoitusta, että salaliittolaiset taas setvivät asiat niin, että syyllinen pääsee pälkähästä.
Olitkos muuten mukana käyttämässä Gustafssonia käräjillä vangitsemsoikeudenkäynnissä, kun noin varmasti laskettelet "faktaa" asiasta?
Kuka sitä Nisseä muuten käytti sitten käräjillä ja kuka hänet vei selliin?
Mistäs se fakta on peräisin, että Tuominen on kulustelujen erikoismies ja millä tavalla hän on tämän erityistaidon ja maineen hankkinut?
Onkos tieto peräisin taas sieltä "luotettavalta asiantuntijataholta"?
Mistäs kohtaa rikoslaista löytyy se "törkeän väärän valan" rikosnimikkeen tunnusmerkistö ja mikä on rangaistusasteikko?
Kyllä sullakin "järkyttynyt" on järkytyksen aiheet! Hohhoijaa
Väärä vala ei ole asianomistajarikos, poliisin on tutkittava mikäli esitutkintakynnys ylittyy ja tässä se on ylittynyt selvästi. Katsotaan osaako poliisi putsata oman pesänsä. Uskon ja toivon että pystyy, tutkinnanjohtaja on jokatapauksessa syyttäjä ja tutkinnan hoitaa muu kuin se poliisiyksikkö jonka jäsentä epäillään rikoksesta.
muuttunut sellaiseksi, että kansalainen saa ja voi tehdä ilmoituksen vain asianomistajarikoksesta?
Kun Kelan Huuhtasesta tehtiin tutkintapyyntö, niin ei kai se ilmoituksen tekijä ollut asianomistja siihen juttuun, vai oliko?
perhana soikoon. petonista kävi sen valammassa juutas vai olisko sillä moottorisahalla sen surruutellu
Niin vissiin - sana sanaa vastaan, ei todistajia. Kumpaa luulet, että uskotaan?
Oli tuo yllätystodistus kieltämättä outo veto. Joku viisas on esittänyt, että tutkintateknillisistä syistä siihen ei voitu kuulusteluissa vedota, olisi jäävännyt Tuomisen kuulustelijan roolista tms. Tiedä sitten. En ole lakipykäliin niin perehtynyt.
Outo oli kyllä Gustafssonin suhtautuminenkin aluksi - ei kiistänyt. Sanoi mahdollisesti heittäneensä herjaa. No on tässä jutussa kyllä paljon muutakin ihmeellistä. Kuten missä ovat kadonneet tavarat. Ja näin.
Arvatkaas mitä uskon tapahtuneen? Poliiseilla oli tunne, että Gustafsson on syyllinen. Ei varsinaisia todisteita. Pistivät äijän sitten selliin, ajattelivat, että murtuu ja tunnustaa huippukuulustelijan grillissä, se on sitten siinä. No, Gustafsson ei murtunut eikä tunnustanut. Joko siksi, että Gustafsson on kovanaama, tai sitten siksi, että oikeasti ON syytön.
Kasvot piti säilyttää ja oikeuteen mentiin, ja hyvät surkeat millaisin eväin - ei siinä paljon kokeneiden rikostutkijoiden näppituntumat auta, jos mitään konkereettista loppujen lopuksi ei olekaan esittää.
Siihen kyllä uskon, että Gustafsson on joskus, jossain, Tuomisen kuullen, lausunut mainitut tulkinnanvaraiset sanat. Voivathan ne tarkoittaa melkein mitä tahansa.
Mutta väärä vala.... Ei, ei sentäs. Menisi jo LIIAN omituiseksi, tässäkin tapauksessa.
Kyllähän sitä KRP:ssä tutkijoita on pilvin pimein vaikka Tuominen olisikin muuttunut kuulustelijasta todistajaksi tai ollut muuten jäävi. Tuollaista tunnusta nimenomaan oltaisiin käytetty Gustafssonia vastaan niinä viikkoina kun hän oli vangittuna.
Siinä olet oikeassa että poliisit lähtivät soitellen sotaan. Tiesivät että senverran ollaan kasaan saatu että vangitsemiskynnys ylittyy ja luotettiin että viikkojen taukoamattomilla kuulusteluilla Gustafsson tunnustaa. Puihin meni ja Tuominen huomasi tämän. On täysin mahdollista että hän on keksinyt tunnustuksen omasta päästään.
Joka tapauksessa asia pitää puolueettomasti perinpohjin tutkia, poliisin uskottavuus on kyseessä. Tälläisessä tapauksessa väärä vala olisi raskas rikos, ehdoton vankeustuomio on saletti mikäli käräjille mennään ja langettava tuomio tulee.
voisin olla samaa mieltä tuosta, että tutkia pitää. Vähintään selittää kutakuinkin uskottavasti MIKSI tunnustus tuli ensimmäisen kerran esille vasta oikeudessa. Viimeinen, epätoivoinen yritys saada Gustafsson puhumaan sivu suunsa, kyllä, mutta miksi vasta tuolloin. Ei tää nyt sillai kauhean hyvältä näytä, todellakaan.
Toinen juttu: kuinkas nyt käy yllätystodistajien, esim. tän Virpin, joka ei tosin ehtinyt oikeuteen puhumaan valan velvoituksella, mutta joka muuten kyllä antoi julkisuudessa lausuntoja, joiden todenperäisyyttä on viimeistään nyt syytä erittäin vahvasti epäillä.
Eihän se ole sana sanaa vastaan, kun käräjäoikeus jo totesi Tuomisen epäuskottavaksi.
Oikeuden päätös ei muuten olisi ollut uskottava. Ei sillä ole mitään totuuden kanssa tekemistä, ainoastaan uskottavuuden. Sitähän tämä juttu on koko ajan. Toduudesta ei ole tietoakaan, mutta pyritään uskottavuuteen. :D
Saattoi arvata, että olipa oikeuden päätös mikä tahansa, Tuominen olisi leimattu mies puheenaolevan todistuksen takia. Tuominen sa syyttää vain tyhmyyttään. Jos opiksi ottaa niin on viisas mies. Varsin pian saatiin selville seikkoja jotka eivät käyneet yhteen Tuomisen kertomuksen kanssa ja vesittivät koko todistuksen. Sorry Tuominen!
Missään vaiheessa oikeudenkäyntiä ei kai kumottu etteikö NG olisi mahdollisesti sanonut mitä sanoi. Oikeus ei vaan katsonut ko. yksittäistä lausahdusta riittävän painavaksi asiaa sekä todisteita kokonaisvaltaiseti arvioiden. Tässä on nyt sekoitettu kaksi asiaa eli se, jos jotain todistetta ei pidetä riittävän painavana tai tärkeänä, ei tarkoita sitä ettäkö todistaja valehtilisi. Ja eikös tämä Tuominen kuulusteluissa yrittänyt palata tähän lausahdukseen mutta NG ei sitä enää toistanut.
palata ko lausahdukseen kuulusteluissa, sekoitat nyt asian johonkin muuhun?. Ehkä muistelet sitä, kun nisse myöhemmin (tuomisen todistajalausunnon jälkeen) kielsi sanoneensa mitään sen suuntaista!
Muistelisin, että kymmenenuutisissa olisi tullut puhuttamisesta äänitemateriaalia, jossa aiheeseen yritettiin palata. Ohessa on Etelä-Suomen sanomista lainausta, joka myös osoittaa näin. Tuominenhan ei tietenkään kuulustelutilanteessa olisi voinut kysyä ja kirjoittaa niin, että "eilen sanoit", jos NG ei asiaa muista.
"...Tuominen sanoi, että Gustafsson viittasi huudahduksella selvästi Bodomin tapahtumiin.
Jutun päätutkija kertoi oikeudessa myös, että Gustafssonin kuulusteleminen aloitettiin samana päivänä, mutta tämä palasi takaisin muistamattomuuden linjalle.
Gustafsson ei itse osannut sanoa, pitääkö lausahdus paikkansa. Uhrien omaisia edustava asianajaja Heikki Lampela kysyi Gustafssonilta oikeudessa, mitä tämä tarkoitti sanoillaan.
- En muista sitä. Voi olla, että se on ollut ihan huulenheittoa, syytetty sanoi..."
Mutta se tästä asiasta Axelin osalta.
huom! tuomisen mielestä meni ehkä noin, paitsi pieni korjaus täytyy tehdä:tuominen ei sanonut, että "viittasi huudahduksella selvästi bodomin tapahtumiin", vaan tuominen sanoi "tulkitsin sen niin".... Kyse oli siis tuomisen omasta tulkinnasta, eikä selvästä sanomisesta mihin se liittyy. Eikä kuulusteluissa edelleenkään kysytty mitään "tunnustuksesta". Palaamisesta "muistamattomuuden linjalle" tarkoitetaan muita asioita. Muistaakseni toisesta kuulustelusta lähtien? oli puolustusasianajaja läsnä, joten ei ole voitu kysyä? (palata ko asiaan), silloinhan asiasta olisi ollut tieto?. Näin ei kuitenkaan ollut millään osapuolella!
Tutkinta olisi jouduttu siirtämään jollekin muulle, jos Tuominen olisi alkanut väittämään esitutkintavaiheessa, että NG tunnusti. Tuomisesta olisi tällöin tullut todistaja, ja ei olisi saanut tietenkään tutkia tätä juttua. Muistelen kyllä, että oli myös mediassa puhetta siitä, että Tuominen ei väittämänään ajankohtana ollut edes NG:n seurassa.
asiaa tuolta osin, mutta joka tapauksessahan tutkijat ovat todistajina jutissa joita he tutkivat???!!!! niinhän oli tässäkin tapauksessa! Toisaalta voisi leikkimielisesti todeta, ettei asiaa voitaisi tuon teorian mukaan tutkia ollenkaan, jos syytetty niin haluaisi? Aina kun uusi tutkija aloittaisi, syytetty ilmoittaisi: "minä tein sen" ja taas jouduttaisiin aloittamaan alusta ja vaihtamaan tutkija?????? Sitten kun oikeus istuisi, syytetty kiistäisi tunnustaneensa mitään?!! Eipä juttu paljoa etenisi?
jos Tuominen olisi kertonut etukäteen tästä Gustafssonin sanomisesta hänestä olisi tullut todistaja eikä hän olisi voinut enää toimia jutussa pääsyyttäjänä. uuden pääsyyttäjän löytäminen olisi venyttänyt juttua ennestään.
tuominen oli tutkijana, ei syyttäjänä.
tutkijana ja ennenkaikkea kuulustelijana hän pyrki nimenomaan siihen, että Nisse tunnustaisi! no jos hän olisi päässyt päämääräänsä, niin tottakai hän olisi kirjannut asian ylös tutkimuspöytäkirjoihin. Tämä asia on aivan päivän selvä. Tämän totesi oikeuskin päätöksessään ja syystä!
poliisi olisi todentanut oikeaksi? Siihenkin olisi tullut saada näyttö sen todenmukaisuudesta.
Tuominenhan nimenomaan väitti, että tunnustus olisi tullut kuulustelujen ulkopuolella. Tästä johtuen Tuomisesta olisi tullut todistaja, ja hänet olisi jouduttu siirtämään pois tapauksen tutkinnasta.
toisen kerran, en usko asioiden noin liittyvän yhteen, koska joka tapauksessa tutkijat todistavat!
Tässäpä se:
Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987
Esitutkintalaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Lain soveltamisala
1 §
Esitutkinta rikoksen johdosta toimitetaan tämän lain mukaisesti, jollei muussa laissa ole toisin säädetty.
Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
2 §
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
3 §
Jos syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta (asianomistajarikos), esitutkinta toimitetaan vain, jos asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, tutkinta on lopetettava.
Asianomistajarikoksen esitutkinta saadaan aloittaa, vaikkei rangaistusvaatimusta olekaan tehty, jos asianomistaja ei ilmeisesti vielä tiedä rikoksesta eikä tutkintaa voida siirtää rikoksen selvittämistä vaarantamatta. Tutkinnan aloittamisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava asianomistajalle. Tutkinta on lopetettava, jos asianomistaja tiedon rikoksesta saatuaan ei ilmoita vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.
Jos syyttäjä saa lain mukaan yleisen edun sitä vaatiessa nostaa syytteen asianomistajarikoksesta, vaikkei asianomistaja vaatisikaan rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, esitutkinta on syyttäjän pyynnöstä toimitettava.
Jos sen osoittaminen, että rikos on tapahtunut, on lain mukaan edellytys johonkin toimenpiteeseen ryhtymiseen tai jonkin etuuden säilyttämiseen, asianomistajarikoksen esitutkinta on toimitettava tarpeellisessa laajuudessa asianomistajan pyynnöstä, vaikkei hän ilmoitakaan vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.
4 §
Milloin viranomainen sen perusteella, mitä erikseen on säädetty, jättää ryhtymättä toimenpiteisiin rikokseen syyllisen saattamiseksi syytteeseen, esitutkinta toimitetaan vain erityisestä syystä.
Yleiset periaatteet
5 §
Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat. Tutkinta on toimitettava niin, että koko todistusaineisto on, milloin se on mahdollista, tuomioistuimen käytettävissä sen ryhtyessä käsittelemään syytettä.
6 §
Esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä.
7 §
Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon yhtä hyvin epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet.
Epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.
8 §
Esitutkinnassa ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä esitutkinnan tarkoituksen saavuttamiseksi.
Esitutkinta on toimitettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi ja ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa tai haittaa.
9 §
Kun jotakuta kohtaan ryhdytään toimenpiteisiin esitutkinnassa, hänelle on ilmoitettava hänen asemansa siinä niin pian kuin se on mahdollista. Jos hänen asemansa esitutkinnassa muuttuu, on siitäkin hänelle ilmoitettava.
10 §
Asianosaisella on oikeus käyttää esitutkinnassa avustajaa.
Rikoksesta epäillyllä, joka on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu, on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse siten kuin tutkintavankeudesta annetun lain 12 ja 13 b §:ssä tarkemmin säädetään.
11 §
Asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.
12 §
Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia.
Esitutkintaviranomaiset
13 §
Esitutkinnan toimittaa poliisi, jollei erikseen ole toisin säädetty. Siitä, mille yksikölle poliisissa esitutkinta kuuluu, on säädetty ja määrätty erikseen.
14 §
Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja. Tutkinnanjohtajana on pakkokeinolain (450/87) 1 luvun 6§:ssä mainittu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Erityisestä syystä saa tutkinnanjohtajana olla poliisin toimittamassa esitutkinnassa rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli ja muun viranomaisen toimittamassa esitutkinnassa virkamies, jolle tämä oikeus on lailla erikseen annettu.
Kun sisäasiainministeriö antaa määrätylle virkamiehelle poliisilain 3 §:n 2 momentin nojalla valtuudet esitutkinnan toimittamiseen, se saa samalla oikeuttaa hänet toimimaan tutkinnanjohtajana.
15 §
Poliisin on ilmoitettava sille tutkittavaksi tulleesta rikosasiasta syyttäjälle sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Poliisin on syyttäjän pyynnöstä toimitettava esitutkinta taikka lisätutkimuksia asiassa, jossa esitutkinta on jo vireillä tai toimitettu.
Edellä 12 §:ssä tarkoitetuista asianosaisen pyytämistä tutkintatoimenpiteistä päättää esitutkinnan aikana tutkinnanjohtaja. Kun asia on siirretty syyttäjälle, niistä päättää syyttäjä.
Esteellisyys
16 §
Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Lähisukulaisella tarkoitetaan 1 momentissa tutkinnanjohtajan tai tutkijan lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan tutkinnanjohtajan tai tutkijan puoliso sekä hänen kanssaan avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä tutkinnanjohtajan tai tutkijan kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.
Tutkinnanjohtaja tai tutkija saa esteellisenäkin ryhtyä toimenpiteeseen, jota rikoksen selvittämistä vaarantamatta ei voida viivyttää.
Saapuvillaolo esitutkinnassa
17 §
Jokainen, jolta otaksutaan voitavan saada selvitystä rikoksesta, on velvollinen kutsusta saapumaan esitutkintaan siinä poliisipiirissä, jossa hän oleskelee, taikka jos poliisipiirin virkahuone on toisen piirin alueella tai piirin poliisitoimi hoidetaan yhteistoiminnassa toisen piirin kanssa, myös tämän poliisipiirin alueella.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa kutsussa on ilmoitettava sen aihe, jollei siitä voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.
18 §
Jos esitutkintaan kutsuttu jättää ilman hyväksyttävää syytä kutsun noudattamatta, hänet voidaan noutaa sinne. Epäilty voidaan kutsuttakin noutaa esitutkintaan, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta ja on todennäköistä, ettei hän noudata kutsua tai että hän kutsun saatuaan ryhtyy pakenemalla, todisteita hävittämällä tai muulla tavalla vaikeuttamaan esitutkintaa.
Noudosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Noudosta on annettava kirjallinen määräys.
Poliisimies saa ottaa noudettavaksi määrätyn kiinni.
Vangin lähettämisestä esitutkintaan säädetään erikseen.
19 §
Rikos- tai onnettomuuspaikalta tai sen välittömästä läheisyydestä tavatun on poliisimiehen kehotuksesta jäätävä tälle paikalle tai saavuttava välittömästi muuhun 17 §:ssä tarkoitetulla alueella olevaan paikkaan, jos häntä on asian selvittämiseksi tarpeen heti kuulla. Jos kehotuksen saanut ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy sitä noudattamasta tai tämä on hänen käyttäytymisensä perusteella todennäköistä, poliisimies voi estää häntä poistumasta paikalta tai ottaa hänet kiinni ja viedä kuultavaksi.
20 §
Tutkintatoimenpiteet, joiden vuoksi joku on saapunut tai noudettu esitutkintaan taikka on 19§:n nojalla määrätty jäämään paikalle tai viety kuultavaksi, on aloitettava viipymättä.
21 §
Ketään ei saa pitää esitutkinnassa kauempaa kuin on välttämätöntä.
Muu kuin rikoksesta epäilty on velvollinen olemaan läsnä esitutkinnassa enintään 6 tuntia kerrallaan. Epäilty, jota ei ole pidätetty tai vangittu, on velvollinen olemaan läsnä esitutkinnassa kerrallaan enintään 12 tuntia ja, milloin pidättämiseen on pakkokeinolain 1 luvun 3§:n mukaan edellytykset, enintään 24 tuntia. Toimenpiteistä, joihin saadaan ryhtyä epäillyn poistumisen estämiseksi, säädetään pakkokeinolain 6 luvun 1§:ssä.
Esitutkinnassa ollutta ei saa ilman erityistä syytä uudelleen velvoittaa saapumaan tai noutaa sinne seuraavien 12 tunnin aikana.
Kuulustelut
22 §
Kuulusteltavan on oltava itse läsnä kuulustelussa. Ennen kuulustelua on kuulusteltavalle ilmoitettava hänen asemansa esitutkinnassa. Asianomistaja ja merkitykseltään vähäisissä asioissa epäilty, joka ei kiistä rikosilmoituksen oikeellisuutta, saa kuitenkin antaa lausumansa asiamiehen välityksellä tai puhelimitse, jos tutkija katsoo, ettei siitä aiheudu haittaa ja ettei se vaaranna tutkinnan luotettavuutta. Samoin edellytyksin todistajaa saadaan tutkijan harkinnan mukaan kuulustella puhelimitse. Kuulustelupöytäkirjasta on käytävä ilmi, miltä osin lausuma tai kertomus on annettu asiamiehen välityksellä tai puhelimitse.
Asianosaiselta on otettava vastaan hänen tarjoamansa kuulustelukertomusta täydentävät kirjalliset selvitykset. Erityisistä syistä tällaisia selvityksiä voidaan ottaa vastaan myös todistajalta häntä kuulusteltaessa.
23 §
Asianomistaja, jolla ilmeisesti ei ole tutkittavaa asiaa selventäviä tietoja, voidaan jättää esitutkinnassa kuulustelematta, jos hän on rikosilmoituksen tehdessään tai muussa yhteydessä ilmoittanut syytteestä päättämistä ja oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat.
24 §
Kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Tunnustuksen tai määrättyyn suuntaan käyvän lausuman saamiseksi kuulusteltavalta ei saa käyttää tietoisesti vääriä ilmoituksia, lupauksia tai uskotteluja erityisistä eduista, uuvuttamista, uhkausta, pakkoa taikka muita kuulusteltavan ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, muistiin tai arvostelukykyyn vaikuttavia sopimattomia keinoja tai menettelytapoja.
Kuulustelua ei saa ilman erityistä syytä pitää kello 21:n ja 6:n välisenä aikana. Kuulusteltavalle on annettava tilaisuus säännölliseen ateriointiin ja riittävään lepoon.
25 §
Asianomistajan sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin.
26 §
Todistajana esitutkinnassa ei saa kuulustella sitä, joka ei saisi todistaa tutkittavaa rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 21 §:ssä tarkoitetun henkilön kuulustelemisesta todistajana esitutkinnassa päättää tutkinnanjohtaja.
27 §
Todistajan on totuudenmukaisesti ja mitään salaamatta ilmaistava, mitä hän tietää tutkittavasta asiasta. Jos hän kuitenkin olisi oikeudenkäynnissä oikeutettu tai velvollinen kieltäytymään todistamasta, ilmaisemasta seikkaa tai vastaamasta kysymykseen, jos tutkittavana olevasta rikoksesta nostettaisiin syyte, hän on oikeutettu tai velvollinen siihen myös esitutkinnassa.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö, joka saman pykälän 3 momentin nojalla voidaan velvoittaa todistamaan salassa pidettävästä asiasta, on oikeutettu todistamaan tästä esitutkinnassa, jos tutkittavana on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24§:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu henkilö, joka saman pykälän 4 momentin nojalla voidaan velvoittaa vastaamaan pykälän 2 momentissa tarkoitettuun kysymykseen, on velvollinen vastaamaan tällaiseen kysymykseen myös esitutkinnassa, jos tutkittavana on edellä tässä momentissa tarkoitettu rikos.
28 §
Jos todistajalla ilmeisesti on tiedossaan seikka, joka on tärkeä syyllisyyden selvittämiseksi, ja hän kieltäytyy sitä ilmaisemasta, vaikka hän olisi siihen velvollinen tai 27 §:n 2 momentin mukaan oikeutettu, tuomioistuin saa tutkinnanjohtajan pyynnöstä velvoittaa hänet ilmaisemaan sen. Todistajankuulustelu voidaan näissä tapauksissa pitää kokonaan tai osittain tuomioistuimessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö tehdään sille alioikeudelle, jossa sen käsittely käy sopivasti päinsä. Asianosaisen sekä hänen avustajansa ja asiamiehensä oikeudesta olla läsnä pyyntöä käsiteltäessä ja todistajaa kuulusteltaessa on voimassa, mitä tämän lain 32 ja 35 §:ssä on säädetty. Läsnäolo-oikeudesta päättää tuomioistuin tutkinnanjohtajaa kuultuaan. Todistajalla on oikeus saada korvausta taloudellisesta menetyksestä sekä matka- ja toimeentulokustannuksista niiden perusteiden mukaan, joista säädetään valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/72). Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos tuomioistuin katsoo, että todistajan kieltäytyminen on ollut ilmeisen aiheeton. Todistajan kuulustelussa noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa on säädetty.
29 §
Ennen kuulustelua epäillylle on ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään.
Epäillylle on ennen kuulustelua myös tehtävä selkoa oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa.
Ennen kuulustelua asianomistajalle, tämän lailliselle edustajalle ja asiamiehelle sekä todistajalle on tehtävä selkoa totuusvelvollisuudesta sekä perättömästä lausumasta säädetystä rangaistusuhasta. Todistajalta on tiedusteltava sellaisia seikkoja, jotka lain mukaan oikeuttavat tai velvoittavat hänet kieltäytymään todistamasta. Milloin aihetta on, todistajalle on ilmoitettava, mitä 27 ja 28 §:ssä on säädetty.
30 §
Kuulusteltavan pyynnöstä on kuulustelussa oltava läsnä luotettava ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 43 §:n mukaan esteetön todistaja. Tutkija voi myös omasta aloitteestaan kutsua todistajan saapuville. Jollei kuulustelua voida tutkintaa vaarantamatta viivyttää, se saadaan kuulusteltavan pyynnöstä huolimatta pitää ilman todistajaa. Kahdeksaatoista vuotta nuorempaa epäiltyä ei saa kuulustella ilman todistajaa.
Ennen kuulustelua kuulusteltavalle on ilmoitettava hänen oikeudestaan pyytää kuulustelutodistaja paikalle.
31 §
Asianosaisen avustajalla on oikeus olla läsnä päämiestänsä kuulusteltaessa, jollei tutkinnanjohtaja painavista rikostutkinnallisista syistä sitä kiellä.
32 §
Tutkija voi sallia asianosaisen ja hänen avustajansa tai asiamiehensä olla läsnä toista asianosaista tai todistajaa kuulusteltaessa, jollei siitä voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.
Syyttäjällä on oikeus olla läsnä kuulustelussa.
Eräiden virkamiesten läsnäolosta kuulustelussa on säädetty erikseen.
33 §
Jos kuulusteltava ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, hänen huoltajalleen, holhoojalleen tai muulle lailliselle edustajalleen on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa.
Jos asianomistajana tai epäiltynä kuulusteltava on viisitoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen, holhoojalle, huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa, jos tämä tutkittavaa rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä saisi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 tai 2 §:n mukaan käyttää puhevaltaa vajaavaltaisen sijasta tai ohella.
Vajaavaltaisen 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle edustajalle ei kuitenkaan tarvitse varata tilaisuutta olla läsnä kuulustelussa, jos vajaavaltaista on rikoksen selvittämisen vuoksi välttämätöntä viipymättä kuulustella. Kuulustelusta on tällöin mahdollisimman pian ilmoitettava kuulustellun edustajalle.
34 §
Asianosainen ja hänen avustajansa tai asiamiehensä voi kuulustelussa tutkijan luvalla esittää kuulusteltavalle kysymyksiä asian selvittämiseksi. Tutkija saa päättää, että kysymykset on esitettävä hänen välityksellään. Myös syyttäjä voi esittää kuulusteltavalle kysymyksiä. Asianosaisella, hänen avustajallaan ja asiamiehellään sekä syyttäjällä on muulloinkin oikeus pyytää tutkijaa kysymään kuulusteltavalta asian selvittämiseksi tarpeellisia seikkoja.
35 §
Tutkija saa poistaa kuulustelutilaisuudesta sen, joka käytöksellään häiritsee kuulustelua tai jonka läsnäolo muuten vaikeuttaa asian selvittämistä.
36 §
Asianosaiselle ja hänen avustajalleen tai asiamiehelleen, joka ei pyynnöstään huolimatta ole saanut olla läsnä kuulustelussa tai on sieltä poistettu, on varattava tilaisuus saada tietoonsa, mitä kuulustelussa on käynyt ilmi, ja tehdä tarvittavat kysymykset niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.
37 §
Esitutkintaviranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta, jos kuulusteltava ei osaa viranomaisessa kielilain (148/22) mukaan käytettävää kieltä taikka ei aisti- tai puhevian takia voi tulla ymmärretyksi.
38 §
Mitä 24 §:n 1 momentissa ja 27 §:ssä on säädetty, koskee myös alustavia puhutteluja rikoksen selvittämiseksi.
Aineiston tallentaminen
39 §
Kuulustelusta on laadittava kuulustelupöytäkirja. Muistakin esitutkintatoimenpiteistä on laadittava pöytäkirja tai tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan.
Pöytäkirjattu kertomus on heti kuulustelun päätyttyä luettava kuulustellulle ja annettava hänen tarkastettavakseen. Kuulustellulta on tiedusteltava, onko hänen kertomuksensa oikein kirjattu. Kuulustelupöytäkirjaan on merkittävä myös sellainen kirjaamista koskeva korjaus- tai lisäyspyyntö, jonka vuoksi pöytäkirjaa ei ole muutettu. Pöytäkirjaa ei saa muuttaa sen jälkeen, kun kuulusteltu on sen tarkastanut ja pyydetyt korjaukset ja lisäykset on tehty.
Kuulusteltavan kertomus saadaan myös ottaa ääni- tai kuvatallenteeseen. Kuulustellun on saatava tarkastaa tallennettu kertomus siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
40 §
Esitutkinnan päätyttyä on siitä kertyneestä aineistosta laadittava pöytäkirja (esitutkintapöytäkirja), jos se on asian jatkokäsittelyä varten tarpeellista. Siihen on otettava kuulustelupöytäkirjat ja selostukset tutkintatoimenpiteistä sekä liitettävä tutkinnassa kertyneet asiakirjat ja tallenteet, mikäli niillä voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa.
Esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jota ei ole otettu esitutkintapöytäkirjaan, on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.
41 §
Esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta on säädetty erikseen.
Esitutkinnan päättäminen
42 §
Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.
43 §
Esitutkinnan päätyttyä asia on saatettava syyttäjän harkittavaksi, paitsi jos:
1) tutkinnassa on käynyt selville, ettei rikosta ole tehty tai ettei ketään voida panna syytteeseen; tai
2) esitutkintaviranomainen on, sen mukaan kuin siitä on laissa erikseen säädetty, jättänyt ryhtymättä toimenpiteisiin rikokseen syyllisen saattamiseksi syytteeseen.
Kun on päätetty, ettei asiaa saateta syyttäjän harkittavaksi, on tästä päätöksestä viipymättä ilmoitettava esitutkinnassa asianosaisina kuulustelluille, jollei sitä ole pidettävä tarpeettomana.
Suppea esitutkinta
44 §
Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa saadaan toimittaa suppea esitutkinta, jos teosta ei ole säädetty muuta rangaistusta kuin sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Suppeassa esitutkinnassa ei ole tutkinnanjohtajaa. Kuulustelukertomukseen merkitään vain kuulusteltavan lausuman pääsisältö, joka voidaan kirjata kuulustelupöytäkirjan sijasta muuhun asiakirjaan.
Suppea esitutkinta saadaan toimittaa noudattamatta 29 §:n 2 momentin sekä 30 ja 33 §:n säännöksiä.
Erinäisiä säännöksiä
45 §
Asianosaisen avustajana esitutkinnassa saa toimia asianajaja tai yleinen oikeusavustaja taikka muu oikeudenkäyntiasiamieheksi kelpoinen, joka on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon tai yleisesti toimittaa tuomioistuimissa asianajotehtäviä.
Avustajana esitutkinnassa ei saa toimia se, joka:
1) on toiminut syylliseksi epäillyn neuvonantajana tutkittavaan rikokseen liittyvässä asiassa; tai
2) on epäiltynä, syytteessä tai tuomittu rikoksesta, joka on omiaan vähentämään hänen luotettavuuttaan avustajan tehtävässä.
Avustajan kelpoisuuden ratkaisee tutkinnanjohtaja. Jos joltakulta on evätty oikeus toimia avustajana esitutkinnassa, asianosaiselle on varattava tilaisuus hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä avustaja. Tutkintaa ei kuitenkaan tarvitse tämän vuoksi viivyttää.
46 §
Tutkinnanjohtajalla on oikeus hankkia tarvittaessa asiantuntijalausuntoja. Asiantuntijana ei saa olla se, joka on asiaan tai asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.
47 §
Tuomioistuin voi tutkinnanjohtajan, syyttäjän tai asianosaisen pyynnöstä ottaa vastaan vireille pantavassa oikeudenkäynnissä esitettäviksi tarkoitettuja todisteita, jos on olemassa ilmeinen vaara, että todisteet turmeltuvat tai häviävät taikka todistaja tai asiantuntija jää saapumatta oikeudenkäyntiin.
Todisteiden vastaanotto edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimitetaan siinä alioikeudessa, jossa se sopivasti käy päinsä. Siitä on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa on säädetty.
48 §
Jos esitutkinnassa läsnä olevalle henkilölle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia, tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. Edellytyksenä kiellon antamiselle on, että tällaisten seikkojen ilmitulo tutkinnan aikana voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä taikka aiheuttaa asianosaisille tai muille vahinkoa tai haittaa. Kielto voidaan antaa asianosaisen edustajalle ja avustajalle silloinkin, kun hän ei ole ollut läsnä tutkinnassa. Kielto on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan.
Joka ilman laillista syytä ilmaisee, mitä 1 momentin nojalla on määrätty pidettäväksi salassa, on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, esitutkintatietojen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
49 §
Esitutkinnasta on tiedotettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi ja ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa ja haittaa.
Esitutkintaa koskevien tietojen antamisesta julkisuuteen säädetään asetuksella.
50 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
51 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Hallituksen esitys 14/85
Lakivaliok. miet. 9/86
Suuren valiok. miet. 230/86
Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987
Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto
Oikeusministeri
Christoffer Taxell
Ei tehnyt väärää valaa ->
Nils Gustafsson tunnusti syyllisyytensä Tuomiselle, mutta tunnustusta ei voida käyttää.
häntä selliin, vaan joku toinen poliisi, niin miten se "tunnustaminen" tapahtui?
Miksi sitten käräjäoikeus yleensä arvioi Tuomisen kertomusta? Vähän loogisuutta! Tuominen valehteli ja sillä sipuli. Samoin hänen väittämänsä tunnustuksen salailu on epäeettistä.
Mikäli Tuominen valehteli tai edes on vahvoja epäilyksiä siitä niin eikö asia pitäisi tutkia vai onko tapana painaa villaisella tälläiset jutut? Tarkoitus kun oli hyvä...
Tämä koko ketju on ihan käsittämätön!!!!
Nilssi kerran oli näin sanonut ja tutkija sen kertoi oikeudessa niin mikä siitä tekee väärän valan ???? Se että sitä ei voida käyttää todisteena oikeudenkäynnissä ei tarkoita sitä, että todistaja puhuisi paskaa.
Tämä on muutenkin yksittäisenä asiana täysin marginaalinen osa koko oikeudenkäyntiä eli vaikka Nilssi olisi oikeudessa myöntänytkin näin sanoneensa niin tuomiota ei varmastikaan silti olisi tullut. Muuhun aineistoon vedoten jäi puolustukselle vielä niin kovat kortit, että yksittäinen lausahdus olisi pystytty niillä kumoamaan.
Luiskaotsa - kirjaimellisesti - päästi epätoivoissaan sammakoita suustaan.
Jos oikeudessa valaehtoisesti antaa perättömän lausuman niin sehän on väärä vala? Kuinka tuollaisen miehen annetaan toimia poliisina, epäiltyjen oikeusturva on vakavasti uhattuna kun Tuominen tehtailee tunnustuksia!
Siis oikeushan ei katsonut Tuomisen väitettä tunnustuksesta uskottavaksi. Näin ollen tuli todeksi se, että NG ei ollut tunnustanut. Tästä seuraa siis, että Tuominen puhui vastoin totuutta. Olihan tuosta muutakin juttua, kuten esim. että Tuominen ei ollut saattamassa NG:tä selliinsä väitettynä ajankohtana. Siinäkin hän siis valehteli, korjaan muisti väärin..
Suomen poliisien maine meni tai kasvoi Tuomisen Bodom-jutun todistelussa. Niin tai näin, herra jatkaa ansioituneena virassaan. Jos voisin asiasta päättää, hän olisi nyt entinen poliisi.
Tuomisen teko osoitti konkreettisesti, että poliisi voi käytännössä menetellä miten haluaa. Hän jatkaa edelleen virassa kuin ennenkin. Poliisilla on tänä päivänä lähes Jumalallinen valta toimia vaikka kuinka mielivaltaisesti. Silti toimien toimivaltuuksiensa puitteissa rikkomatta lakia. Ihmiset eivät vain ole havainneet tätä seikkaa.