..luotan, rakastan..

Rakkaani, anna anteeksi
että hetken epäröin
kun sanoit minua rakastavasi.

Rakkaani, ei ollut oikein
että annoin pelon vaikuttaa
tunteisiini Sinua kohtaan..

Tein väärin kun kääriydyin
vanhojen pettymysten varjoon
enkä antanut valosi sisimpääni tulla.

Sillä eihän Sinun milloinkaan tarvitse
maksaa tunteilla leikittelijöiden teoista.
Sillä olethan erilainen, olet aito.

Luotan Sinuun.

Kerro, eihän vielä ole myöhäistä
saada sinut lähelleni,
kertoa sinulle salaisimmat toiveeni..?

Sano, eihän välillämme ole mitään särkynyt?
Eihän yksikään suloinen tunne
ole sydämistämme kadonnut?

Sisimpäni toivoo, sieluni rukoilee
että seuraavan kerran kohdatessamme
sanot sydämestäni jälleen nuo kauniit sanat.

Silloin, lupaan, vastaan tulla,
avoimin sylin ja sydämin, pelotta.
olla kokonaan Sinun, yksin Sinun.

Silloin vastaan:

Minäkin Rakastan Sinua!