Ensimmäisen asunnon ostin helsingin keskustasta vuonna 1971. Yksiö hyvällä paikalla maksoi tasan 100 000 mk.
Tämän jälkeen on asunnot isontuneet, mutta yhtään en ole vielä myynyt pois.
Kun tarkastellaan reaalihintoja, niin voidaan sanoa että 90-luvun lama oli ainoa todellinen iso notkahdus. No, siinä oli omat syynsä joten nyt uskon että kehitys on tasaisen varmaa. Vuokrasääntelyn purkautuminenkin on vaikuttanut positiivesti sekä vuokratuottoon että asuntojen nimellishintoihin. Tämä siitä syystä että asuntosijoittat ovat valmiita maksamaan asunnoista sellaisen hinnat että saavat kohtuut tuoton pääomalleen.
Nyt kun asuntoja on 9 kappaletta ja kolme niistä omakotitaloja ei kaikkia ehdi itse asustaa. Mutta onneksi on 6 lasta joille kaikille on "katto pään päällä" omasta takaa.
Tämän jälkeen on asunnot isontuneet, mutta yhtään en ole vielä myynyt pois.
Kun tarkastellaan reaalihintoja, niin voidaan sanoa että 90-luvun lama oli ainoa todellinen iso notkahdus. No, siinä oli omat syynsä joten nyt uskon että kehitys on tasaisen varmaa. Vuokrasääntelyn purkautuminenkin on vaikuttanut positiivesti sekä vuokratuottoon että asuntojen nimellishintoihin. Tämä siitä syystä että asuntosijoittat ovat valmiita maksamaan asunnoista sellaisen hinnat että saavat kohtuut tuoton pääomalleen.
Nyt kun asuntoja on 9 kappaletta ja kolme niistä omakotitaloja ei kaikkia ehdi itse asustaa. Mutta onneksi on 6 lasta joille kaikille on "katto pään päällä" omasta takaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No on sen sun yksiösi tosiaan tarvinnut olla hyvällä paikalla kun noin paljon maksoi. Itse ostin vuonna 1972 Itä-Helsingin lähiöstä kaksion, joka maksoi 56 000 mk.
Major bearmarket is coming. Varaudu omaisuutesi laskennallisen arvon puolittumiseen.
1994 ostin Vallilasta (Hkin Kallion kupeesta) 24 m2 yksiön 98.000 markalla. 1992-1995 olikin pahaa lama aikaa ison romahduksen jälkeen.