Lakiosa,paljonko ?

Kysyin jo aiemmin muttei saanut vastausta.

Voisiko joku tietävä laskea paljonko tulisi olemaan lakiosuus 30.000€ jos lähtisi vaatimaan siitä lakiosaansa.

Paljonko menisi veroja ja paljonko olisi asianajaja kulut niin että ylipäänsä kannattaako edes hakea lakiosaa noin pienestä summasta.

-Olisi kaksi rintaperillistä.

Oikeusaputoimistoon on aika vasta marraskuun lopulla ja tavalliset lakimiehet veloittaa150€-200€ tunti vastauksesta joten siksi kysyn täältä.
4416011
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 44

Vanhimmat

Tarkenna sen verran, että onko leski elossa vako aijemmin kuollut. Joku lainoppinut kysyisi kumminkin sitä ennenkuin voisi vastata.

Äänestä
  • Kysymys on hyvin epäselvä, mutta:

    Mikäli vainaja oli naimisissa, on eloon jääneen puolison osuus ensin erotettava pois. Tyypillisesti ja yksinkertaistaen eloonjäänyt saa puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.

    Jos vainajan näin laskettu netto-omaisuus olisi mainitsemasi 30.000 ja lapsia kaksi, on kummankin lapsen perintö-osuus 15.000 e ja lakiosa puolet tästä eli 7.500 e.

    Lakiosan vaatiminen ei ensivaiheessa edellytä asianajajan käyttämistä; yleensä oikeus lakiosaan on niin selvä, että lakiosan saa, kunhan vain vaatii. Tietysti jos homma menee monimutkaisemmaksi, on syytä pikaisesti kääntyä lakimiehen puoleen. Perintöasioissa myös oikeusaputoimiston palvelu on maksullista eli peritään saadun perinnön määrästä.

    Äänestä

  • asianajaja kirjoitti:

    Kysymys on hyvin epäselvä, mutta:

    Mikäli vainaja oli naimisissa, on eloon jääneen puolison osuus ensin erotettava pois. Tyypillisesti ja yksinkertaistaen eloonjäänyt saa puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.

    Jos vainajan näin laskettu netto-omaisuus olisi mainitsemasi 30.000 ja lapsia kaksi, on kummankin lapsen perintö-osuus 15.000 e ja lakiosa puolet tästä eli 7.500 e.

    Lakiosan vaatiminen ei ensivaiheessa edellytä asianajajan käyttämistä; yleensä oikeus lakiosaan on niin selvä, että lakiosan saa, kunhan vain vaatii. Tietysti jos homma menee monimutkaisemmaksi, on syytä pikaisesti kääntyä lakimiehen puoleen. Perintöasioissa myös oikeusaputoimiston palvelu on maksullista eli peritään saadun perinnön määrästä.

    Verovapaa osuus 3.400 e. Tarkemmin ks. http://www.vero.fi

    Äänestä


  • Ei. Kaksi entistä avovaimoa joilla kummallakaan ei ole vaatimuksia eikä oikeutta pesään. Samoin kuin ei vainajan siskokaan vaadi mitään. Vain nämä kaksi keskenään velipuolta joista toisen hyväksi (isänsä kanssa asuneen) on testamentti olemassa.

    Äänestä

Niin kysyit tätä aiemmin. Kysehän oli tapauksesta jossa vainaja oli elinaikanaan lahjoittanut 30.000 euron arvosta omaisuutta, ja sinä kyselet nyt lakiosaasi tästä lahjoitetusta omaisuudesta.

Sait ainakin minulta ja Jurristilta silloin ihan suoran vastauksen. Lakiosasi tästä lahjoitetusta omaisuudesta on NOLLA EUROA, koska omaisuus on aikanaan lahjoitettu pois. Se ei kuulu perintöösi.

Jos haluat maksaa asianajajalle, joka kertoo sinulle saman asian, niin siitä vaan. Tästä sait vastauksen ihan ilmaiseksi.

Äänestä
  • Jurristin vastaus oli väärä, joten siihen ei kirjoitatjan kannata kiinnittää huomiota.

    Alkuperäiselle kysyjälle on todettava, ettei annatuilla tiedoilla vastaus ole annettavissa.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    Jurristin vastaus oli väärä, joten siihen ei kirjoitatjan kannata kiinnittää huomiota.

    Alkuperäiselle kysyjälle on todettava, ettei annatuilla tiedoilla vastaus ole annettavissa.

    Ei muuten ollut väärä vastaus vaan aivan oikea. Se vain ei kysyjää miellyttänyt joten hän ilmeisesti kuvittelee lain jotenkin muuttuvan kun täällä tarpeeksi kauan kyselee...

    Kuten kysyjä on tuolla aiemmassa keskustelussa kertonut, kuolinpesässä ei ole varallisuutta. Eli siis vainaja on lahjoittanut omaisuuden 6 vuotta sitten ulkopuoliselle taholle, ei kummallekaan rintaperillisistä. Kyseessä ei ole suosiolahja. Lahja on annettu, joten kyseinen omaisuus ei kuulu vainajalta jäävään perintöön. Omaisuuden omistaa nyt ulkopuolinen lahjansaaja. Millähän perusteella tämän ulkopuolisen, elossa olevan henkilön omaisuudesta voisi joku, joka ei ole edes tämän lahjansaajan perillinen, tulla vaatimaan lakiosaa?? Käyttäkää nyt järkeänne edes.

    Mutta antaa kysyjän maksaa asianajajalle. Riittääpä lakimiehille töitä, mikä on hyvä juttu.

    Äänestä

  • mirri kirjoitti:

    Ei muuten ollut väärä vastaus vaan aivan oikea. Se vain ei kysyjää miellyttänyt joten hän ilmeisesti kuvittelee lain jotenkin muuttuvan kun täällä tarpeeksi kauan kyselee...

    Kuten kysyjä on tuolla aiemmassa keskustelussa kertonut, kuolinpesässä ei ole varallisuutta. Eli siis vainaja on lahjoittanut omaisuuden 6 vuotta sitten ulkopuoliselle taholle, ei kummallekaan rintaperillisistä. Kyseessä ei ole suosiolahja. Lahja on annettu, joten kyseinen omaisuus ei kuulu vainajalta jäävään perintöön. Omaisuuden omistaa nyt ulkopuolinen lahjansaaja. Millähän perusteella tämän ulkopuolisen, elossa olevan henkilön omaisuudesta voisi joku, joka ei ole edes tämän lahjansaajan perillinen, tulla vaatimaan lakiosaa?? Käyttäkää nyt järkeänne edes.

    Mutta antaa kysyjän maksaa asianajajalle. Riittääpä lakimiehille töitä, mikä on hyvä juttu.

    Teoriassa on mahdollista, että lahjassa on kyse ennakkoperinnöstä.

    Ennakkoperintöä voidaan antaa muullekin henkilölle kuin rintaperilliselle. Jos lahjanantaja määrää omaisuuden ennakkoperinnöksi, se on ennakkoperintöä ja siitä voi rintaperillinen vaatia lakiosansa täydennystä. Samoin voi käydä, vaikkei ennakkoperinnöstä olisi määrätty, jos olosuhteisiin katsoen niin voidaan päätellä. Pääsääntö tosin on, että muulle kuin rintaperilliselle annettua omaisuutta EI pidetä ennakkoperintönä.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    Teoriassa on mahdollista, että lahjassa on kyse ennakkoperinnöstä.

    Ennakkoperintöä voidaan antaa muullekin henkilölle kuin rintaperilliselle. Jos lahjanantaja määrää omaisuuden ennakkoperinnöksi, se on ennakkoperintöä ja siitä voi rintaperillinen vaatia lakiosansa täydennystä. Samoin voi käydä, vaikkei ennakkoperinnöstä olisi määrätty, jos olosuhteisiin katsoen niin voidaan päätellä. Pääsääntö tosin on, että muulle kuin rintaperilliselle annettua omaisuutta EI pidetä ennakkoperintönä.

    Minä ainakin ymmärsin asian niin, että tässä lahjansaanut on täysin ulkopuolinen, ei perillinen sukulaisuuden perusteella tai edes testamentinsaaja. Niinpä hänelle tehtyä lahjoitusta ei katsota ennakkoperinnöksi, kun hän ei vainajan kuoltua edes ole kuolinpesän osakas eikä saa pesästä minkäänlaista perintöä. Eli miten tällainen henkilö, joka ei saa perintöä, voisi saada edes ennakkoperintöä? Käsittääkseni ei mitenkään.

    Äänestä

  • mirri kirjoitti:

    Minä ainakin ymmärsin asian niin, että tässä lahjansaanut on täysin ulkopuolinen, ei perillinen sukulaisuuden perusteella tai edes testamentinsaaja. Niinpä hänelle tehtyä lahjoitusta ei katsota ennakkoperinnöksi, kun hän ei vainajan kuoltua edes ole kuolinpesän osakas eikä saa pesästä minkäänlaista perintöä. Eli miten tällainen henkilö, joka ei saa perintöä, voisi saada edes ennakkoperintöä? Käsittääkseni ei mitenkään.

    Ulkopuolinen joka ei ole sukua eikä täten myöskään kuolinpesän osakas teki 6 Vuotta sitten lahjakirjan johon haki Dementoituneelta äidiltäni
    allekirjoituksen maistraatti hyväksyi allekirjoituksen ja lahjoituksen vaikka lääkärintodistus oli alkavasta Alzheimer taudista.

    Joten lahjakirjaa ei saanut peräytettyä.

    Maistraatti sanoi vaan hakekaa lakiosuuttanne sitten äitinne kuoleman jälkeen.

    Sitä vaan tässä kyselen että kannattaako ylipäänsä lähteä hakemaan lakiosaansa vai jääkö siitä saatava osuus olemattoman pieneksi vaivaan nähden ja summa mitä saisi että osaa varautua tulevaan.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Ulkopuolinen joka ei ole sukua eikä täten myöskään kuolinpesän osakas teki 6 Vuotta sitten lahjakirjan johon haki Dementoituneelta äidiltäni
    allekirjoituksen maistraatti hyväksyi allekirjoituksen ja lahjoituksen vaikka lääkärintodistus oli alkavasta Alzheimer taudista.

    Joten lahjakirjaa ei saanut peräytettyä.

    Maistraatti sanoi vaan hakekaa lakiosuuttanne sitten äitinne kuoleman jälkeen.

    Sitä vaan tässä kyselen että kannattaako ylipäänsä lähteä hakemaan lakiosaansa vai jääkö siitä saatava osuus olemattoman pieneksi vaivaan nähden ja summa mitä saisi että osaa varautua tulevaan.

    Kuten edellä on jo kirjoitettu, ennakkoperintösäännöstö koskee vain perillisille annettuja lahjoja. Rintaperillisten osalta on voimassa nk. ennakkoperintöolettama eli lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jos muuta ei näytetä. Muun perillisen kyseessä ollessa, lahjaa ennakkoperinnöksi väittävän on näytettävä väitteensä toteen. Mutta nyt - kuten on käynyt ilmi - ei ole kyse kummastakaan tilanteesta. Lahjoitus on tehty täysin ulkopuoliselle taholle (ei lainkaan perilliselle).

    Alkava Alzheimerin tauti ei välttämättä merkitse sitä, etteikö lahjoituksen tekijä ole ymmärtänyt oikeustoimen merkitystä. Oikeustoimikelpoisuus ei edellytä sataprosenttista aivojen kirkkautta. Mutta vaikea näillä tiedoilla sanoa, onko lahjakirjan kanssa kaikki ollut OK.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Ulkopuolinen joka ei ole sukua eikä täten myöskään kuolinpesän osakas teki 6 Vuotta sitten lahjakirjan johon haki Dementoituneelta äidiltäni
    allekirjoituksen maistraatti hyväksyi allekirjoituksen ja lahjoituksen vaikka lääkärintodistus oli alkavasta Alzheimer taudista.

    Joten lahjakirjaa ei saanut peräytettyä.

    Maistraatti sanoi vaan hakekaa lakiosuuttanne sitten äitinne kuoleman jälkeen.

    Sitä vaan tässä kyselen että kannattaako ylipäänsä lähteä hakemaan lakiosaansa vai jääkö siitä saatava osuus olemattoman pieneksi vaivaan nähden ja summa mitä saisi että osaa varautua tulevaan.

    Mitä tuo lahjakirja maistraatissa tekee? Oliko vanhuksella edunvalvoja?

    Äänestä

  • maistraatissa kirjoitti:

    Mitä tuo lahjakirja maistraatissa tekee? Oliko vanhuksella edunvalvoja?

    Dementia hoitokodin kautta anottu maistraatin edunvalvoja.

    Maistraatin edunvalvontayksikön virkaholhooja
    hyväksyi lahjoituksen koska henkilö oli allekirjoitus ajankohtana oikeustoimikelpoinen
    vaikkakin vajaakykyinen muttei vajaakelpoinen

    Maistraatti vetosi ettei henkilöä ole haettu oikeustoimikelvottomaksi siksi on allekirjoitus ulkopuolisen lahjakirjaan pätevä joten lahjoitus ei tule maistraatin taholta johtamaan oikeustoimiin.

    Edunvalvonnan vaitiolovelvollisuuden takia ei saanut maistraatista papereita jotta olisi vienyt lahjoituksen käräjäoikeuden käsittelyyn.

    Dementia hoitokodissa taasen potilas tietojen salassa pitovelvollisuus N.K. Henkilösuojalaki.
    joka jatkuu myös potilaan kuoleman jälkeen joten ei edes omaiset saa potilas tietoja.

    Siksi juttua ei saanut käräjäoikeuden käsittelyyn kyseenalaistamalla äidin mielentilaa allekirjoitus ajankohtana sillä käräjäoikeus ei suorita rikostutkintaa.

    Mutta se siitä kysymys on vaan kannattaako hakea lakiosaa noin pienestä lahjasta niinkuin maistraatin holhousyksikkö silloin aikoinaan kehoitti minua kun he hyväksyivät lahjoituksen ulkopuoliselle.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Dementia hoitokodin kautta anottu maistraatin edunvalvoja.

    Maistraatin edunvalvontayksikön virkaholhooja
    hyväksyi lahjoituksen koska henkilö oli allekirjoitus ajankohtana oikeustoimikelpoinen
    vaikkakin vajaakykyinen muttei vajaakelpoinen

    Maistraatti vetosi ettei henkilöä ole haettu oikeustoimikelvottomaksi siksi on allekirjoitus ulkopuolisen lahjakirjaan pätevä joten lahjoitus ei tule maistraatin taholta johtamaan oikeustoimiin.

    Edunvalvonnan vaitiolovelvollisuuden takia ei saanut maistraatista papereita jotta olisi vienyt lahjoituksen käräjäoikeuden käsittelyyn.

    Dementia hoitokodissa taasen potilas tietojen salassa pitovelvollisuus N.K. Henkilösuojalaki.
    joka jatkuu myös potilaan kuoleman jälkeen joten ei edes omaiset saa potilas tietoja.

    Siksi juttua ei saanut käräjäoikeuden käsittelyyn kyseenalaistamalla äidin mielentilaa allekirjoitus ajankohtana sillä käräjäoikeus ei suorita rikostutkintaa.

    Mutta se siitä kysymys on vaan kannattaako hakea lakiosaa noin pienestä lahjasta niinkuin maistraatin holhousyksikkö silloin aikoinaan kehoitti minua kun he hyväksyivät lahjoituksen ulkopuoliselle.

    Minusta tuo lahja on niin lainvoimainen kuin olla voi. Ei sita saa enaa peruutetuksi, kun aikaakin on kulunut tuhottomasti.

    Harmillisia joskus nuo virkaholhoojat. Tekevat vahinkoa, kun vain pykalien mukaan menevat ajattelematta itse asiaa.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Dementia hoitokodin kautta anottu maistraatin edunvalvoja.

    Maistraatin edunvalvontayksikön virkaholhooja
    hyväksyi lahjoituksen koska henkilö oli allekirjoitus ajankohtana oikeustoimikelpoinen
    vaikkakin vajaakykyinen muttei vajaakelpoinen

    Maistraatti vetosi ettei henkilöä ole haettu oikeustoimikelvottomaksi siksi on allekirjoitus ulkopuolisen lahjakirjaan pätevä joten lahjoitus ei tule maistraatin taholta johtamaan oikeustoimiin.

    Edunvalvonnan vaitiolovelvollisuuden takia ei saanut maistraatista papereita jotta olisi vienyt lahjoituksen käräjäoikeuden käsittelyyn.

    Dementia hoitokodissa taasen potilas tietojen salassa pitovelvollisuus N.K. Henkilösuojalaki.
    joka jatkuu myös potilaan kuoleman jälkeen joten ei edes omaiset saa potilas tietoja.

    Siksi juttua ei saanut käräjäoikeuden käsittelyyn kyseenalaistamalla äidin mielentilaa allekirjoitus ajankohtana sillä käräjäoikeus ei suorita rikostutkintaa.

    Mutta se siitä kysymys on vaan kannattaako hakea lakiosaa noin pienestä lahjasta niinkuin maistraatin holhousyksikkö silloin aikoinaan kehoitti minua kun he hyväksyivät lahjoituksen ulkopuoliselle.

    ... ettei lakiosaa voi hakea. Termit lakiosa ja ennakkoperintö voi tässä tapauksessa kokonaan unohtaa, ei kuulu tähän tilanteeseen. Ainoa vaihtoehto olisi tuon lahjan peräyttäminen, mutta taitaa olla aika mahdotonta.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Dementia hoitokodin kautta anottu maistraatin edunvalvoja.

    Maistraatin edunvalvontayksikön virkaholhooja
    hyväksyi lahjoituksen koska henkilö oli allekirjoitus ajankohtana oikeustoimikelpoinen
    vaikkakin vajaakykyinen muttei vajaakelpoinen

    Maistraatti vetosi ettei henkilöä ole haettu oikeustoimikelvottomaksi siksi on allekirjoitus ulkopuolisen lahjakirjaan pätevä joten lahjoitus ei tule maistraatin taholta johtamaan oikeustoimiin.

    Edunvalvonnan vaitiolovelvollisuuden takia ei saanut maistraatista papereita jotta olisi vienyt lahjoituksen käräjäoikeuden käsittelyyn.

    Dementia hoitokodissa taasen potilas tietojen salassa pitovelvollisuus N.K. Henkilösuojalaki.
    joka jatkuu myös potilaan kuoleman jälkeen joten ei edes omaiset saa potilas tietoja.

    Siksi juttua ei saanut käräjäoikeuden käsittelyyn kyseenalaistamalla äidin mielentilaa allekirjoitus ajankohtana sillä käräjäoikeus ei suorita rikostutkintaa.

    Mutta se siitä kysymys on vaan kannattaako hakea lakiosaa noin pienestä lahjasta niinkuin maistraatin holhousyksikkö silloin aikoinaan kehoitti minua kun he hyväksyivät lahjoituksen ulkopuoliselle.

    Voit hakea lakiosaa, kuten maistraatissa sanottiin. Tällöin todellakin saat lakiosasi.

    Äänestä

  • hakuun vaan kirjoitti:

    Voit hakea lakiosaa, kuten maistraatissa sanottiin. Tällöin todellakin saat lakiosasi.

    ... ihmettelee nimimerkki tyhmä lakimies.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    Teoriassa on mahdollista, että lahjassa on kyse ennakkoperinnöstä.

    Ennakkoperintöä voidaan antaa muullekin henkilölle kuin rintaperilliselle. Jos lahjanantaja määrää omaisuuden ennakkoperinnöksi, se on ennakkoperintöä ja siitä voi rintaperillinen vaatia lakiosansa täydennystä. Samoin voi käydä, vaikkei ennakkoperinnöstä olisi määrätty, jos olosuhteisiin katsoen niin voidaan päätellä. Pääsääntö tosin on, että muulle kuin rintaperilliselle annettua omaisuutta EI pidetä ennakkoperintönä.

    §§ Teoriassa on mahdollista, että lahjassa on kyse ennakkoperinnöstä. Ennakkoperintöä voidaan antaa muullekin henkilölle kuin rintaperilliselle. §§

    Teoriassakaan ei ole mahdollista, että nyt kysymyksessä oleva lahja voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi, vaikka saaja olisi antajan serkkua läheisempi sukulainen, mutta ei rintaperillinen. Kun nimittäin lahjan antajalta jäi rintaperillisiä (2), vain näille annettu lahja voidaan katsoa perittävän antamaksi ennakkoperinnöksi. Perintöhän lankeaa tällöin ainoastaan rintaperillisille.

    Jos perittävällä ei kuollessaan olisi ollut rintaperillistä, muullekin perilliselle annettu lahja saatettaisiin katsoa ennakkoperinnöksi. Ratkaisevaa on lahjan saajan perillisasema lahjan antajan kuollessa. Jos siis lahjan antajan rintaperilliset (ja näiden jälkeläiset) olisivat kuolleet ennen lahjan antajaa, perillisasemaan tulisivat muut perilliset, joiden saama lahja saatettaisiin tällöin katsoa ennakkoperinnöksi.

    Äänestä

  • millä perusteella... kirjoitti:

    ... ihmettelee nimimerkki tyhmä lakimies.

    Lakiosa pistetään hakuun siten, että kun kokoonnutaan jakamaan kuolleen perintöä, niin sielätiedetään, että lakiosaa on vaadittu!

    Äänestä

  • lakiosamies kirjoitti:

    Lakiosa pistetään hakuun siten, että kun kokoonnutaan jakamaan kuolleen perintöä, niin sielätiedetään, että lakiosaa on vaadittu!

    Noihan se sitten on.

    Äänestä

  • Coriolanus kirjoitti:

    §§ Teoriassa on mahdollista, että lahjassa on kyse ennakkoperinnöstä. Ennakkoperintöä voidaan antaa muullekin henkilölle kuin rintaperilliselle. §§

    Teoriassakaan ei ole mahdollista, että nyt kysymyksessä oleva lahja voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi, vaikka saaja olisi antajan serkkua läheisempi sukulainen, mutta ei rintaperillinen. Kun nimittäin lahjan antajalta jäi rintaperillisiä (2), vain näille annettu lahja voidaan katsoa perittävän antamaksi ennakkoperinnöksi. Perintöhän lankeaa tällöin ainoastaan rintaperillisille.

    Jos perittävällä ei kuollessaan olisi ollut rintaperillistä, muullekin perilliselle annettu lahja saatettaisiin katsoa ennakkoperinnöksi. Ratkaisevaa on lahjan saajan perillisasema lahjan antajan kuollessa. Jos siis lahjan antajan rintaperilliset (ja näiden jälkeläiset) olisivat kuolleet ennen lahjan antajaa, perillisasemaan tulisivat muut perilliset, joiden saama lahja saatettaisiin tällöin katsoa ennakkoperinnöksi.

    Voi itku :)

    Colo:
    "Teoriassakaan ei ole mahdollista, että nyt kysymyksessä oleva lahja voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi, vaikka saaja olisi antajan serkkua läheisempi sukulainen, mutta ei rintaperillinen. Kun nimittäin lahjan antajalta jäi rintaperillisiä (2), vain näille annettu lahja voidaan katsoa perittävän antamaksi ennakkoperinnöksi."

    Testamentinsaaja on perillisasemassa ja voi saada ennakkoperintöä. Alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa ei testamenttia ollut tehty, joten siis siinä ei voi tilanne toteutua.

    Teoriassa on siis mahdollista antaa ennakkoperintöä muillekin kuin vain rintaperillisille. Keskustelu oli lähtenyt aiemmin liikkeelle Jurristin täysin väärästä väitteestä, että lakiosaa ei voi KOSKAAN vaatia lakimääräisen perillispiirin ulkopuolelta olevalta henkilöltä.

    VIIMEKSI MAINITTU KÄSITYS ON VÄÄRÄ.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    Voi itku :)

    Colo:
    "Teoriassakaan ei ole mahdollista, että nyt kysymyksessä oleva lahja voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi, vaikka saaja olisi antajan serkkua läheisempi sukulainen, mutta ei rintaperillinen. Kun nimittäin lahjan antajalta jäi rintaperillisiä (2), vain näille annettu lahja voidaan katsoa perittävän antamaksi ennakkoperinnöksi."

    Testamentinsaaja on perillisasemassa ja voi saada ennakkoperintöä. Alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa ei testamenttia ollut tehty, joten siis siinä ei voi tilanne toteutua.

    Teoriassa on siis mahdollista antaa ennakkoperintöä muillekin kuin vain rintaperillisille. Keskustelu oli lähtenyt aiemmin liikkeelle Jurristin täysin väärästä väitteestä, että lakiosaa ei voi KOSKAAN vaatia lakimääräisen perillispiirin ulkopuolelta olevalta henkilöltä.

    VIIMEKSI MAINITTU KÄSITYS ON VÄÄRÄ.

    Jurristin kirjoitus oli ihan oikea vastaus alkperäiseen kysymykseen. Vastausta on vain yht äkkiä laajennettu koskemaan aivan utopistista erikoistapausta. Ulkopuoliselle annettu lahja, jossa ei ole lahjaa antaessa määrätty, että se on ennakkoperintöä, on aika vaikea vääntää ennakkoperinnöksi myöhemmin.

    Äänestä

  • marianna kirjoitti:

    Jurristin kirjoitus oli ihan oikea vastaus alkperäiseen kysymykseen. Vastausta on vain yht äkkiä laajennettu koskemaan aivan utopistista erikoistapausta. Ulkopuoliselle annettu lahja, jossa ei ole lahjaa antaessa määrätty, että se on ennakkoperintöä, on aika vaikea vääntää ennakkoperinnöksi myöhemmin.

    Alkuperäinen kysyjä tuskin on tullut hullua hurskaammaksi.

    Äänestä

  • asianajaja kirjoitti:

    Alkuperäinen kysyjä tuskin on tullut hullua hurskaammaksi.

    Sinullahan olisi ollut tilaisuus antaa se alkuperäisen kysyjän kaipaama tieto.

    Toisaalta - tämähän on keskustelupalsta. Keskustelua voi syntyä myös keskustelijoiden kommenteista.

    Äänestä

  • Coriolanus kirjoitti:

    Sinullahan olisi ollut tilaisuus antaa se alkuperäisen kysyjän kaipaama tieto.

    Toisaalta - tämähän on keskustelupalsta. Keskustelua voi syntyä myös keskustelijoiden kommenteista.

    ...että olit jo ketjun alussa antanut tietoakin. Sorry.

    Äänestä

  • Coriolanus kirjoitti:

    Sinullahan olisi ollut tilaisuus antaa se alkuperäisen kysyjän kaipaama tieto.

    Toisaalta - tämähän on keskustelupalsta. Keskustelua voi syntyä myös keskustelijoiden kommenteista.

    "Toisaalta - tämähän on keskustelupalsta. Keskustelua voi syntyä myös keskustelijoiden kommenteista."

    Juuri näin kävi. Jurristin totaalin tyrmäys sille, että lakiosan täydennystä ei ole edes olemassa ulkopuolisiin nähden, veti ns. herneen nenääni.

    Lakiosan täydennystä, kun voi todellakin vaatia keneltä vain ulkopuoliselta esim. testamenttiin rinnastuvan lahjaan vedoten. Tällöin edellytyksenä tosin on enintään noin vuoden ajan kuluminen perittävän kuolemasta. Alkuperäisen kysyjän kysymyksessä kuolemasta on kulunut ko 6 vuotta, joten tämä vaihtoehto ei voi tulla kyseeseen.

    Jollakin muulla henkilöllä se voi tulla kyseeseen ja sellaisen henkilön lukiessa tätä palstaa, on mielestäni hyvä, että tämäkin informaatio on lukijoiden käytettävissä.

    Ei kai mikään pakota vastaamaan ainoastaan alkuperäisen kysyjän tekemään viestiin. Vai onko muu keskustelu kielletty??

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    "Toisaalta - tämähän on keskustelupalsta. Keskustelua voi syntyä myös keskustelijoiden kommenteista."

    Juuri näin kävi. Jurristin totaalin tyrmäys sille, että lakiosan täydennystä ei ole edes olemassa ulkopuolisiin nähden, veti ns. herneen nenääni.

    Lakiosan täydennystä, kun voi todellakin vaatia keneltä vain ulkopuoliselta esim. testamenttiin rinnastuvan lahjaan vedoten. Tällöin edellytyksenä tosin on enintään noin vuoden ajan kuluminen perittävän kuolemasta. Alkuperäisen kysyjän kysymyksessä kuolemasta on kulunut ko 6 vuotta, joten tämä vaihtoehto ei voi tulla kyseeseen.

    Jollakin muulla henkilöllä se voi tulla kyseeseen ja sellaisen henkilön lukiessa tätä palstaa, on mielestäni hyvä, että tämäkin informaatio on lukijoiden käytettävissä.

    Ei kai mikään pakota vastaamaan ainoastaan alkuperäisen kysyjän tekemään viestiin. Vai onko muu keskustelu kielletty??

    Testamenttin rinnastuvaan lahjaan vedotessa ei saa olla kulunut LAHJAN ANTAMISEN JA PERITTÄVÄN KUOLEMAN VÄLILLÄ YLI VUOTTA.

    Edellinen kirjoitukseni heitti häränpyllyä puhuessani enintään noin vuoden ajan kulumisesta perittävän kuolemasta lukien. Piti olla vuoden aika lahjan antamisesta lukien.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    Testamenttin rinnastuvaan lahjaan vedotessa ei saa olla kulunut LAHJAN ANTAMISEN JA PERITTÄVÄN KUOLEMAN VÄLILLÄ YLI VUOTTA.

    Edellinen kirjoitukseni heitti häränpyllyä puhuessani enintään noin vuoden ajan kulumisesta perittävän kuolemasta lukien. Piti olla vuoden aika lahjan antamisesta lukien.

    Keskustelu on ollut opettavainen ja mielenkiintoinen; työssäni en perintöoikeutta kauheasti harrasta. Jossain vaiheessa vain huomasin alkuperäisen kysyjän kommentista, ettei hän (ilmeisestikään) ei ollut osannut poimia tästä tietotulvasta itselleen olennaisia asioita. Mutta eihän tämä palsta mikään oikeusaputoimisto olekaan eikä kenenkään täydy siitä näkökulmasta kirjoittaakaan.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    "Toisaalta - tämähän on keskustelupalsta. Keskustelua voi syntyä myös keskustelijoiden kommenteista."

    Juuri näin kävi. Jurristin totaalin tyrmäys sille, että lakiosan täydennystä ei ole edes olemassa ulkopuolisiin nähden, veti ns. herneen nenääni.

    Lakiosan täydennystä, kun voi todellakin vaatia keneltä vain ulkopuoliselta esim. testamenttiin rinnastuvan lahjaan vedoten. Tällöin edellytyksenä tosin on enintään noin vuoden ajan kuluminen perittävän kuolemasta. Alkuperäisen kysyjän kysymyksessä kuolemasta on kulunut ko 6 vuotta, joten tämä vaihtoehto ei voi tulla kyseeseen.

    Jollakin muulla henkilöllä se voi tulla kyseeseen ja sellaisen henkilön lukiessa tätä palstaa, on mielestäni hyvä, että tämäkin informaatio on lukijoiden käytettävissä.

    Ei kai mikään pakota vastaamaan ainoastaan alkuperäisen kysyjän tekemään viestiin. Vai onko muu keskustelu kielletty??

    Miksi lähteä väittämään jurristin kirjoitusta vääräksi, kun siinä otettiin huomioon myös kulunut aika. Nyt jok voi luulla, että jurristin vastaus oli väärin ja kysyjällä olisikin joku takaportti saada lakiosuus. Täystyrmäys palvelee kirjoittajaa parhaiten. Nyt alkuperäinen kirjoittaja alkaa kohta kysymään, miten lakiosaa vaaditaan, kun luulee, että on jokin porsaanreikä. Ei ole!

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    Voi itku :)

    Colo:
    "Teoriassakaan ei ole mahdollista, että nyt kysymyksessä oleva lahja voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi, vaikka saaja olisi antajan serkkua läheisempi sukulainen, mutta ei rintaperillinen. Kun nimittäin lahjan antajalta jäi rintaperillisiä (2), vain näille annettu lahja voidaan katsoa perittävän antamaksi ennakkoperinnöksi."

    Testamentinsaaja on perillisasemassa ja voi saada ennakkoperintöä. Alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa ei testamenttia ollut tehty, joten siis siinä ei voi tilanne toteutua.

    Teoriassa on siis mahdollista antaa ennakkoperintöä muillekin kuin vain rintaperillisille. Keskustelu oli lähtenyt aiemmin liikkeelle Jurristin täysin väärästä väitteestä, että lakiosaa ei voi KOSKAAN vaatia lakimääräisen perillispiirin ulkopuolelta olevalta henkilöltä.

    VIIMEKSI MAINITTU KÄSITYS ON VÄÄRÄ.

    >>Testamentinsaaja on perillinen // Testamentinsaaja on perillisasemassa ja voi saada ennakkoperintöä.

    Äänestä

Onhan lahjan saaja aikanaan maksanut lahjaveron saamastaan lahjasta ?
Lahjavero on tässä tapauksessa ollut n. 9 400 € koska lahjan saaja on ollut ulkopuolinen.
(Kolmas veroluokka)

Äänestä
  • Kiitokset vastauksista että osaa varautua tuleviin.

    Lahjoituksesta kulunut 6-vuotta mutta lahjoittajan kuolemasta kulunut pari kuukautta pesä tyhjä koska lahjoitus oli koko omaisuuden arvo ja lahjoittaja ei tarvinnut silloin omaisuuttaan koska oli jo lahjoitus hetkellä pysyvässä hoidossa syvenevän Alzheimer taudin vuoksi sairaalan dementikko osastolla.

    Oliko Maistraatin edunvalvonta sitten väärässä kun protestoin lahjakirjan hyväksymistä vastaan sanoivat he 6 vuotta sitten -hakekaa te lakiosuutta äitinne kuoleman jälkeen sitä vartenhan se lakiosuus siinä laissa on.


    Oletan että verot on maksettu juuri tuo 9.400€
    sittenhän vaadittava summa on 20.000€ vai lasketaanko lakiosuus ennen vai jälkeen verojen.

    Sehän selviää sitten marraskuun lopussa kun pääsee oikeusaputoimistoon, aiempaa aikaa sinne ei saanut ja silloin on jo yli kolme kuukautta kulunut äidin kuolemasta mutta jos lakiosavaade on voimassa vuoden niin...

    Miten onnistuu sitten lakiosavaateen perintä kun lahjoituksen realisoinnista on 6 vuotta , joutuuko siitä sitten käräjöimään edunsaajien kanssa.

    Viestiketjussa oli puhetta termistä -ennakkoperintö-

    Lahjakirjassa oli merkintä
    -Lahjoitus ei ole missään suhteessa ennakkoperintöä...

    -Lahjakirja/lahjoitus ja lakiosavaade taisikin olla jymäytys ja puhallus.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Kiitokset vastauksista että osaa varautua tuleviin.

    Lahjoituksesta kulunut 6-vuotta mutta lahjoittajan kuolemasta kulunut pari kuukautta pesä tyhjä koska lahjoitus oli koko omaisuuden arvo ja lahjoittaja ei tarvinnut silloin omaisuuttaan koska oli jo lahjoitus hetkellä pysyvässä hoidossa syvenevän Alzheimer taudin vuoksi sairaalan dementikko osastolla.

    Oliko Maistraatin edunvalvonta sitten väärässä kun protestoin lahjakirjan hyväksymistä vastaan sanoivat he 6 vuotta sitten -hakekaa te lakiosuutta äitinne kuoleman jälkeen sitä vartenhan se lakiosuus siinä laissa on.


    Oletan että verot on maksettu juuri tuo 9.400€
    sittenhän vaadittava summa on 20.000€ vai lasketaanko lakiosuus ennen vai jälkeen verojen.

    Sehän selviää sitten marraskuun lopussa kun pääsee oikeusaputoimistoon, aiempaa aikaa sinne ei saanut ja silloin on jo yli kolme kuukautta kulunut äidin kuolemasta mutta jos lakiosavaade on voimassa vuoden niin...

    Miten onnistuu sitten lakiosavaateen perintä kun lahjoituksen realisoinnista on 6 vuotta , joutuuko siitä sitten käräjöimään edunsaajien kanssa.

    Viestiketjussa oli puhetta termistä -ennakkoperintö-

    Lahjakirjassa oli merkintä
    -Lahjoitus ei ole missään suhteessa ennakkoperintöä...

    -Lahjakirja/lahjoitus ja lakiosavaade taisikin olla jymäytys ja puhallus.

    Tätä keskustelua seuranneena sekä jonkinverran itsekin lakia tuntevana näyttäisi siltä että maistraatti on neuvonut väärin. Kun lahjoitus on tehty ulkopuoliselle ja kun vielä lahjakirjassa on maininta että lahja ei ole ennakkoperintöä niin lahjasta ei voi vaati lakiosaa vaan se on lopullisesti menetetty lahjansaajalle.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Kiitokset vastauksista että osaa varautua tuleviin.

    Lahjoituksesta kulunut 6-vuotta mutta lahjoittajan kuolemasta kulunut pari kuukautta pesä tyhjä koska lahjoitus oli koko omaisuuden arvo ja lahjoittaja ei tarvinnut silloin omaisuuttaan koska oli jo lahjoitus hetkellä pysyvässä hoidossa syvenevän Alzheimer taudin vuoksi sairaalan dementikko osastolla.

    Oliko Maistraatin edunvalvonta sitten väärässä kun protestoin lahjakirjan hyväksymistä vastaan sanoivat he 6 vuotta sitten -hakekaa te lakiosuutta äitinne kuoleman jälkeen sitä vartenhan se lakiosuus siinä laissa on.


    Oletan että verot on maksettu juuri tuo 9.400€
    sittenhän vaadittava summa on 20.000€ vai lasketaanko lakiosuus ennen vai jälkeen verojen.

    Sehän selviää sitten marraskuun lopussa kun pääsee oikeusaputoimistoon, aiempaa aikaa sinne ei saanut ja silloin on jo yli kolme kuukautta kulunut äidin kuolemasta mutta jos lakiosavaade on voimassa vuoden niin...

    Miten onnistuu sitten lakiosavaateen perintä kun lahjoituksen realisoinnista on 6 vuotta , joutuuko siitä sitten käräjöimään edunsaajien kanssa.

    Viestiketjussa oli puhetta termistä -ennakkoperintö-

    Lahjakirjassa oli merkintä
    -Lahjoitus ei ole missään suhteessa ennakkoperintöä...

    -Lahjakirja/lahjoitus ja lakiosavaade taisikin olla jymäytys ja puhallus.

    Kyllä tässä on nyt varmaan puhallus tapahtunut. Vai tuleeko teille mieleen jokin teoreettinen selitys sille, miksi mahdollisesti vainaja olisi aikanaan halunnut jättää Teidät perinnöttömäksi, aivan puille paljaille? Oliko tuo lahjoituksen saaja, täysin ulkopuolinen henkilö, edes osallistunut vanhuksen hoitoon millään tavoin?

    Kuusi vuotta sitten vainajalla oli vasta alkava dementia. Keskustelitteko silloin vainajan kanssa. Vaikuttiko hän selväjärkiseltä?

    Maistraatin edunvalvonta jymäytti teitä antaessaan ymmärtää, että teillä olisi lakiosa-oikeus nimen omaan siihen annettuun lahjaan. Lakiosaoikeus teillä kyllä on, mutta tuon lahjan kohdalla asia on todella epäselvä ja siksi tarvittaisiinkin tarkkoja lisätietoja. Oliko esim. maistraatissa asiaa hoitava henkilö sukua lahjan saaneelle?

    Lakiosuus lasketaan ennen veroja. Jos omaisuuus palautetaan Teille, niin samalla otetaan huomioon se, että omaisuudesta on jo maksettu veroja. Teidän ei silloin tarvitse maksaa veroja.

    Tämä tapaus on hyvin poikkeuksellinen. Mutta alkaa vahvasti näyttää siltä, että lahjoitus on tehty siinä mielessä ja vakaasti harkiten, että tarkoitus on todellakin ollut tehdä teidät täysin perinnöttömäksi. Tämä on vastoin lakia. Toiminta on ollut häikäilemätöntä ja loukkaavaa.

    Lakiosavaateen perintä onnistuu niin, että kun tuomioistuimessa on ensin todettu, että teitä on kohdeltu täysin väärin, niin sitten tämän päätöksen avulla Suomen ulosottolaitos hoitaa rahat väärintehneeltä teidän tilillenne.

    Kyllä tässä yritetään teitä jymäyttää. Älkää antako periksi!

    Äänestä

  • SinikkaM kirjoitti:

    Kyllä tässä on nyt varmaan puhallus tapahtunut. Vai tuleeko teille mieleen jokin teoreettinen selitys sille, miksi mahdollisesti vainaja olisi aikanaan halunnut jättää Teidät perinnöttömäksi, aivan puille paljaille? Oliko tuo lahjoituksen saaja, täysin ulkopuolinen henkilö, edes osallistunut vanhuksen hoitoon millään tavoin?

    Kuusi vuotta sitten vainajalla oli vasta alkava dementia. Keskustelitteko silloin vainajan kanssa. Vaikuttiko hän selväjärkiseltä?

    Maistraatin edunvalvonta jymäytti teitä antaessaan ymmärtää, että teillä olisi lakiosa-oikeus nimen omaan siihen annettuun lahjaan. Lakiosaoikeus teillä kyllä on, mutta tuon lahjan kohdalla asia on todella epäselvä ja siksi tarvittaisiinkin tarkkoja lisätietoja. Oliko esim. maistraatissa asiaa hoitava henkilö sukua lahjan saaneelle?

    Lakiosuus lasketaan ennen veroja. Jos omaisuuus palautetaan Teille, niin samalla otetaan huomioon se, että omaisuudesta on jo maksettu veroja. Teidän ei silloin tarvitse maksaa veroja.

    Tämä tapaus on hyvin poikkeuksellinen. Mutta alkaa vahvasti näyttää siltä, että lahjoitus on tehty siinä mielessä ja vakaasti harkiten, että tarkoitus on todellakin ollut tehdä teidät täysin perinnöttömäksi. Tämä on vastoin lakia. Toiminta on ollut häikäilemätöntä ja loukkaavaa.

    Lakiosavaateen perintä onnistuu niin, että kun tuomioistuimessa on ensin todettu, että teitä on kohdeltu täysin väärin, niin sitten tämän päätöksen avulla Suomen ulosottolaitos hoitaa rahat väärintehneeltä teidän tilillenne.

    Kyllä tässä yritetään teitä jymäyttää. Älkää antako periksi!

    SinikkaM kirjoituksesta saa sen käsityksen, että alkuperäistä kirjoittaa olisi jotenkin kohdeltu lain vastaisesti tai muuten värin.

    Näin ei kuitenkaan ole kuin ainoastaan silloin, jos lahjanantaja ei ollut oikeustoimikelpoinen tekemään lahjoitusta. Tästä ei kai ollut kysymys.

    Terve ja täysissä voimissan oleva henkilö saa vapaasti lahjoittaa eläessään omaisuutta eikä se ole lain vastaista. Kenenkään ei tarvitse varta vasten säästää omaisuuttaan perillisille.

    Tässä tapauksessa lahjoitus jää lopulliseksi ja alkup. kysyjä ilman perintöä. Tämä sillä edellytyksellä, että lahjanantaja oli järjissään lahjoitusta tehdessään.

    Äänestä

  • tohtori D kirjoitti:

    SinikkaM kirjoituksesta saa sen käsityksen, että alkuperäistä kirjoittaa olisi jotenkin kohdeltu lain vastaisesti tai muuten värin.

    Näin ei kuitenkaan ole kuin ainoastaan silloin, jos lahjanantaja ei ollut oikeustoimikelpoinen tekemään lahjoitusta. Tästä ei kai ollut kysymys.

    Terve ja täysissä voimissan oleva henkilö saa vapaasti lahjoittaa eläessään omaisuutta eikä se ole lain vastaista. Kenenkään ei tarvitse varta vasten säästää omaisuuttaan perillisille.

    Tässä tapauksessa lahjoitus jää lopulliseksi ja alkup. kysyjä ilman perintöä. Tämä sillä edellytyksellä, että lahjanantaja oli järjissään lahjoitusta tehdessään.

    Voisiko joku vielä sanoa kuinka lahjoitusta pystyy protestoimaan ja viemään lahjoitus asia
    ja maistraatin holhoustoimen edunvalvonta yksikkö
    käräjäoikeuteen vastaamaan mahdollisesta laiminlyönnistä päämiehensä edunvalvonnasta.

    Vaikeutena dementikko hoitolaitoksen henkilösuojalaki joka velvoittaa potilastietojen salassapitoon myös kuoleman jälkeen

    Poliisi ei ota tutkintaan eikä käräjäoikeus käsittelyyn jollei ole pätevää näyttöä äidin tilasta lahjoitus ajankohdalta.


    -yritin kerran saada hoitolaitokselta tietoja mutta hoito kodin ylilääkäri vetosi vaan salassapitoon käski hakemaan tietoja maistraatin edunvalvojalta ja hän taas vetosi vaitiolovelvollisuuteen.


    6 Vuotta sitten kun dementikko hoitokodissa tehtiin lahjoitus niin 2-viikkoa sen jälkeen maistraatin henki kirjoittaja laittoi edunvalvonta anomuksen vireille ja lääkärintodistuksessa luki -holhoustarpeinen- näin sen lääkärintodistuksen myöhemmin muttei siitä annettu kopiota koska toisen sairaustiedot kuuluu henkilösuojaan ja myös käräjäoikeuden holhouspäätös oli julistettu salaiseksi holhoukseen haettavan sairaustietojen osalta kun kysyin sitä silloin oikeustalolta.

    Joten kuinka saa asiaa mihinkään käsittelyyn koska kaikki vastuulliset vetäytyy vaitiolo ja salassapito velvollisuuden taakse jolla ilmeisesti suojataan vaan oman laitoksensa vastuutonta vastuuta ja kuka maksaa käräjöinnin sillä Suomessa oikeuden saanti on kallista.

    Oikeusaputoimisto 6 vuotta sitten sanoi etteivät voi auttaa koska eivät hekään tule saamaan sairaustietoja tai mitään papereita maistraatin holhoustoimen edunvalvojalta.

    Oikuskanslerille ei kannata valittaa hän saa kuulemma 1500 valitusta vuodessa joista osa johtaa korkeintaan vaan virkamiehen nuhteluun.

    Äänestä

  • rintaperillinen kirjoitti:

    Voisiko joku vielä sanoa kuinka lahjoitusta pystyy protestoimaan ja viemään lahjoitus asia
    ja maistraatin holhoustoimen edunvalvonta yksikkö
    käräjäoikeuteen vastaamaan mahdollisesta laiminlyönnistä päämiehensä edunvalvonnasta.

    Vaikeutena dementikko hoitolaitoksen henkilösuojalaki joka velvoittaa potilastietojen salassapitoon myös kuoleman jälkeen

    Poliisi ei ota tutkintaan eikä käräjäoikeus käsittelyyn jollei ole pätevää näyttöä äidin tilasta lahjoitus ajankohdalta.


    -yritin kerran saada hoitolaitokselta tietoja mutta hoito kodin ylilääkäri vetosi vaan salassapitoon käski hakemaan tietoja maistraatin edunvalvojalta ja hän taas vetosi vaitiolovelvollisuuteen.


    6 Vuotta sitten kun dementikko hoitokodissa tehtiin lahjoitus niin 2-viikkoa sen jälkeen maistraatin henki kirjoittaja laittoi edunvalvonta anomuksen vireille ja lääkärintodistuksessa luki -holhoustarpeinen- näin sen lääkärintodistuksen myöhemmin muttei siitä annettu kopiota koska toisen sairaustiedot kuuluu henkilösuojaan ja myös käräjäoikeuden holhouspäätös oli julistettu salaiseksi holhoukseen haettavan sairaustietojen osalta kun kysyin sitä silloin oikeustalolta.

    Joten kuinka saa asiaa mihinkään käsittelyyn koska kaikki vastuulliset vetäytyy vaitiolo ja salassapito velvollisuuden taakse jolla ilmeisesti suojataan vaan oman laitoksensa vastuutonta vastuuta ja kuka maksaa käräjöinnin sillä Suomessa oikeuden saanti on kallista.

    Oikeusaputoimisto 6 vuotta sitten sanoi etteivät voi auttaa koska eivät hekään tule saamaan sairaustietoja tai mitään papereita maistraatin holhoustoimen edunvalvojalta.

    Oikuskanslerille ei kannata valittaa hän saa kuulemma 1500 valitusta vuodessa joista osa johtaa korkeintaan vaan virkamiehen nuhteluun.

    Lain mukaan henkilön terveydentilaa koskevat tiedot ovat salassapidettäviä.

    Ne tulee kuitenkin antaa, jos ne ovat jonkun henkilön oikeuden toteuttamisen kannalta välttämättömiä.

    Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 § 3 mom
    "Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa:

    5) kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja perustellusta kirjallisesta hakemuksesta sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi; luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen."

    Äänestä

1000e

Äänestä

Miten se nyt on?Jos vanhemmat lahjoittaa yhdelle rintaperillisistä koko omaisuutensa ja lahjakirjassa lukee "tämä ei ole ennakkoperintöä",niin mistä kaksi muuta rintaperillistä saa lakiosansa,vai saako ne niitä mistään kautta haettua.

Äänestä

Asiasta on keskusteltu täällä aivan viime aikoinakin. Tässä neljä kommenttiani, tuorein parin viikon takaa:

http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/"lakiosan täydennystä" sort_name:"nasse-setä."?sort=created&perpage=25&term_keywords=

Äänestä

24%,22lakiosa&33#pre#22%....no nyt selvis!

Äänestä

Hyvä että selvisi. Vai etkö osaa maalata ja googlettaa???

Äänestä

sain vanhemiltani hehtaarin maapalasen ja nyt toiset sisarukset ei hyväksy sitä paperia jossa jossa on äitin ja isän nimi ja kaksi todistajaa ne sanoi että reisjärven pankin johtaja sanoo että paperi on mitätön äiti ja isä on kuollut 5 vuotta sitten

Äänestä

Kommentoi aloitusta


rintaperillinen kirjoitti:

Kysyin jo aiemmin muttei saanut vastausta.

Voisiko joku tietävä laskea paljonko tulisi olemaan lakiosuus 30.000€ jos lähtisi vaatimaan siitä lakiosaansa.

Paljonko menisi veroja ja paljonko olisi asianajaja kulut niin että ylipäänsä kannattaako edes hakea lakiosaa noin pienestä summasta.

-Olisi kaksi rintaperillistä.

Oikeusaputoimistoon on aika vasta marraskuun lopulla ja tavalliset lakimiehet veloittaa150€-200€ tunti vastauksesta joten siksi kysyn täältä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu