Maadoitus

vaaraa on, jos johdotus jatkuu vielä muillekin rasioille?

ohmi kirjoitti:

vaaraa on, jos johdotus jatkuu vielä muillekin rasioille?

Niin mikä juttu se on että ei saa nollata kaikkia rasioita ?

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

Niin mikä juttu se on että ei saa nollata kaikkia rasioita ?

D1:n mukaan yksittäisen pistorasian saa nollata pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet eikä asennusta ketjuteta edelleen.

Ketjun päässä olevan kuorman paluuvirta kulkee välissä olevan nollattuun pistorasiaan liitetyn metallirunkoisen laitteen rungon kautta.

Jos kaikki pistorasiat ovat päättyviä, voi kaikki rasiat nollata. Yleensä sähkö tulee kattorasialta pistorasialle, josta se jatkaa toiselle pistorasialle. Silloin ei kaikkia voi nollata.

Hanna Karttunen ei liene (toivottavasti) sähköalan inssi..?

SRane (ins.) kirjoitti:

D1:n mukaan yksittäisen pistorasian saa nollata pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet eikä asennusta ketjuteta edelleen.

Ketjun päässä olevan kuorman paluuvirta kulkee välissä olevan nollattuun pistorasiaan liitetyn metallirunkoisen laitteen rungon kautta.

Jos kaikki pistorasiat ovat päättyviä, voi kaikki rasiat nollata. Yleensä sähkö tulee kattorasialta pistorasialle, josta se jatkaa toiselle pistorasialle. Silloin ei kaikkia voi nollata.

Hanna Karttunen ei liene (toivottavasti) sähköalan inssi..?

Lue lisää

Kiitokset asiallisista vastauksista!

ohmi kirjoitti:

Kiitokset asiallisista vastauksista!

SRanen vastauksesta! SRane: piirrä tuosta tilanteesta kuva ja tutki virran kulkua uudestaan...

SRane (ins.) kirjoitti:

D1:n mukaan yksittäisen pistorasian saa nollata pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet eikä asennusta ketjuteta edelleen.

Ketjun päässä olevan kuorman paluuvirta kulkee välissä olevan nollattuun pistorasiaan liitetyn metallirunkoisen laitteen rungon kautta.

Jos kaikki pistorasiat ovat päättyviä, voi kaikki rasiat nollata. Yleensä sähkö tulee kattorasialta pistorasialle, josta se jatkaa toiselle pistorasialle. Silloin ei kaikkia voi nollata.

Hanna Karttunen ei liene (toivottavasti) sähköalan inssi..?

Lue lisää

Voi v...u mikä vastaus! Toivottavasti et itse ole inssi. Ainakaan sähköalalla.

kiittele ainakaan kirjoitti:

SRanen vastauksesta! SRane: piirrä tuosta tilanteesta kuva ja tutki virran kulkua uudestaan...

Paljonko voisi olla ohmeja kahden sarjaan kytketyn pistorasian ja niihin kytkettyjen laitteiden kuorien välillä? Voisiko olla yksi ohmi? Paljonko voisi olla hetkellinen oikosulkuvirta vikatilanteesa? Voisiko olla sekunnin murto-osan ajan vaikka 200A? Paljonko olisi jännite eroa näiden kahden suojamaadoitetun koneen välillä, ennen kuin sulake toimii?

SRane (ins.) kirjoitti:

D1:n mukaan yksittäisen pistorasian saa nollata pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet eikä asennusta ketjuteta edelleen.

Ketjun päässä olevan kuorman paluuvirta kulkee välissä olevan nollattuun pistorasiaan liitetyn metallirunkoisen laitteen rungon kautta.

Jos kaikki pistorasiat ovat päättyviä, voi kaikki rasiat nollata. Yleensä sähkö tulee kattorasialta pistorasialle, josta se jatkaa toiselle pistorasialle. Silloin ei kaikkia voi nollata.

Hanna Karttunen ei liene (toivottavasti) sähköalan inssi..?

Lue lisää

"Ketjun päässä olevan kuorman paluuvirta kulkee välissä olevan nollattuun pistorasiaan liitetyn metallirunkoisen laitteen rungon kautta."

En nyt oikein ymmärrä tätä lainausta, minulle joskus koulussa opetettiin, että virta kulkee aina helpointa reittiä. Eli, jos kaikki johdot ovat kunnossa eikös virta kuitenkin palaa nollajohtoa myöten takaisin eikä aiheuta sähköiskua vaikka olisikin yheydessä laitteen kuoreen. Eli nollatusta rasiastahan virta periaatteessa pääsee kuoreen (ke-vi ja nolla samassa). Toivottavasti tästä nyt sai jotain tolkkua?

oikari kirjoitti:

"Ketjun päässä olevan kuorman paluuvirta kulkee välissä olevan nollattuun pistorasiaan liitetyn metallirunkoisen laitteen rungon kautta."

En nyt oikein ymmärrä tätä lainausta, minulle joskus koulussa opetettiin, että virta kulkee aina helpointa reittiä. Eli, jos kaikki johdot ovat kunnossa eikös virta kuitenkin palaa nollajohtoa myöten takaisin eikä aiheuta sähköiskua vaikka olisikin yheydessä laitteen kuoreen. Eli nollatusta rasiastahan virta periaatteessa pääsee kuoreen (ke-vi ja nolla samassa). Toivottavasti tästä nyt sai jotain tolkkua?

Lue lisää

Jos ajatellaan että kahden pistorasian välissä olisi nollajohdossa yhden ohmin vastus ja oikosulku virta olisi 100A, niin pistorasioihin nollattujen laitteiden kuorien välissä olisi 100V jännite, siihen asti että sulake palaa.

sähäri kirjoitti:

Jos ajatellaan että kahden pistorasian välissä olisi nollajohdossa yhden ohmin vastus ja oikosulku virta olisi 100A, niin pistorasioihin nollattujen laitteiden kuorien välissä olisi 100V jännite, siihen asti että sulake palaa.

Lue lisää

menee 2,5 mm^2 johdinta pistorasioiden väliin, jotta välissä on 1 ohmin vastus. Oletan tietysti, ettei kytkennöissä ole vikaa. Onko samanaikaisen koskettamisen vaaraa?

Ja sitten: Käykö samalla tavalla TN-S -järjestelmässä suojausluokan 1 laitteelle eristysvian sattuessa jollekin toiselle suojausluokan 1 laitteelle samassa pistorasiaryhmässä?

vielä paljonko kirjoitti:

menee 2,5 mm^2 johdinta pistorasioiden väliin, jotta välissä on 1 ohmin vastus. Oletan tietysti, ettei kytkennöissä ole vikaa. Onko samanaikaisen koskettamisen vaaraa?

Ja sitten: Käykö samalla tavalla TN-S -järjestelmässä suojausluokan 1 laitteelle eristysvian sattuessa jollekin toiselle suojausluokan 1 laitteelle samassa pistorasiaryhmässä?

Lue lisää

Eiköhän nuo vanhemmat maadoittamattomat ole pääasiassa 1.5 neliön johtoja ja vanhoissa rasioissa voi olla liitosten välillä vähän ylimääräistä resistanssia.

Edellä mainittu siis tilanteessa kun kaikki on muuten kunnossa.

Vaarallisin tilanne syntyy silloin, kun nolla johto onkin poikki kahden pistorasian välistä. Jännite makaa silloin ketjussa jälkimmäisen rungossa ja toisen runko on maapotentiaalissa.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

Niin mikä juttu se on että ei saa nollata kaikkia rasioita ?

jos ketjutettu pistorasiaryhmä jonka kaikki pistorasiat on nollattu.
Vika: ketjun ensimmäiseltä pistorasialta lähtee nollajohdin irti. Siitä seuraa että kytkettäessä mihin tahansa ketjun pistorasiaan sähkölaite ja yritettäessä sitä laittaa päälle, kaikissa ketjun pistorasioiden maadoitusliuskoissa on jännite maata vastaan. Samoin, jos ko. sähkölaite on esim. metallinen maadoitettu pöytävalaisin, sen rungossa on jännite. Erittäin vaarallinen tilanne jos lähettyvillä maahan johtavassa yhteydessä olevia osia.

Sami_ kirjoitti:

Paljonko voisi olla ohmeja kahden sarjaan kytketyn pistorasian ja niihin kytkettyjen laitteiden kuorien välillä? Voisiko olla yksi ohmi? Paljonko voisi olla hetkellinen oikosulkuvirta vikatilanteesa? Voisiko olla sekunnin murto-osan ajan vaikka 200A? Paljonko olisi jännite eroa näiden kahden suojamaadoitetun koneen välillä, ennen kuin sulake toimii?

Lue lisää

koskaan mittaillut, kun arvot ovat dekadin, pari metsässä?

Sami_ kirjoitti:

Paljonko voisi olla ohmeja kahden sarjaan kytketyn pistorasian ja niihin kytkettyjen laitteiden kuorien välillä? Voisiko olla yksi ohmi? Paljonko voisi olla hetkellinen oikosulkuvirta vikatilanteesa? Voisiko olla sekunnin murto-osan ajan vaikka 200A? Paljonko olisi jännite eroa näiden kahden suojamaadoitetun koneen välillä, ennen kuin sulake toimii?

Lue lisää

sanoa, että jännite nousee eristysvikatilanteessa kaikkien suojamaadoitettujen laitteiden rungoissa maata vasten täysin riippumatta siitä, millä tavalla viallisessa ryhmässä suojajohdin on kytketty maapotentiaaliin. Sillä ei ole merkitystä, tuleeko pistorasialle erillinen suojamaadoitusjohdin keskukselta vai pistorasian takaa jakorasiana käytetyltä kojerasialta.

Tähän jännitteen nousuun vikatilanteessa on kaksi lääkettä: pääpotentiaalintasaus perusvaatim,uksena kaikissa asennuksissa ja jos se ei riitä, niin sitten edellisen jalostetumpi muoto eli lisäpotentiaalintasaus! Silloin ei voi samanaikaisesti koskettaa eri potentiaalissa olevia osia, mutta tämänhän kaikki jo tiesivätkin.

vts00x kirjoitti:

koskaan mittaillut, kun arvot ovat dekadin, pari metsässä?

No se oli vain valaiseva esimerkki. Oikeasti ohmeja on todennäköisesti vähemmän jos kaikki on kunnossa ja oikosulku virtä on yleensä enemmän.

Alkuperäinen kysyjä kysyi, saako laittaa maadoitetun pistorasian nollaluokan pr:n tilalle. Täällä vastataan, että laita maadoittamaton pistorasia...

Kertokee sitten viisaammat sähköalan insinöörit kuunon perustelut, miksi nollatusta pistorasiasta ei saa jatkaa nollaluokan pistorasialle. Minä uskon D1:n sanaan.

SRane kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä kysyi, saako laittaa maadoitetun pistorasian nollaluokan pr:n tilalle. Täällä vastataan, että laita maadoittamaton pistorasia...

Kertokee sitten viisaammat sähköalan insinöörit kuunon perustelut, miksi nollatusta pistorasiasta ei saa jatkaa nollaluokan pistorasialle. Minä uskon D1:n sanaan.

Lue lisää

Kansalaisilla on sellainen käsitys, että maadoitettu pistorasia on "parempi" ja sinänsä suojaa sähköiskuilta. Siksi he haluavat vaihtaa maadoittamattoman pistorasian "parempaan" maadoitettuun. Tästä seuraa ikuisuusongelma jota on tälläkin palstalla monesti käsitelty, eli kun ennenmuinoin puhuttiin vaarallisista ja vaarattomista käyttöolosuhteista ja valittiin sen mukaan joko maadoitetut tai maadoittamattomat kalusteet. Idea oli että vaarattomista olosuhteista ei tehty vaarallista maadoitetuilla kalusteilla.
Toisin sanoen samassa huoneessa/tilassa kalusteet ovat joko-tai. Kun vanhoja asennuksia korjataan, tämä sääntö pitää vieläkin paikkansa, siis mikäli vaihdetaan maadoittamaton pistorasia maadoitetuksi, pitää kaikki samassa huoneessa (4 metriä) olevat kalusteet maadoittaa, valaisimet, sähköpatterit ym.

karannu... kirjoitti:

Kansalaisilla on sellainen käsitys, että maadoitettu pistorasia on "parempi" ja sinänsä suojaa sähköiskuilta. Siksi he haluavat vaihtaa maadoittamattoman pistorasian "parempaan" maadoitettuun. Tästä seuraa ikuisuusongelma jota on tälläkin palstalla monesti käsitelty, eli kun ennenmuinoin puhuttiin vaarallisista ja vaarattomista käyttöolosuhteista ja valittiin sen mukaan joko maadoitetut tai maadoittamattomat kalusteet. Idea oli että vaarattomista olosuhteista ei tehty vaarallista maadoitetuilla kalusteilla.
Toisin sanoen samassa huoneessa/tilassa kalusteet ovat joko-tai. Kun vanhoja asennuksia korjataan, tämä sääntö pitää vieläkin paikkansa, siis mikäli vaihdetaan maadoittamaton pistorasia maadoitetuksi, pitää kaikki samassa huoneessa (4 metriä) olevat kalusteet maadoittaa, valaisimet, sähköpatterit ym.

Lue lisää

vielä kerran uudelleen! saanko kytkeä! vastaus ET saa. eikä täältä aina kannata kysyä näitä asioita. kyseisiä toimenpiteitä saa tehdä ainoastaan luvallinen ammattilainen. henkihän alkaa olla monella herkässä kun kaikkia näitä vastauksia täällä lukee, periaatteessa kyseinen palsta pitäisi kieltää kokonaan.

karannu... kirjoitti:

Kansalaisilla on sellainen käsitys, että maadoitettu pistorasia on "parempi" ja sinänsä suojaa sähköiskuilta. Siksi he haluavat vaihtaa maadoittamattoman pistorasian "parempaan" maadoitettuun. Tästä seuraa ikuisuusongelma jota on tälläkin palstalla monesti käsitelty, eli kun ennenmuinoin puhuttiin vaarallisista ja vaarattomista käyttöolosuhteista ja valittiin sen mukaan joko maadoitetut tai maadoittamattomat kalusteet. Idea oli että vaarattomista olosuhteista ei tehty vaarallista maadoitetuilla kalusteilla.
Toisin sanoen samassa huoneessa/tilassa kalusteet ovat joko-tai. Kun vanhoja asennuksia korjataan, tämä sääntö pitää vieläkin paikkansa, siis mikäli vaihdetaan maadoittamaton pistorasia maadoitetuksi, pitää kaikki samassa huoneessa (4 metriä) olevat kalusteet maadoittaa, valaisimet, sähköpatterit ym.

Lue lisää

Hiljattain katsoin kun paariskunta valitasi jatkoroikkaa. Pitkän pohdinnan jälkeen valitsivat "häiriösuojatun".

miten ton rasiahomman nyt toteuttas, ei oikein viittis alkaa valhtaa johtojakaan koko taloon. Taidan kuitenkin vielä kysyä yheltä tutulta sähkäriltä neuvoa.

ohmi kirjoitti:

miten ton rasiahomman nyt toteuttas, ei oikein viittis alkaa valhtaa johtojakaan koko taloon. Taidan kuitenkin vielä kysyä yheltä tutulta sähkäriltä neuvoa.

oiva neuvo (en kuitenkaan kehoita sinua tekemään sähkötyötä itse): Kojerasia kalusteen alla voidaan useimmiten muuttaa jakorasiaksi, joten uusittavaksi tulee vain uusi suojamaadoitusjohdin ja nollajohdin pistorasialle "jakorasiasta" eli alla olevasta ketjutetusta PEN-johtimesta. Jos selitys olikin vähän sekava, se olikin tarkoitettu vinkiksi lähinnä kaikille sähköalan ammattilaisille.

Kalusteen alle tulee näin siis vain yksi min. 4-reikäinen Wago (PEN-johtimen haaroittamiseen), joka tavallisesti mahtuu kalusteen alle vallan mainiosti.

vts00x kirjoitti:

oiva neuvo (en kuitenkaan kehoita sinua tekemään sähkötyötä itse): Kojerasia kalusteen alla voidaan useimmiten muuttaa jakorasiaksi, joten uusittavaksi tulee vain uusi suojamaadoitusjohdin ja nollajohdin pistorasialle "jakorasiasta" eli alla olevasta ketjutetusta PEN-johtimesta. Jos selitys olikin vähän sekava, se olikin tarkoitettu vinkiksi lähinnä kaikille sähköalan ammattilaisille.

Kalusteen alle tulee näin siis vain yksi min. 4-reikäinen Wago (PEN-johtimen haaroittamiseen), joka tavallisesti mahtuu kalusteen alle vallan mainiosti.

Lue lisää

viestissäsi, oliko kyse pinta- vai uppoasennuksesta. Tämä on toki toteutettavissa myös pinta-asennusrasialla uppokalusteella.

vts00x kirjoitti:

oiva neuvo (en kuitenkaan kehoita sinua tekemään sähkötyötä itse): Kojerasia kalusteen alla voidaan useimmiten muuttaa jakorasiaksi, joten uusittavaksi tulee vain uusi suojamaadoitusjohdin ja nollajohdin pistorasialle "jakorasiasta" eli alla olevasta ketjutetusta PEN-johtimesta. Jos selitys olikin vähän sekava, se olikin tarkoitettu vinkiksi lähinnä kaikille sähköalan ammattilaisille.

Kalusteen alle tulee näin siis vain yksi min. 4-reikäinen Wago (PEN-johtimen haaroittamiseen), joka tavallisesti mahtuu kalusteen alle vallan mainiosti.

Lue lisää

Taas ihan rahan ja ajan säästöjippo sinulta. Tässä vanhemman polven sähkömiehet ,(kuten minä) ei osaa käsittää, että nykyään kojerasiaa saa käyttää jakorasiana. Itselläni on tiukassa lihasmuistissa vanhat säännöt, että kojerasiassa ei saanut olla irtoliittimiä. Näitä sääntöjähän ei enää ole ollut pitkään aikaan. Todellakin yksi liitin ja siinä se on. Oliko tuohon kojerasian käyttöjakorasiana tilanteeseen joitakin ehtoja vai riittääkö, että on riittävästi tilaa kytkennöille? Noita aiheen esimerkkikuvia sfs6000:ssa katsellessa ei aina tajua, että se liitin voi olla siinä kojerasiassa. Muutenhan nuo esimerkkikuvat on aika yksiselitteisiä.

Ted Nugent kirjoitti:

Taas ihan rahan ja ajan säästöjippo sinulta. Tässä vanhemman polven sähkömiehet ,(kuten minä) ei osaa käsittää, että nykyään kojerasiaa saa käyttää jakorasiana. Itselläni on tiukassa lihasmuistissa vanhat säännöt, että kojerasiassa ei saanut olla irtoliittimiä. Näitä sääntöjähän ei enää ole ollut pitkään aikaan. Todellakin yksi liitin ja siinä se on. Oliko tuohon kojerasian käyttöjakorasiana tilanteeseen joitakin ehtoja vai riittääkö, että on riittävästi tilaa kytkennöille? Noita aiheen esimerkkikuvia sfs6000:ssa katsellessa ei aina tajua, että se liitin voi olla siinä kojerasiassa. Muutenhan nuo esimerkkikuvat on aika yksiselitteisiä.

Lue lisää

Kojerasiaa saa käyttää jakorasiana, kun sinne kalusteen ja liittimien lisäksi jää syvyyssuunnassa tilaa vähintään kähdelle johtimelle. Hetken mietittyään tajuaa, että näinhän sen täytyy olla. Kun tilaa on riittävästi vielä päällekkäisille kalusteelle ja liittimille, ei johtimiin voi kohdistua mitään erityistä vaaraa.

Vanha SETIn tiedonanto T59-80 salli siis kojerasian käytön jakorasiana tietyin edellytyksin. Kalustetta rasiaan ei kuitenkaan saanut asentaa. Olipa siinä muitakin rajoituksia ja nämä lienevät syvällä vanhempien sähkömiesten selkäytimessä.

Julkaisussa D1-95 (joka on siis AINOA viranomaisjulkaisu tuosta D1-sarjasta) lievennettiin tuota ja A1-89 24 § kieltoa yhdellä huomautuksella s. 189. Siellä sallittiin 1-2:n liittimen käyttö kojerasiassa (syvyys vähintään 40 mm).

Seuraavassa lauseessa kuitenkin vaaditaan ketjutukseen käytettäväksi erillistä N- ja PE-johdinta. Mielestäni se ei tarkoita sitä vanhaa ketjutettua PEN-johtoa, vaan sitä uutta johtohaaraa, joka kalusteen takaa lähtee kalusteelle (lyhyet hyppylangat) ja mahdollisesti vielä siitä eteenpäin. Tätä eteenpäin jatkamista julkaisu ei kuitenkaan suosittele - ei myöskään kiellä.

Tällä näppärällä tavalla lähes kaikki vanhat maadoittamattomat pistorasiat voidaan muuttaa suojamaadoitetuiksi ilman isompia johdotustöitä. Kattovalopisteiden osalta mitään ongelmaa ei tavallisesti ole ollutkaan.

Joku tuossa kyseli aiemmin syytä vain päättyvän ryhmän nollaamiseen. En edelleenkään tunne muuta syytä kuin vanhojen kalusteiden rakenteen, joka ei mahdollistanut luotettavaa kolmen johtimen kiinnittämistä samaan liittimeen.

sellainen, joka ei vaivaudu edes lukemaan viestiketjua läpi ennen tokaisuaan...

Nyt on mahdollista loistaa! Miten täydentäisit VTS:n antamia vinkkejä?

Putkiaivo kirjoitti:

Nyt on mahdollista loistaa! Miten täydentäisit VTS:n antamia vinkkejä?

Paremman tuloksen saa kun vetää uudet johdot kevin kera keskukselta asti.
On vain hiukan työläämpi ja hinnakkaampi ratkaisu ;)

Putkiaivo II kirjoitti:

Paremman tuloksen saa kun vetää uudet johdot kevin kera keskukselta asti.
On vain hiukan työläämpi ja hinnakkaampi ratkaisu ;)

Joo, turhan vaikeaksi menee jos rupeaa johtoja vaihtamaan. Helpoin homma taitaa antaa olla rasia vaihtamatta.

Mitä enemmän tietää, sitä vaikeammaksi tekeminen käy.

Kun ei tiedä vaaroja, niin voi huoletta puuhastella. Putkiaivoilla onnistuu.

Sami_ kirjoitti:

Mitä enemmän tietää, sitä vaikeammaksi tekeminen käy.

Kun ei tiedä vaaroja, niin voi huoletta puuhastella. Putkiaivoilla onnistuu.

samaa mieltä, tietysti sähkön kanssa pitää olla aina varovainen. Mutta vähän joka hommassa sama juttu, että mitä useamman mielipiteen kysyt, niin sitä vaikeammaksi homma menee. Varsinkin jos ei itsellä ole oikein tietoa siitä oikeasta tavasta.

juuuuuuuu kirjoitti:

samaa mieltä, tietysti sähkön kanssa pitää olla aina varovainen. Mutta vähän joka hommassa sama juttu, että mitä useamman mielipiteen kysyt, niin sitä vaikeammaksi homma menee. Varsinkin jos ei itsellä ole oikein tietoa siitä oikeasta tavasta.

Lue lisää

Täällä (ei pelkästään tässä ketjussa)esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat usein kyllä jos tilanne on sitä ja ei kun tilanne on tätä, koska vastaajat eivät tunne todellista tilannetta, ei tilaa, ei laitteita eikä sitä olisiko kysymyksessä olevat asiat välttämättä tarpeellista tehdäkkään.

yst. pn