Sanotaan, että kiusaaminen eli henkinen väkivalta on nykyään yleisempää kuin ennen.
Kiusaamista on muiden vaikea havaita, koska se ei ole fyysistä. Se voi olla vaikkapa ivailua tai yhteisön ulkopuolelle jättämistä. Siihen on vaikea tarttua, koska julmuus saatetaan pukea sellaiseen muotoon, ettei sitä esim. kiusaajan hymyilevän olemuksen vuoksi edes tunnisteta.
Kiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä huomataan ja kiusattua pitää uskaltaa puolustaa.
Onko teillä kokemuksia asiasta?
Kiusaamista on muiden vaikea havaita, koska se ei ole fyysistä. Se voi olla vaikkapa ivailua tai yhteisön ulkopuolelle jättämistä. Siihen on vaikea tarttua, koska julmuus saatetaan pukea sellaiseen muotoon, ettei sitä esim. kiusaajan hymyilevän olemuksen vuoksi edes tunnisteta.
Kiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä huomataan ja kiusattua pitää uskaltaa puolustaa.
Onko teillä kokemuksia asiasta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ricky Lake, Sensitivny Training, Idols, Big Brother ja mitä ohjelmia on vuosikymmenien saatossa ollutkaan, ei välttämättä TV:ssä, mutta jossain, olen ihmetellyt mikä niissä kiehtoo täyspäistä ihmistä.
Joku nauttii, kun ihmistä nöyryytetään joku joutuu itse nöyryytetyksi.
Ehkäpä tällä jotenkin selittyy ihmisten mielenkiinto sensaatiolehdistöön. Lehtimiehet, jotka pyrkivät kärsineitä ja nöyryytettyjä haastattelemaan sanovat "Teen vain työtäni" silloinkin kun heille sanoo älä häiritse taikka painu helvettiin.
Nelosella on ollut sen niminen ohjelma. Vasta nyt näin lehdestä, että karsinta ohjelmaan tapahtuu siten, että ulkonäöstään kärsivä pannaan ensin sukulaistensa ja tuttaviensa pilkattavaksi. - Lehdessä oli uutinen, että jonkun ohjelmaan yrittäneen naisen sisar teki itsemurhan, kun hän tajusi, miten paljon oli sisartaan loukannut.
Olen joskua aina katsellut tätä ohjelmaa, raju muodonmuutos, ja ihaillutkin näiden taitavien kirurgien työtä ja sitä sitkeyttä, jolla nämä leikatut ovat selviytyneet kuurista.
Se on kuitenkin todella vain jäävuoren huippu. Oli mielenkiintoista kuulla alkukarsinnasta. Siinä ilmeisesti haetaankin henkisesti parkkiintuneita tyyppejä. Ikävä kyllä on sitten tuollaisia surullisia lisäilmiöitä kuten tämä itsemurha.
Lehdestä luettua: Koulunuoriso päätti ottaa erään miehen jostakin syystä kiusattavakseen.
He muuttivat kännykköjensä asetuksia siten, ettei soittajan numeroa näkynyt ja alkoivat pommittaa perhettä soitoilla, joissa esitettiin mm. tappouhkauksia.
Häiritsijät, kolme tyttöä ja kaksi poikaa, kaikki alle 15-vuotiaita, tulivat ilmi, kun eräässä puhelussa olikin näkyvillä soittajan numero.
Puhelujen vastaanottaja, loppuun kiusattu mies kävi välitunnilla kiivastuksissaan viattoman oppilaan kimppuun, joka johti pahoinpitelysyytteeseen ja vahingonkorvausvaatimukseen.
Asenteesta kertoo se, että lehdessä puhutaan pilailusoitoista ja nuorison "pilailukulttuurista".
Murrosikäinen tyttö joka on ollut koko ikänsä "liian lihava" muiden mielestä, jo alakoulussa toiset oppilaat jättivät hänet yksin, ei kelvannut leikkehin mukaan koska oli isompi kuin muut. Sama jatkui, tyttö käpertyi kuoreensa, istui välitunnit yksin, ei enää puhunut kotona kuinka häntä nimiteltiin. Kävi jumppaamassa, mutta muuten ei ollut ikäistensä seurassa, vain yksi tyttöystävä, pieni ja laiha, joka arvosti muita arvoja kuin kokoa. Tuli vaikeuksia koulussa, itsetunto oli nollassa, kaikki onnistumisensa hän mitätöi ja lopulta kuvaan astui viiltely, alkoivat puheet itsemurhasta, ja vanhempien rakkaus ei ollut voima, se oli kuin kahle, ja nuo aikomukset, uhkaukset sitä hätähuutoa joka olisi pitänyt huutaa jo vuosia aiemmin, tai osata lukea lapsesta josta tuli omaan itseensä katsoja, kuin ulkopuolinen tarkkailija joka vain arvosteli, ei kiittänyt.
Tuo lapsi selvisi, tai en tiedä onko kaikki jo ohi. Kukaan kun ei voi ihmisen sisintä tuntea jos sen vielä taitavasti osaa naamioida kertomalla onnesta vaikka itku on tulossa. Toivon mukaan hänellä on joskus kokemuksestansa antaa eväitä muille jotka kärsivät ja taitoa ja rohkeutta kertoa millaista on elää henkisesti kiusattuna vuosia jolloin kehitykseen kuuluisi oppia sosiaalisa taitoja ja kanssakäymistä.
tätä lihavien syyllistämistä.
Pyöreä olen ollut koko ikäni, lääkäriä en ole monta kertaa tarvinnut, sopii kymmeneen sormeen.
Sillä en kehuskele, onneksi näin on, mutta kun puhutaan tulevan yhteiskunnalle kalliiksi, siis ei kaikki "lihavat" kalliiksi tule.
Kiusatuksi en ole muistini mukaan tullut, mutta itsetuntoani on koitellut peiliin vilkaisu ja vaatekaupassa käynti.
Siis kärsin itse tarpeeksi, ei tarvitsisi joka paikassa vielä syyllistää.
Olemme erilaisia kaikin tavoin ja sille ei voi mitään.Kaikkihan kauniita haluaisi olla, se ei vain niin mene.
Toisaalta ,eikö sekin ole elämisen arvoja,,,, se erillaisuus.
...lasten laihdutusleiristä. Ohjelma oli brittiläinen. Se alussa vanhemmat pilkkasivat ja kritisoivat lihavia lapsiaan. Ohjelma itsessään oli -- en sano mistä.
Leirin jälkeen lapsia käytiin haastattelemassa uudestaan. Eräs poika, jota äiti oli pilkannut ohjelman alussa, oli lihonnut entiselleen. Hän kertoi, että juuri tänään äiti oli ostanut hänelle kuusi (6) pussillista chipsejä palkinnoksi jostakin.
on näköjää monenlaista kiusaamaista olemassa, ei aina tule ees aatelleeksi missä sitä on.
sen voin sannoo etten ole koskaa kettää kiusannu, en ainakaa että tietäsin.minul ei ole olt koskaa sellasii haluja. oon ite olt otollinen, että minnuu on kiusattu.
olen olt aina pienkokonen ja laiha, lapset hyvin usein kiusasivat, siksi olinkii paljo yksinäin. oli niitä aikuisiakin jotka kiusas.
jos piika sai moitteita emännältä niin mie siitä sain hänest syyt jos satuin olemaa lähellä.
kaikenlaisii haukkumanimmii minulla myös oli,räkänokka,kirppu,ripakinttu,kusivintilä,se tuli siitä ko pissasin niin herkästi housuihin.
olin kuitenkin kovapäinen, selkää ko sain en itkeny,pissasin vaa pöksyihin ja siitä tahto tulla muutama vitsan lyönti lissää.
en tuntenu piiskaamista niin kovana kivisstyksenä, tuntu siltä ko oisin olt ite vieressä ja ootellu joko hää lopettaa.
jatkoin siitä samasta leikkii tai työtä mitä olin tekemässä enne selkäsaunaa:)))
unohin noppeesti pilkaamiset ja selkäsaunat,eikä ne muutekaa oikee minnuu satuttanneet. tuntu että sellanenha mie olen, ja hyö tietää sen ja sannoo.
mie suhtautun niin kohallein tulevaa pilkkaan tai muuhun kiusaamisee aattelen,se on hänen mielipitteensä ja myö ollaa kaik erilaisii ajattelutavoiltaa ja käytkökseltää.
minnuu ei saa osumii, eikä miun päivä mene piloille toisen ihmisen mielipitteestä. tietyst hetkeks pahottaa mielensä, siitä ettei ole yhteisymmärrystä.
kiusaajalla on uskoaksein jottain syömmellää, siks hää purkaa pahhaa mieltää toisiin ihmisiin.
hänel ei ole muita purkaantumistapoaja.
tiiän että myö ollaa molemmat yhtä arvokkaita luojan luomii,ja mukava olis ellää sovussa. mutta jos se ei käy, meiän pittää vaa kulkee eri teitä.
tarkotan tällä sitä ettei kenenkää piä jäädä kiusattavaksi, siitä ei marttyyrin ruunuu tule.
rakkain terveisin lyyli
Ystävämme Lyyli on saanut harvinaisen lahjan, että hän osaa kääntää raskaatkin kokemukset parhain päin. Sinun pitäisikin järjestää elämäntaidon kurssi.
Olet oikeassa, että se joka kiusaa, purkaa pahaa oloaan toisiin ja tämä saattaa johtaa hyvinkin ikäviin seurauksiin. Varsinkin jos kohde on hyvin herkkätunteinen, kiusaaminen tekee hänen elämästään vaikeaa ja siitä kierteestä on vaikea päästä irti.