aika jämäksi tässä tuntee itsensä ja turhaksi tyypiksi, kun ei kohdalle satu, ei tarkoituksella eikä vahingossa. Kaverit lakoaa ympäriltä suhteisiin ja vielä viittii selittää et ota nyt joku. En mä ketä hyvänsä halua, mutta tosiasiassa ei ole tarvinnut olla kranttukaan. Sanoo et EI SE VOI OLLA NIIN VAIKEAA SULLE. Tietäispä vaan. Eihän se varmasti ole vaikeaa kun se tapahtuu, mut miten se käy. Miten mun antiikkiset mummotkin on vaan miehet itselleen iskeny jo sata vuotta sitten? Joskus tuntuu koko touhu totaaliselta salatieteeltä (älkää naurako, olen tosissani). Ihmiset iskee toisiaan joka päivä, vaihtaa paria kuin sukkaa tuosta vain. Mä en odottais rakastumisia ollenkaan, mutta jonkun sortin hengailuaste tässä elämässä voisi olla mullekin jo jotakin. Tahtoo kiitos. Miten voisi sattua niin kova mäihä et yhdelle miljoonasta ei tule niitä juttuja mitenkään, vaan ne onnistuu välttämään niin tehokkaasti, ettei itsekään usko. On mussa vikoja, en ole ihmeellinen mut on muissakin ja silti ne vaan porskuttaa. Miten ne sen tekee ja vielä niin helposti? Mä olen vitsaillutkin tosta, et jos joku kamuista haluaa miehen itselleen, niin riittää et on mun seurassa, niin varmasti löytyy. Ja kun on vielä tottakin.. Miten tää elämä voi olla..
miten ne tekee sen?
18
2520
Vastaukset
- tilastotiedettä
Itselläni ei ole koskaan ollut seurustelusuhdetta. Minulla on kuitenkin asialle yksinkertainen selitys, jolla voin aina perustella, miksi tilanteeni on tällainen.
Poikia syntyy tyttöihin nähden noin suhteessa 105:100. Tämä tarkoittaa, että nuorissa miehiä on aina enemmän kuin naisia. Erot tasaantuvat vasta yli 50-vuotiaina, kun miehillä on suurempi kuolleisuus silloin. Ja siihen ikään asti ei oikein ole aikaa odottaa perheen perustamista.
En ole kilpailunhaluinen tyyppi, pikemminkin syrjäänvetäytyvä, joten olen jäänyt markkinoilla ilman naista. Naisille on miehistä hitusen ylitarjontaa, joten heidän ei tarvitse tulla hakemaan ylijäämäkappaleita heidän kodeistaan. Aktiiviset miehet korjaavat potin.
Tällä tilastotieteellä selittyy ongelmasi. Sinussa ei tarvitse olla mitään vikaa, vaikka et naista saisikaan: kaikille ei vain yksinkertaisesti riitä. Nopeat (ja aktiiviset) syövät hitaat.
No, eikös jo olo helpottunut kummasti?- ei ensinkään
ensinnäkin mä en ole missään aikomuksessa iskeä naista, mies olisi miellyttävämpi. Ihan heterolinjalla aion pysytellä tulevaisuudessakin. :)
Toinen asia on se, että nuo erot tasaantuu tuossa parinkympin jälkeen eikä viidenkympin, tarkasta sun tilastos. Ja sitäpaitsi kun osalla on niitä suhteita useampikin yhtä aikaa tai eri aikaa miten vain.. senkin pitäisi jo tilastollisesti osua edes joskus kohdalle.
Sekin on kokeiltu, että vetää itsensä esille. Ei tulosta. Kilpailusta sen verran, että miesten suhteen ei tulosta. Naisten puolelta törkeää kohtelua. En mä usko et miesten kiinnostusta voi kilpailuttaa eikä sellaiset ihmiset kiinnosta mua, joiden takia pitäisi alkaa tosissaan kilpailla jonkun kanssa.
Koska uskon ihmisten väliseen kemiaan ja sitä joko on tai ei ole, sitä ei mun mielestä tehdä jotenkin. Vai tehdäänkö se, tää on niin hämärää.. - vk_
ei ensinkään kirjoitti:
ensinnäkin mä en ole missään aikomuksessa iskeä naista, mies olisi miellyttävämpi. Ihan heterolinjalla aion pysytellä tulevaisuudessakin. :)
Toinen asia on se, että nuo erot tasaantuu tuossa parinkympin jälkeen eikä viidenkympin, tarkasta sun tilastos. Ja sitäpaitsi kun osalla on niitä suhteita useampikin yhtä aikaa tai eri aikaa miten vain.. senkin pitäisi jo tilastollisesti osua edes joskus kohdalle.
Sekin on kokeiltu, että vetää itsensä esille. Ei tulosta. Kilpailusta sen verran, että miesten suhteen ei tulosta. Naisten puolelta törkeää kohtelua. En mä usko et miesten kiinnostusta voi kilpailuttaa eikä sellaiset ihmiset kiinnosta mua, joiden takia pitäisi alkaa tosissaan kilpailla jonkun kanssa.
Koska uskon ihmisten väliseen kemiaan ja sitä joko on tai ei ole, sitä ei mun mielestä tehdä jotenkin. Vai tehdäänkö se, tää on niin hämärää..Ei pidä paikkaansa. 50%-50% -tilanne sukupuolten välillä saavutetaan vasta lähemmäs 60-vuotiaana Suomessa.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy aiheesta oleva Excel-taulukko osoitteesta:
http://www.stat.fi/til/vaerak/2004/vaerak_2004_2005-03-18_tau_002.xls
Tuosta taulukosta huomataan, että ensimmäinen ikäluokka jossa naisia on enemmän ovat 56-vuotiaat. Sitä nuoremmissa naisia on vähemmistö. Samaisesta taulukosta löytyy myös naimattomien osuus eri ikäryhmissä sukupuolittain. Huomataan, että naimattomia miehiä on alle 100-vuotiaissa huomattavasti enemmän mitä naimattomia naisia. - onhan tuo
vk_ kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. 50%-50% -tilanne sukupuolten välillä saavutetaan vasta lähemmäs 60-vuotiaana Suomessa.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy aiheesta oleva Excel-taulukko osoitteesta:
http://www.stat.fi/til/vaerak/2004/vaerak_2004_2005-03-18_tau_002.xls
Tuosta taulukosta huomataan, että ensimmäinen ikäluokka jossa naisia on enemmän ovat 56-vuotiaat. Sitä nuoremmissa naisia on vähemmistö. Samaisesta taulukosta löytyy myös naimattomien osuus eri ikäryhmissä sukupuolittain. Huomataan, että naimattomia miehiä on alle 100-vuotiaissa huomattavasti enemmän mitä naimattomia naisia.olihan se sitten noin, mut tekee mun tilanteesta vielä käsittämättömämmän.
- tilastotiedettä
ei ensinkään kirjoitti:
ensinnäkin mä en ole missään aikomuksessa iskeä naista, mies olisi miellyttävämpi. Ihan heterolinjalla aion pysytellä tulevaisuudessakin. :)
Toinen asia on se, että nuo erot tasaantuu tuossa parinkympin jälkeen eikä viidenkympin, tarkasta sun tilastos. Ja sitäpaitsi kun osalla on niitä suhteita useampikin yhtä aikaa tai eri aikaa miten vain.. senkin pitäisi jo tilastollisesti osua edes joskus kohdalle.
Sekin on kokeiltu, että vetää itsensä esille. Ei tulosta. Kilpailusta sen verran, että miesten suhteen ei tulosta. Naisten puolelta törkeää kohtelua. En mä usko et miesten kiinnostusta voi kilpailuttaa eikä sellaiset ihmiset kiinnosta mua, joiden takia pitäisi alkaa tosissaan kilpailla jonkun kanssa.
Koska uskon ihmisten väliseen kemiaan ja sitä joko on tai ei ole, sitä ei mun mielestä tehdä jotenkin. Vai tehdäänkö se, tää on niin hämärää..Ensiksi pahoittelen, että ymmärsin väärin viestisi loppuosan, josta sain käsityksen, että olisit mies.
Sitten vielä toisesta sivuaiheesta ennen kuin pääsen itse asiaan :) Toinen kirjoittaja selvensikin jo tätä tilastoasiaa. Kyllä se on meillä miehillä vielä hankalampaa tämä parisuhteen muodostaminen. Ei se toki varmaankaan helppoa ole usein naisillakaan.
Mutta itse asiaan:
"Koska uskon ihmisten väliseen kemiaan ja sitä joko on tai ei ole, sitä ei mun mielestä tehdä jotenkin."
Itsekin ajattelen näin. Mutta on hyvin hankala esimerkiksi minun tutustua vastakkaiseen sukupuoleen, koska olen ujo ja sisäänpäinkääntynyt vieraiden ihmisten seurassa. Minun on vaikea saada kontaktia naisiin. Toisenlaisella luonteella tutustuminen olisi paljon helpompaa. Ja onhan selvää, että jollei aktiivisesti ota kontaktia muihin ihmisiin, niin ei sitä kovin moneen ihmiseen tule tutustuttuakaan.
Unelmoin romanttisesta parin muodostumisesta sattuman kautta. Mutta kun se vain valitettavasti on aika pieni mahdollisuus löytää kumppani niin. Siltä se ainakin tuntuu. Baareissa ja muualla bilettämässä kiertävillä tutuilla tyttöjä on. Ihan normaalissa kaveripiirin keskutelutilanteessakin huomiota toki saavat eniten röyhkeästi puheenvuoroja itselleen kahmivat.
Kilpailu ei ehkä niinkään ole kilpailua omilla ominaisuuksilla, vaan pikemminkin sitä, että kuka tuo itseään eniten esille, tulee tutuksi ihmisille.
Sanoit, että olet kokeillut itsesi esiin tuomista. Enpä sitten osaa oikein sanoa, että mikä tökkii. Ehkä etsit itsesi laista ihmistä vääristä paikoista? Minä tiedän, että kaltaiseni ihmiset eivät ole kovia baarinpenkkien kuluttajia. Ongelma onkin, että mistä löydän kaltaisiani ihmisiä. - 67677667347
ei ensinkään kirjoitti:
ensinnäkin mä en ole missään aikomuksessa iskeä naista, mies olisi miellyttävämpi. Ihan heterolinjalla aion pysytellä tulevaisuudessakin. :)
Toinen asia on se, että nuo erot tasaantuu tuossa parinkympin jälkeen eikä viidenkympin, tarkasta sun tilastos. Ja sitäpaitsi kun osalla on niitä suhteita useampikin yhtä aikaa tai eri aikaa miten vain.. senkin pitäisi jo tilastollisesti osua edes joskus kohdalle.
Sekin on kokeiltu, että vetää itsensä esille. Ei tulosta. Kilpailusta sen verran, että miesten suhteen ei tulosta. Naisten puolelta törkeää kohtelua. En mä usko et miesten kiinnostusta voi kilpailuttaa eikä sellaiset ihmiset kiinnosta mua, joiden takia pitäisi alkaa tosissaan kilpailla jonkun kanssa.
Koska uskon ihmisten väliseen kemiaan ja sitä joko on tai ei ole, sitä ei mun mielestä tehdä jotenkin. Vai tehdäänkö se, tää on niin hämärää..1. Liian kovat kriteerit sulla
2. Mies tekee naurettavankin virheen, niin dumppaat heti
Noi asiat kun tarkistat itsessäsi, niin eiköhän...
- yks poju
Oletkos luonteeltasi sellainen perussuomalainen? Jos et ole, siinä saattaa löytyä selitys. Ajatusmaailmaltaan samankaltaiset löytävät toisiaan.
Itsekin olen luonteeltani aika paljon eroava jäyhästä ja hitaasta perussuomalaisesta (olen hieman tempperamenttinen, kiihkeä) luonteenlaadusta. Vaikea on kontaktia lyödä Suominaisiin. - n27
..olen minäkin. Välillä tuntuu että mussa on jotan perustavaa laatua olevaa vikaa kun ei löydy ketään etsimällä (joo joo, tiedetään, ei se etsimällä löydy) eikä etsimättä. Joten olen lakannut tekemästä mitään. Mä vaan olen, elän ja ihmettelen. :)
Toisille se todellakin tuntuu olevan helppoa, toisen ihmisen tapaaminen ja parisuhteen aloittaminen. Mulle se ei sitä ole. Ei ole koskaan ollut. Kaipa se joskus tulee meillekin vastaan, se ihminen joka siihen viereen olis tarkoitettu. Toivottavasti sinä päivänä vaan ei olla niin sokeutuneita ettei tajuta mitä nenän edessä on. Toivon parasta mut pelkään pahinta, lujaa. - Vieläkin yksin (M)
"Joskus tuntuu koko touhu totaaliselta salatieteeltä (älkää naurako, olen tosissani)."
Samaa ajattelin minäkin aikaisemmin, "Miten hemmetissä se homma oikein toimii?!" Sitten tajusin yhden asian. Olen jo pitkään pitänyt itseäni todella poikkeavana miehenä. Olen hetero, mutten luonteeltani mikään tavallinen mies, eli ts. enemmistömies. Olen luonteeltani lempeä, empaattinen, syvällinen ja rauhallinen, eli täydellinen miehekkään miehen vastakohta (luojan kiitos!)
Onko siis mikään ihme, että ihastun niin harvaan naiseen, kun suurin osa heistä etsii juuri sitä enemmistömiestä, eli reteetä kovista? Ja nyt on enemmistönaisten turha valittaa, ettei ne miehekkäät miehet kiinnosta, kyllä ne kiinnostaa, sitähän suurin osa naisista aina hokee: "Miehen täytyy olla Mies" ja "Miehen täytyy olla miehekäs".
Minä en ole miehekäs mies. Olen silti fyysisesti todella miehekkään näköinen ja siitäkös se mukava ristiriita naisille syntyy. Enemmistömiesten idioottimainen pelleily ja muu vastaava kukkoilu on todella naurettavaa touhua, mutta se toimii enemmistöön naisista.
Minun ja naisen välillä voi olla kemiaa vain siinä tapauksessa, että tämä on luonteeltaan "Ei-miehekästä miestä etsivä nainen", jos ymmärrätte. Tarkoitan siis naista, joka pitää kaltaisistani lutusista, lempeistä ja kilteistä miehistä.
"Miten ne sen tekee ja vielä niin helposti?"
Kyse on pelkästä kemiasta. Kaksi ihmistä kyllä aistii heti, jos kemiaa löytyy. Siksi se saattaa näyttää ulkopuolisesta siltä, että miehet ja naiset vain lähtevät toistensa matkaan. Enemmistö miehistä ja naisista tuntuisi pariutuvan niin, että mies lässyttää koko illan miehekkäästi kaikkea ihmeellistä naiselle ja nainen kuuntelee kiltisti. En tajua, miten evoluutio on kehittänyt ihmisestä tällaisen.
Minä vaadin vastavuoroisuutta ja sitä, että kumpikin voi tuntea olevansa myös henkisesti toista lähellä. Tuntuu vain, että suurin osa pareista löytää toisensa olemalla hieman etäisiä. Pitäisi kai esittää jotain tunteetonta ja ilmeetöntä, jotta naiset eivät juoksisi karkuun. Sori vaan, ei kelpaa mulle. Homman pitää olla aitoa heti alusta alkaen, eli kumpikaan ei esitä yhtään mitään ja homma joko toimii tai ei.- Laskuvarjohyppääjä
Ei kelpaa vähemmistömies. Itse en ole ollenkaan miehekkään näköinen, ja sisäinen miehekkyyskin on ehkä hiukan erilaista kuin suomalaisen perusmiehen. Olen tunteellisempi. Tunnen hyvin vahvasti, tosin en usein pysty näyttämään tunteitani naisille kunnolla, koska se on mieheltä kiellettyä. Toisaalta olen myös rohkeampi. Oikeasti rohkeampi, ehkä myös uhkarohkeampi. Uskallan tehdä asioita, jotka vaarantavat terveyteni, ja uskallan myös seisoa oman mielipiteeni takana yksin koko muuta porukkaa vastaan.
Mutta en kuitenkaan ole öyhöttämässä joka kulmalla, en näe, että sellainen naurettava "urostelu" olisi millään lailla minua. Sellainen, missä vittuillaan kavereille tai uhotaan nakkikiskan jonossa. Tai kehuskellaan naisille oikeilla tai olemattomilla saavutuksilla ja omaisuuksilla. Harrastan uhkarohkeutta/ miehekkyyttä/ whatever mieluummin esim. vaarallisissa urheilulajeissa tai matkustelemalla vaarallisissa paikoissa.
Ilmeisesti nämä kolme - epämiehekäs ulkonäkö, tunteellisuus ja "epäöyhöttävä" käyttäytyminen- ovat yhdistelmänä naisonnen tappava juttu. Ainakin suomalaiselle miehelle. Kai sitä täytyy ruveta jonkun mukavan maksullisen naisen vakiasiakkaaksi, jahka saa gradun valmiiksi ja töitä. Eli rahaa siihen maksulliseen.
Aika absurdia oikeastaan, että tosissani mietin maksullisen naisen hankkimista, vaikka olenkin hyvin tunteellinen mies. Koko idea on perusluonnettani vastaan. Mutta minkäs sitä asialle voi; jotenkin se täytyy elämä elää, jostain saada nainen jota vähän halia, vaikka tavalliset naiset eivät huolisikaan. Ihan kunnollisen, uskollisen, huolehtivan jne. miehen ne tässä menettävät, mutta...
...kun ei kelpaa, niin ei sitten vaan tosiaan kelpaa.
- Julian
ihmeessä jos olette kiinnostuneet jostakusta.. Ei aina voi odottaa toisen tekevän aloitetta. Eikä kaikki varmasti ole kiinnostuneita, mutta...
Nyt kun alatte näyttämään, niin ihan varmasti joku esim 100:sta joille annatte huomionne ja kiinnostuneisuutenne osoittaa kiinnostuksen takaisin ja siitä se alkaa. Simppeliä..
Eli.. jos ei koita, ei voita:)
Lycka till...- Oldie..
Kun se ei vaan valitettavasti mee niinkuin elokuvissa. Paras reaktio lähestymisyritykseen oli että mami päättikin karata seuraavalla viikolla au pairiksi jenkkeihin :)
- Hukkapala.
Samaa itsekin mietin. Ikää on jo 27 vuotta ja peräti yhden kerran onnistunut nappaamaan miehen itelleni. Mitään ei sinänsä pitäisi olla vialla, kaikki kehuvat kauniiksi ja kivaksi tyypiksi, ihmettelevät miksen kellekään kelpaa.
Ihmettelen itsekin..
Kai se on aika paljon itsetunnostakin kiinni, minä kun en itseäni kauheasti osaa markkinoida ja tuoda esille. Nykyään tuntuu kaikessa olevan valttia sellainen päällepäsmärin käytös, niin työnhaussa kuin henkilökohtaisemmissakin asioissa.
Jos on vähänkin vaatimattomampi tyyppi, niin on kuin ilmaa vaan kaikille.
Mutta minkä itsellensä voi?
Tällainen olen enkä muuksi muutu, olen kyllä jo alkanut hyväksyäkin sen asian etten ketään ikinä löydä. Tai jos löydänkin niin koko juttu kaatuu kokemattomuuteeni, joten pare varmaan ymmärtääkin pysytellä itsekseen..- p3ll3
"Mitään ei sinänsä pitäisi olla vialla, kaikki kehuvat kauniiksi ja kivaksi tyypiksi, ihmettelevät miksen kellekään kelpaa. "
Jos olet kaunis ja nainen, niin sinulla ei pitäisi kyllä ehdokkaista olla pulaa. Eri asia sitten kuinka kovat kriiterit miesten suhteen sinulla on. Kauniilla naisilla kun iskijöitä riittää.
Toista se on meillä miehillä. Todellakaan kukaan nainen tule iskemään, itse pitää niitä pakkeja keräillä vaan..
- Aimo Rapula
Elämä on
- Elämä on...Ota Dna
Käykö sinulle yleensä niin kuin minulle? Eli, että aluksi ihastutaan/kehutaan helposti/hirveästi jne., mutta sitten kun pitäisi seuraava askel ottaa niin ne lähtee karkuun.
Suurin syy saattaa olla se, että et kuulu siihen ns. massaenemmistöön. Näitä juttuja täällä ja muualla lukiessani tämä on se suurin yhteneväisyys pitkäaikaissinkkujen välillä, mitä olen havannoinut.
Mistään miehisyydestä mielestäni ei ole kysymys, nehän käsitykset vaihtelevat jatkuvasti, mikä nyt milloinkin on trendi. Sitäpaitsi tiedän monia niitä, jotka omaavat niitä ns. "tosimiehisyyden" ominaisuuksia ja jotka ovat samassa asemassa kuin sinä.
Suomalainen kulttuurihan on tunnetusti hyvin homogeeninen, missä hyvin vähän mitään erilaisuutta hyväksytään. Jo lastentarhassahan se kaiken tasapäistäminen ja muottiin istuttaminen alkaa. - Nimetön
Et oo yksin :) Mä oon kans joku ihme outolintu, mut tiedän et se vika on mussa ei muissa. En vaan kiinnostu. Miehiä on ympärillä, mut haluan jotain muuta. En osaa ajatella näissä asioissa järjellä, vaikka ehkä pitäs. Mulle tärkeintä on tunne. Odotan sellasta tunnetta et jalat lähtee alta ja todella tunnen et tossa on se mun tuleva mies. Oon kans huomannu ihmisissä sellasta tyyppiä, et ihan sama kenen kans ollaan, pääasia et ollaan. Ite en tollaseen pysty. Vaik kaverit seurustelee ja olo tuntuu usein yksinäiseltä, en suostu suhteeseen vaan sen takia ettei tarvi olla yksin. Jostain kummasta aina välillä tulee tunne et kyl mä viel joskus löydän jonkun, niin varmaan... Vanhaks piiaks taidan jäädä, mut onko silläkään sit mitään väljä. Oon onneks oppinu touhuaan yksikseni eikä yksin meneminen esim elokuviin tunnu enää missään. Kaikkeen tottuu... Pitäsköhän silti varata aika psykologilta..? Viikonloppuna juuri sain ruusun yheltä mieheltä ja toinen pyysi kahville...noo pakithan mä annoin...onko tää tosiaan normaalia? Oon tehny noin n. 50 miehelle...ainakin
- !!!
Ihan samaa olen ihmetellyt minäkin. Olen tähän ikään mennessä (29 v) seurustellut elämässäni muutaman kerran, kerran jopa aika pitkään. Nyt olen kuitenkin ollut taas sinkkuna kolmisen vuotta. Jotain minimaalista säätöä on aina joskus, mutta niistäkään ei ole syntynyt (yleensä miesten toiveesta) mitää oikeaa.
Periaatteessa kaikki perusasiat on mulla kunnossa enkä ole ruma kuin saapas. Siitä huolimatta ei kysyntää ole. Kaverit ja tuttavat kuvittelevat, että olen kranttu, mutta luulevat väärin. Vaikeaa olla valikoiva, kun ei ole ensimmäistäkään, mistä valita.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että miehet pelkäävät vahvaa naista, joka haluaa kunnollisen oman uran eikä tyydy kotona tekemään pullaa. Olisko siinä vastaus?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762025Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361709Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81358Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591171Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241169Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161024- 60945
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58934