Tämä valtava tuska
ei hellitä
ei yhtään,
se ei lähde pois
se vain pahenee ja pahenee
ajatuksissa vain ikävät muistot
ja ihmiset,
mutta myös ihmiset
joiden luulin välittävän
jotka eivät kuitenkaan välittäneet
Tyhjyyttä...
mitään muuta ei enää ole
en pääse tästä suuresta
tuskasta ja kivusta eroon
vaikka haluaisin
Joskus kuvittelin,
että rakkaus auttaisi
voittamaan tämän tuskan,
mutta rakkaus on vain valhetta
kukaan ei rakasta
minua- epäonnen enkeliä
Tuska kasvaa ja kasvaa
mutta sen kanssa on pakko
oppia elämään
tai sietämään sitä
sillä se ei häviä
välttämättä koskaan.
ei hellitä
ei yhtään,
se ei lähde pois
se vain pahenee ja pahenee
ajatuksissa vain ikävät muistot
ja ihmiset,
mutta myös ihmiset
joiden luulin välittävän
jotka eivät kuitenkaan välittäneet
Tyhjyyttä...
mitään muuta ei enää ole
en pääse tästä suuresta
tuskasta ja kivusta eroon
vaikka haluaisin
Joskus kuvittelin,
että rakkaus auttaisi
voittamaan tämän tuskan,
mutta rakkaus on vain valhetta
kukaan ei rakasta
minua- epäonnen enkeliä
Tuska kasvaa ja kasvaa
mutta sen kanssa on pakko
oppia elämään
tai sietämään sitä
sillä se ei häviä
välttämättä koskaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Usko tai älä, tuska vaimenee vähitellen. Tiedän sen kyllä, aivan varmasti. Luota siihen. JOko se tuska katoaa tai se muuttuu tai opist sen kanssa elämään. Muta aina ei ole näin kuin nyt on.
Olisin kaivannut tähän edes jonkinlaista runomittaa tai riimejä, ja vähemmän kliseitä.
Mutta kirjoita toki lisää, odottelen mielenkiinnolla.
Runoissa ei tarvitse aina olla riimitystä.. mutta silti se on runo.
Siitten on paljon näitä rimmaus runoja joita koko ajan saattaa vahingossa päästellä suusta, niin kuin mä äskön tein: "mä avasin tän ja siinä luki paper jam". hih!
Joskus on vaan hyvä kuulla vähän erinlaisia runoja..ja jokainenha määrittelee omalla tavallaan runot.
En ole ikinä kuullut mitään kaavaa millainen runon pitäisi olla.
On hyvä jatkaa omalla tavallaan ja kehittää runoutta. =)