Kun oskilloskooppissa tarkastellaan kahta kanavaa samaan aikaan, niin miksi toinen kanava ryömii eli ei pysy paikallaan ellei toinen taajuus ole tasan kolminkertainen?
oskilloskoopista
skooppimies
51057
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
lääkkeenä liipaisun vaihto toiselle kanavalle ja holdoffin/triggerlevelin vaihto
Jos signaalit eri taajuiset, niin triggaus toisesta, jolloin toinen tietenkin pomppii. Riippuu taajuuseroista, miten toinen näkyy, mutta tietyillä säädöillä, mikäli jokin järkevä kerroin taajuuksien välillä, saa näkyviin toisenkin kanavan synkassa (eli ei pompi aina eri paikkaan). Se on taitolaji tuo skoopin käyttö.
Välineet: kynä, A4 ruutupaperi ja sakset.
1. Piirrä ruutupaperille siniaalto jonka aallonpituus on 1.1 ruutua (tajuus) ja korkeus 3 ruutua (huipusta-huippuun).
2. Piirrä edellisen siniaallon allepuolelle toinen siniaalto jonka aallonpituus on 3 ruutua ja korkeus edelleen 3 ruutua.
3. Leikkaa paperin tyhjästä kohtaa 5*8 ruutua oleva palanen ja tämän keskelle 3*6 ruutua oleva reikä.
Nyt olet saannut valmiiksi skoopin ruudun ja signaalin.
1. Asettele "ruutu" piirtämäsi kuvan päälle niin että siinä näkyy molemmat signaalit. Eli kuva jonka näet on pysäytyskuva.
2. Siirrä seuraavaksi "ruutua" jompaan kumpaan suuntaan kolme ruutua. Nyt sinun pitäisi huomata että toinen signaali näyttää pysyvän ruudun suhteen paikallaan mutta toisen ryömivän hieman (tässä tapauksessa 0.3 ruutua).
Skooppisi on säädetty niin että se näyttää ns. kuvan aina kun matalamman taajuinen signaali ylittää/alittaa tietyn tason (Tämän takia matalamman taajuinen signaali yleensäkkin näyttää pysyvän paikallaan ruudun suhteen). Ja se minkä takia toinen signaali näyttää ryömivän johtuu siitä että sen taajuus on lähellä matalamman tuujuisen signaalin kerrannaista (2, 3, 4 ... * f).
Ähhh. Tätä on vähän hankala selittää mutta askartelu voi selventää asiaa.
alaa
Vaihda alaa, ei oo kivasti sanottu. Kirjottajahan saattaa olla vasta aloittelemassa elektroniikan parissa työskentelyä. Tollanen ei sunkaan ammatti ihmisen sanomana voi tarkottaa kuin että olet liian paljon seurustellut koneitten kanssa.
Tahdistus ongelmiin on vaikea antaa mitään yleispätevää vastausta. Kirjotuksesta päätellen kkirjoittaja käyttä analogista skoopia. Digitaalisissa skoopeissa tuollaiset ongelmat voidaan kiertää käyttämällä HOLD-toimintoa. Mutta hyvätkin puolensa analogisilla skoopeilla on, ne näyttävät aina tilanteen reaaliajassa. Kaikkien aloittelevien skooppimiesten ja naisten olikin hyvä harjoitella analogisella ensin. Helposti noviisit kiinnittää huomiota digiskoopien näytöissä näkyviin hetkittäisiin purskeisiin, kun tulisi kiinnittää kokonaissignaaliin huomiota. Tämähän nyt tietenkin riippuu mitä skoopilla milloinkin tutkitaan ja mitä haetaan.