Uhkailu

onko pahasta vai hyvästä?

Usein kovan riidan aikana mieheni sanoo murkullemme (15.V) " jos ei nämä meidän asettamat rajat sulle kelpaa, ruvetaan etsimään toista paikkaa.." tarkoittaa lastenkotia. Itsestäni tämä tuntuu pahalta että näin järeitä lauseita heitetään. Yleensä riita on koskenut kotiintuloaikoja tai alkoholin käyttöä eli murkku vastustaa kotona asetettuja rajoja ja sääntöjä. Joskus riidan aikana lapsemme sitten hammasta purren itkee ja sanoo kyllä muuttavansakin pois kotoa mikä taas äidin (minun) sieluun sattuu. Kuinka olette selvinneet murrosiän helvetistä, sillä siltä tämä välistä tuntuu olevan. Itse aina kun yritän kahden kesken puhua lapselleni rupeaa itseäni itkettämään eikä tarkoin harkitusta sanoista tahdo tulla mitään eikä se ainakaan ole uskottavaa.En voi herkkyydelleni mitään. Kyllä se lapsi kuitenkin kuuntelee vaikka on vielä vahvasti omaa mieltä asiasta ja joskus päästään kompromissiin. Ehkä on hyväkin että on toinen vanhemmista se vahva ja voimakas sanoissaan, koska tuntuu siltä että jos olisin yksin kasvattamassa murrosikäistä joka on vielä poika, veisi se minua kuin kuoriämpäriä. Tässä vaan omia ajatuksia taas kerran yhden "matsin" ottaneena ja silmät punaiseksi itkenneenä, helppottaa kun saa tänne mieltään keventää.

7

854

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • muut keinot

      Kaikki keinot ovat sallittuja. Jos ei muu tehoa, niin sitten uhataan tai jotain vastaavaa. Kyllähän se nuoren luisuminen huonoille raitelle on saatava pysähtymään. Se on sitä todellista rakkautta. Ja toki nuori protestoi, mutta odotahan muutama vuosi, niin voitte kaikki olla tyytyväisiä.

      • RaMaVit

        Pelkkä myytti ja p-puhetta on usein kuultu lause:Kyllä sinä sitten vanhempana ymmärrät miksi kaikki kiellettiin ja vielä kiität isää ja äitiä".

        Kun valhe on tarpeeksi iso niin se menee läpi.
        Sitäpaitsi lapsi ei ikinä voi voittaa vanhempien mielivaltaa vastaan (ei edes aikuisena).

        Ne,jotka aikuisina kiittävät kielloista ja kahleista ovat joko ilman omia mielipiteitä (huom.toisaalta silloin on onnistuttu "eteismaton" kasvattamisessa,olkaa ylpeitä ,oi uljaat äidit) tai ovat erittäin ovelia.
        Nimittäin aina kannattaa kertoa vanhemmilleen (myös muille) juttuja joita ne haluavat kuulla.
        Samassa pääsee hyviin manipulointiasemiin


      • satusetä tai -täti
        RaMaVit kirjoitti:

        Pelkkä myytti ja p-puhetta on usein kuultu lause:Kyllä sinä sitten vanhempana ymmärrät miksi kaikki kiellettiin ja vielä kiität isää ja äitiä".

        Kun valhe on tarpeeksi iso niin se menee läpi.
        Sitäpaitsi lapsi ei ikinä voi voittaa vanhempien mielivaltaa vastaan (ei edes aikuisena).

        Ne,jotka aikuisina kiittävät kielloista ja kahleista ovat joko ilman omia mielipiteitä (huom.toisaalta silloin on onnistuttu "eteismaton" kasvattamisessa,olkaa ylpeitä ,oi uljaat äidit) tai ovat erittäin ovelia.
        Nimittäin aina kannattaa kertoa vanhemmilleen (myös muille) juttuja joita ne haluavat kuulla.
        Samassa pääsee hyviin manipulointiasemiin

        olet!


    • mami

      Kyllä se minunkin sieluuni sattuu kun mieheni latelee ajoittain tuollaisia juttuja myös. Mutta kait se on ihan normaalia kun välillä niihin murkkuihin hermostuu niin, että ellei olisi päätä pidempiä kävisin raiveliin kiinni, on ne niin rasittavia joskus. Ei ne siitä "rikki" mene, oletan, jos nyt silloin tällöin uhkailee. Ja sitä paitsi on ne sen joskus ansainneetkin...

      On se niin helv... raskasta ajoittain täälläkin. Mitä siihen sun itkemiseen tulee, niin saa ne penskat itkeviä vanhempia nähdä, mutta uskottavuutesi ym. takia koita nyt pidätellä joskus.... Jaksamista vaan, toivottaa kahden riiviön äiti.

    • kokemuksesta...

      voin kertoa, että se mitä miehesi sanoo ei todellakaan ole hyväksi. Lapsesi on teini ja koettelee tietenkin rajoja, voin sanoa, että se kun uhataan tuollaisella asialla on TODELLA kova juttu lapselle ja tuntee itsensä jo hylätyksi ja ajattelee varmasti, että miksi enään tottelisi kun ei teillä välitetä. Isäni aikoinaan myös uhkasi minua sillä, että jos en sääntöjä noudata pihalle lennän ja vaikka vahvaa esitin sen tuntui todella pahalla. Siitä ajasta on jo pitkä aika mutta juuri tuon asian takia en ole koskaan luonut hyvää suhdetta isääni, olo sellainen, että kun asiat ei mene niin kuin hän haluaa minut hylätään. Kaikki muut keinot kehiin, kaikki häneltä pois mikä on hänelle tärkeää (musiikki, netti, tv, kännykkä, kaverien näkeminen) mutta kodin pitää se turvan paikka olla. Menetätte lapsenne tuolla menolla. Ihan oikeasti.

      • "Vihattu" lapsi

        Meillä molemmat vanhemmat käyttivät juuri tuota korttia. "Jos haluat asua tämän katon alla ja kuulua tähän perheeseen, elät meidän säännöillä". Ja lapsena (alle 9v!!) uhkailtiin läheisellä lastenkodilla, että sinne menee tuhmat vanhempiaan tottelemattomat lapset. Muistan kuinka 7-vuotiaana hiippailin/säntäsin aina lastenkodin ohi kun pelkäsin että minut sinne haettaisiin kun en muistanut eilen tai toissapvänä siivota leluja pois lattialta.

        Lopputulos? Jo 9-vuotiaana ajattelin että vanhempani vihaavat minua. 10-vuotiaana yritin ensimmäisen kerran itsemurhaa: eihän ketään kiinnostanut, koulussakin vain kiusattiin ja omat vanhemmat vihaa, mitä sitä turhaan viemään vanhempien rahaa ja olemaan tiellä? Nuo ovat todella ajatuksiani 10-vuotiaana. Koulukiusaamisen vielä kestin, mutten sitä että omat vanhemmat vihaavat minua, eivätkä anna olla sellainen kuin olin.

        Yläasteella ja lukiossa tuli vielä enemmän ristiriitoja, ikinä en saanut kunnon perustelua kysymykseen miksi näin. Aina vaan että nää on talon säännöt. Ja minä kun olisin vain halunnut mennä ulos lenkille ja seurakuntatalolle itse, ilman että joku vie tai tulee mukaan. Tai että saisin olla kaverilla useammin yötä ja tulla myöhemmin päivällä kotiin. (Jos menin yöksi, kotiin piti tulla, yleensä kyllä haettiin, klo 9 aamulla. Ja kyllä, vielä silloinkin kun olin 16 ja 17. Oli aika nöyryyttävää selittää tätä sekä kaverille että tämän kummasteleville vanhemmille)

        Seuraavat itsemurhayrikset 13 ja 14 vuotiaana. Ulkoisesti olin täydellinen lapsi: hiljainen, totteleva, järkevä, keskiarvo yli 9 koulussa, ei ikinä käy missään eikä aiheuta siis huolta kun on vain kotona...

        Vanhemmat ei tiedä näistä itsemurhayrityksistä, koskei minulla ikinä ollut rohkeutta vetää kunnolla - ajattelin että mitä sisaruksille tapahtuu jos en ole vastaanottamassa kaikkea paskaa ja huutoa ja syytöstä mikä lentää? Ettei ainakaan sisarusten tarvitse ottaa sitä niskaansa, olenhan kestänyt jo vuosia, kyllä vielä vähän jaksan. Jossain vaiheessa sitten minun oli pakko ponnistaa itsesyytöksen tai masennuksen pohjilta, koska 4 kerta ei olisi enää jäänyt yritykseksi. Jotenkin vedin lukionkin loppuun, en jaksanut enää edes taistella vaan odotin ja odotin että vuosi toisensa jälkeen kuluisi..Itsemurha ei enää ollut ajatuksissa koska ajattelin että eihän tässä ole enää kuin pari vuotta, lapsena ei ollut muuta mahdollisuutta päästä kurjasta tilanteesta ulos, nyt oli enää pari vuotta... ja sitten töihin ja omaan kotiin. Voi sitä onnen päivää.

        Nyt asun omassa himassa, ja välit vanhempiin ovat asialliset. Vanhasta tottumuksesta pidän nättiä ilmettä ja kutsun kylään kun on pakko, mutta olen onnellinen ettei tarvise enää asua niiden kanssa. Luottamuspula ja liiasta rajoittamisesta johtuva pieni ikävä tunne rinnassa juurtuvat syvälle.


    • kouluterveydenhoitaja

      Ei kuulosta minun korviini pahalta. Ääntä mahtuu maailmaan ja itkeä saa jos on itse tuhmuuksia tehnyt. Muistakaa silti palkita, kun on tehnyt välillä jotain hyvää, ettei aina olla vain ankaria.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2074
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1733
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1412
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      1213
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1203
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1048
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      962
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      961
    Aihe