Määrittele lapsi!
tahaislam
NSK
311002
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Nykysuomen sanakirja: "lapsi: poika t. tyttö, so. henkilö, joka ei vielä ole saavuttanut sukupuolikypsyyttä"
Lapseksi määrittely on iän mukaan. Sukupuolikypsyyden tutkiminen olisi hankala menetelmä. Se ei myöskään ole missään pätevä.
Terve Esko.
>Lapseksi määrittely on iän mukaan.
Onko Nykysuomen sanakirja _oikeasti_ mielestäsi epäpätevä lähde sanojen merkityksiä tutkittaessa?
>Sukupuolikypsyyden tutkiminen olisi hankala menetelmä.
Iän määrittelminen ei ole? Kokeileppa tutkia henkilön ikä henkilöstä itsestään.
>Se ei myöskään ole missään pätevä.
Täällä on.
>>Onko Nykysuomen sanakirja _oikeasti_ mielestäsi epäpätevä lähde sanojen merkityksiä tutkittaessa?
On tässä tapauksessa. Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä. Nykysuomen sanakirjan määritelmää ei voi panna lain määritelmää vastaan, kun asia on laissa määritelty.
>>Iän määrittelminen ei ole? Kokeileppa tutkia henkilön ikä henkilöstä itsestään.
Ikä pitää todistaa henkilöllisyystodistuksella, ei sitä ulkonäöstä tai sukukypsyydestä tutkita.
Ei tunnu ne opinnot mitään vaikuttaneen sinussa parempaan suuntaan.
>>Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä. Nykysuomen sanakirjan määritelmää ei voi panna lain määritelmää vastaan, kun asia on laissa määritelty.
Tarkoitatko, että jos jossain yhteiskunnassa määriteltäisiin lailla alle 4-vuotiaat lapsiksi ja yli 4-vuotiaat aikuisiksi, siellä vain alle 4-vuotiaat olisivat lapsia ja kaikki yli 4-vuotiaat aikuisia?
>>Tarkoitatko, että jos jossain yhteiskunnassa määriteltäisiin lailla alle 4-vuotiaat lapsiksi ja yli 4-vuotiaat aikuisiksi, siellä vain alle 4-vuotiaat olisivat lapsia ja kaikki yli 4-vuotiaat aikuisia?
Tuo ei minulle tullut mieleen. Miksi juuri 4-vuotiaat? Eikö sinua kiinnosta enää 9-vuotiaat?
>>Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä. Nykysuomen sanakirjan määritelmää ei voi panna lain määritelmää vastaan, kun asia on laissa määritelty.
Entä jos yhteiskunnan lakia muutetaankin niin, että että siinä määritellään vain yli 80-vuotiaat aikuisiksi? Ovatko silloin kaikki alle 80-vuotiaat lapsia?
>On tässä tapauksessa.
Alat siis olla epätoivoinen.
>Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä.
Joo. Miksi Suomessa on sallittu lapsityövoiman käyttö ja lapsiseksi?
>Nykysuomen sanakirjan määritelmää ei voi panna lain määritelmää vastaan, kun asia on laissa määritelty.
Laki määrittelee ikärajat, ei lapsuutta.
>Ikä pitää todistaa henkilöllisyystodistuksella, ei sitä ulkonäöstä tai sukukypsyydestä tutkita.
Entä jos henkkareita ei ole?
>Ei tunnu ne opinnot mitään vaikuttaneen sinussa parempaan suuntaan.
"Parempi suunta" on subjektiivinen käsite ja koulutuksen vaikutuksesta sinun kohdallasi voimme vain esittää arvailuja,
Nyt siis olkaamme tarkkana: Joka _ei_ ole _saavuttanut_ _sukukypsyyttä_! Henkilö, jonka murrosikä on alkanut, ei ole _saavuttanut sukukypsyyttä_. Sukukypsyys on saavutettu, kun murrosikä on _ohi_. Siitä termin _murrosikä_ läpinäkyvyys.
Kuukautiset voivat alkaa tytöllä jo jopa 3-vuotiaana. Tähän määritelmä on siis ristiriidassa sen kanssa, mitä hän itse on pdofiliasta ja avioliitonsolmimisiästä aiemmin kertonut.
Jokainen, joka yllättyi, huutakoon "hep".-----Mistä moinen hiljaisuus?
Nykysuomen sanakirja
WSOY 1951–1961. 14. painos 1996. 4 588 sivua, noin 210 000 hakusanaa.
Nykysuomen sanakirja pyrkii esittämään oman aikansa (pääasiassa vuosien 1880–1930, osin myös 1930-, 40- ja 50-lukujen) yleiskielen koko keskeisen sanavaraston ja valaisemaan sitä pelkästään suomenkielisin määritelmin ja käyttöesimerkein. Siihen asti suomesta oli ollut vain kaksikielisiä sanakirjoja, joissa vieraan kielen sanoille on esitetty omakieliset vastineet tai omille sanoille vieraskieliset. Yksikielinen sanakirja porautuu syvemmälle kuvattavaansa.
Nykysuomen sanakirja on deskriptiivinen sanakirja, se kuvaa aikansa suomen kielen käyttöä, ja sellaisena se on ensimmäinen yhtenäistävä läpileikkaus yleiskielen keskeisistä sanavaroista. Se antaa myös ohjeita siitä, miten kieltä kirjoitetussa tekstissä käytetään: ensimmäiseksi hakusanoista selviää sanojen suositettava kieliasu, joka oli saattanut siihen asti vaihdella etenkin yhteen ja erikseen kirjoitettavissa jaksoissa, hakusanoihin on liitetty myös numeroindeksi, josta selviää sanan taivutus. Sanan merkitys on esitetty tiiviiden selitteiden sekä synonyymien avulla. Lisäksi on kuvattu, miten sanaa käytetään erilaisissa lauseyhteyksissä eli mikä on sen rektio, millaisessa tyylilajissa sitä käytetään, onko se jonkin erikoisalan termi jne. Kaikkia näitä asioita pohtiessaan sanakirjan toimittajat ottivat samalla kantaa kielenhuoltokysymyksiin. Periaatteellisten kysymysten pohdinnassa he saivat apua kielitieteen valiokunnalta ja loppuvaiheessa Suomen Akatemian kielilautakunnalta.
Nykysuomen sanakirja ilmestyi alun perin kuutena osana vuosina 1951– 61. Jo 1960-luvulla sanakirjasta julkaistiin sisällöltään muuttamaton kolmiosainen ns. kansanpainos, ja 1970-luvulla sitä alettiin täydentää erityyppisillä lisäosilla. Sanakirjan käyttäjiä on hämmentänyt se, että alkuperäisen kuudennen osan jälkeen ilmestyi toisenlainen neljäs osa, sitten erilainen viides osa jne. Yleiskielen sanavaroja esittelevät kolme ensimmäistä osaa ovat sisällöltään alkuperäisen kuusiosaisen sanakirjan mukaisia.
Sanakirjan historiaa
Ennen Kielitoimiston perustamista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla oli jo meneillään suurtyö suomen kielen parissa. Marraskuun 17. päivänä 1927 oli eduskunta päättänyt Antti Kukkosen ja seitsemän muun kansanedustajan aloitteesta "kehottaa hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin suomen kirja- ja sivistyskielen kantasanakirjan aikaansaamiseksi". Aloitteen syntyyn johtaneita välittömiä syitä kuvasi aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja rovasti Antti Kukkonen viisikymmentä vuotta myöhemmin Kielitoimistoon lähettämässään kirjeessä näin:
Eduskunnalla oli erillinen tarkastusvaliokunta, jonka tuli huolehtia siitä, että asiakirjat olivat päätösten mukaisia ja niiden kieli virheetöntä. Silloin tällöin esiintyi epäselvyyttä siitä, mitä sanaa tai muuta kielellistä ilmaisua oli pidettävä oikeana. Kun ohjetta antavaa teosta ei ollut eikä muitakaan keinoja keksitty, valiokunnan toimeksiannosta pyysin yksityistapauksissa asiantuntijain lausuntoja. Joltisenkin varmasti E. N. Setälä oli yksi niistä.
Näin sattuman varaiseksi kielemme käytön valvonta ei saattanut jäädä ainakaan niin tärkeän julkisen elimen kuin eduskunnan osalta. Kun lisäksi tiedettiin, että eräissä muissa maissa yleisen sanakirjan tarve oli jo tyydytetty, virisi keskustelu sellaisen teoksen aikaansaamisesta meilläkin. Muistikuvani kertoo toki sen verran, että kulttuurielämämme edustajien yhteinen mielipide näytti olevan kypsynyt kannattamaan toimeentarttumista.
Sanakirjan käytännön toteutus uskottiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Sen päätoimittajana oli aluksi professori Matti Airila ja vuodesta 1939 lähtien professori Matti Sadeniemi.
oikeassa olet miten joku joka elää niinkuin muhamedi on itse heikkoudessaan todennut muka pyhäksi ja nai 3 vuotiaan tytön koska kuukautiset
on alkaneet ja kohtelee tätä samalla tavalla kuin aikuista voi ajatella että tämä on sukukypsä? on todella kauheaa! ja entäs ne anorektikot tytöt joitten kuukautiset alkavat ehkä 20 vuotiaina ovatko nämä lapsia siihen asti?
>>Ovatko silloin kaikki alle 80-vuotiaat lapsia?
Kyllä ovat. Jos tunnet vetoa lapsiseksiin, niin se vaan parantaa mahdollisuuksiasi.
ei kiinnosta lainkaan. Sen sijaan erikoinen käsityksesi lapsen määrittelystä on kiinnostava. Sinun mukaasi kaikki yli 4-vuotiaat voivat olla aikuisia, ja siis siis mennä naimisiin. Tai yhtä hyvin kaikki alle 80-vuotiaat lapsia, eivätkä siis saa mennä naimisiin. Tai miten tahansa. Mikä vain kulloinkin jonkun yhteiskunnan lainsäätäjän päähän pälkähtää.
Joustavaa.
eräs': "Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä."
http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/nssk.shtml
>> Sinun mukaasi kaikki yli 4-vuotiaat voivat olla aikuisia, ja siis siis mennä naimisiin. Tai yhtä hyvin kaikki alle 80-vuotiaat lapsia, eivätkä siis saa mennä naimisiin.
Nämä ovat sinun omia ideoitasi. Nyt väität niiden olevan minulta. Tämä on kuitenkin tyypillistä tahamaisuutta. Tylsää ja mieletöntä höpinää.
vai ovatko ne vain tylsää ja mieletöntä höpinää?
eräs': "Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä."
Kehtaatkin postailla tuollaista mieletöntä roskaa. Olet trolli, kyllä se on selvää. Minun teksteissäni ei ole mitään epäselvää, enkä niitä uudestaan ala toistelemaan.
>Henkilö, jonka murrosikä on alkanut, ei ole _saavuttanut sukukypsyyttä_. Sukukypsyys on saavutettu, kun murrosikä on _ohi_.
Eli murrosikäinen ei voi saada lapsia? Missä näin opetetaan?
"Lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä."
Voi olla, mutta se oli omassa tekstissäsi. Katso vaikka:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000011258787
>>Etkö osaa lukea omia tekstejäsi,
Kirjoittanut: Aabra-ham 18.10.2005 klo 15.25
vai ovatko ne vain tylsää ja mieletöntä höpinää?
Tuo on mieletöntä roskaa. Olet vaan pelkkä trolli.
On itsestään selvää, lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä. Siitä et saa väänneltyä mitään.
Mutta jos on "itsestään selvää, lapsi ja aikuinen ovat yhteiskunnassa lailla määriteltyjä", niin voidaanko silloin lailla määritellä vain alle 4-vuotiaat lapsiksi ja kaikki yli 4-vuotiaat aikuisiksi tai vaikkapa kaikki alle 80-vuotiaat lapsiksi ja vain yli 80-vuotiaat aikuisiksi?
Etkö ymmärrä selvää kysymystä? Vai oliko kirjoittamasi pelkkää roskaa?
Jos olet saanut lapsen, olet todellinen ihme. Yleensä vain naiset saavat lapsia.
Mutta jos luet nyt sitten ihan tarkkaan, mitä kirjoitin, niin huomaat harjoittaneesi taas taqiiaa, hämäystä ja valehtelua islaamin edistämiseksi. "Sukukypsyys" ei ole sama asia kuin lapsen saanti. Analogia on helppo. Myös lähes puoliraa'an omenan siemenet voivat itää. Se ei tee omenasta kypsää.
>>voidaanko silloin lailla määritellä vain alle 4-vuotiaat lapsiksi ja kaikki yli 4-vuotiaat aikuisiksi tai vaikkapa kaikki alle 80-vuotiaat lapsiksi
Sinun pitäisi esittää tämäkin kysymys opettajillesi, kun sanot olevasi opiskelemassa. Siitä syystä en vastaa.
mitä oikeastaan kirjoittelet ja mitä sillä tarkoitat.
Vedät keskustelun tasoa niin alas, että sille tasolle ei pidä suostua.
>Yleensä vain naiset saavat lapsia.
Äärimmäisen harvoin ilman miestä.
>"Sukukypsyys" ei ole sama asia kuin lapsen saanti.
Eli ei-sukukypsä voi saada lapsia?
>Myös lähes puoliraa'an omenan siemenet voivat itää. Se ei tee omenasta kypsää.
Mutta se tekee omenasta sukukypsän.
Joten muuta johtopäätöstä on vaikea vetää.
>>voidaanko silloin lailla määritellä vain alle 4-vuotiaat lapsiksi ja kaikki yli 4-vuotiaat aikuisiksi tai vaikkapa kaikki alle 80-vuotiaat lapsiksi
Sinulla on nyt tässä mahdollisuus osoittaa verratonta oppineisuuttasi käsittelemällä tätä ongelmaa. Siinä on tilaisuutesi.
Mutta olen jo käsitellyt asiaa monen monta kertaa tälläkin palstalla.
Oma määritelmäsi oli kovin outo.
Sinulla ei ole järjen tippaakaan mukana asiassa. Venytät vaan ketjua, vaikka ei ole mitään sanottavaa.
">Yleensä vain naiset saavat lapsia.
Äärimmäisen harvoin ilman miestä. "
Ei ole analogia, eikä liity asiaan - mutta eihän sinun tekstisi tarvitsekaan liittyä asiaan.
">"Sukukypsyys" ei ole sama asia kuin lapsen saanti.
Eli ei-sukukypsä voi saada lapsia? "
Aivan.
">Myös lähes puoliraa'an omenan siemenet voivat itää. Se ei tee omenasta kypsää.
Mutta se tekee omenasta sukukypsän."
Ei tee.
Tarkistapa sieltä sanakirjoistasi termin "skukukypsä" merkitys.