Pohdiskelen kuumeisesti valitako maalämpö vai tyytyäkö suoraan sähkölämmitykseen ja panostaa matalaenergiatalon rakentamiseen. Lämmitettäviä neliöitä reilut 200. Onko joku laskeskellut takaisinmaksuaikoja tarkemmin, ja mikä LVIS-urakoiden ero näissä tapauksissa mahtaa karkeasti Helsingissä olla?
Lämmitysjärjestelmät
Lämmittäjä
28
10684
Vastaukset
- sähköön, sen parempi
voisiko pelletti tai maakaasu aurinkolämmöllä olla vaihtoehto?
- taloa ei vielä
kukaan ole pystynyt tekemään. Paitsi syrjäseuduille patteriradioiden aikaan.
- ......
kiinnostaa tietää, mitä yleensä tarkoitetaan matalaenergiatalolla? Suhteellisen häilyväinen käsite....
- seinät
Tehdään seinät styroxista...........
- Ja hae lisätietoa itse
Uusimmassa Suomelassa on vertailtu eri lämmitysmuotoja 30 vuoden otannalla. Eli hankintakustannukset, käyttökustannukset jne.
Niillä tiedoilla pääsee ainakin alkuun.. - raksaaja--sh
Olen tykästynyt ajatukseen jossa investoidaan sekä matalaenergiarakenteisiin että edulliseen energiaan.
Meillä tulee 230m2 talo Oulun kylkeen.
Normien mukaisella (hihasta vedetty) lämpöpumppumyyjien mitoituksella talomme lämmitysenergian tarve on about 30 000kwh/a.
Itse räknäilin (ja kiitän kanssaraksaajaa excel taulukosta) jotta 16000-20000 lienee todellinen tarve kun huomioi hukkalämmöt yms.
Tuosta sitten maalämpö säästää 2/3.
Omassa tapauksessani homma menee mielestäni fifty fifty ensimmäisen 20 vuoden aikana, kun en huomioi nousevia sähkönhintoja, inflaatiota, korkovähennyksiä yms. Sen 20 vuoden jälkeen homma kannattais varmasti kun ei tarvitse kallioreiän ja lattialämmön hintaa kuolettaa uudestaan vaan vaihdella sitä 1000-2000€ kompuraa.
Luultavimmin talvella kun lämmitellään myös varaavia tulisijoja (4kw) on maalämpöpumppu hiljaa ja se puolestaan pidentää kompuran vaihtoväliä.- raksaaja--sh
...niin mieluusti valitsen pumpun joka huomioi massiivisen rakenteen vaikutuksen lämmön tasaajana ja pakkashuippujen leikkaajana.
- .....
"investoidaan matalaenergiarakenteisiin" ???? ...mitähän mahdat tarkoittaa??
- raksaaja
..... kirjoitti:
"investoidaan matalaenergiarakenteisiin" ???? ...mitähän mahdat tarkoittaa??
Yläpohjaan, alapohjaan, seiniin, ikkunoihin jne. hyvät lämmöneristykset ja ilman pitävyydet pyöriväkennoinen LTO.
Massiivisuus (paino) on niin ikään eduksi mm. leikkaamaan pakkashuippujen energian kulutusta.
(havainto raksalta eilen klo22:00:
- ulkoilma oli ollut koko päivän pakkasella, lätäköt oli kunnolla jäässä ja maa kohmeessa
- Lammiraksamme seinän ULKOkuoren lämpötila oli 2 astetta !!) - Kaksi taloa itselle rakentanut
raksaaja kirjoitti:
Yläpohjaan, alapohjaan, seiniin, ikkunoihin jne. hyvät lämmöneristykset ja ilman pitävyydet pyöriväkennoinen LTO.
Massiivisuus (paino) on niin ikään eduksi mm. leikkaamaan pakkashuippujen energian kulutusta.
(havainto raksalta eilen klo22:00:
- ulkoilma oli ollut koko päivän pakkasella, lätäköt oli kunnolla jäässä ja maa kohmeessa
- Lammiraksamme seinän ULKOkuoren lämpötila oli 2 astetta !!)kun ostaisi esim. Jukan tai Kastellin, ne kun ovat valmiiksi huippuluokan matalaenergia taloja.
Massiivi styroxkevytsoramöhkäleissä ei ole huippuluokkaa muu kuin myyjien katteet ja hyväuskoisten rakentajien mielipaha styroxin mädäntyessä ja seinien halkeillessa pakkasessa. - raksaaja--sh
Kaksi taloa itselle rakentanut kirjoitti:
kun ostaisi esim. Jukan tai Kastellin, ne kun ovat valmiiksi huippuluokan matalaenergia taloja.
Massiivi styroxkevytsoramöhkäleissä ei ole huippuluokkaa muu kuin myyjien katteet ja hyväuskoisten rakentajien mielipaha styroxin mädäntyessä ja seinien halkeillessa pakkasessa.no leikitään sitten...
"kun ostaisi esim. Jukan tai Kastellin, ne kun ovat valmiiksi huippuluokan matalaenergia taloja."
Hah! LOL!
Ei sen valmiinpia kuin muutkaan. Lisäeristeistä maksetaan as usual. Ja aivan vastaavaa tiiveyttä ei saa millään... tasalämpöisyydestä/varauskyvystä puhumattakaan.
>Massiivi styroxkevytsoramöhkäleissä ei ole huippuluokkaa muu kuin myyjien katteet
Saa ainakin enemmän tavaraa kilogrammoina kuin lapleissa ja kastelleissa. Eipähän tuuli vie ja sitten pakkanen pane.
>hyväuskoisten rakentajien mielipaha styroxin mädäntyessä
Ei ole tähän päivään mennessä styroxi mädäntynyt, toisin se on puutaloissa...
>seinien halkeillessa pakkasessa.
Ei ne halkeile pakkasessa. Eikä mene nurkat kuuraan niinkuin puutaloissa.
- kaikkea sattuu
kANNATTAA OTTAA lämpöpumppu. voit sitten käyttää sitä kesällä jäähdytykseen. Maksaa kyllä itsensä takaisin. MUTTA ole tarkka minkä lämpöpumpun otat niissä on hyvin toimivia ja sellaiusia mitä saa korjata usein. Rutsissa on lähes kaikissa omakotitaloissa lämpöpumppu (miksei suomessa ??). yritä saada ruotsin kokemukset selville.
- RIpsaK
Sinänsä maalmpö meitäkin kiinnostaisi, mutta Suomelan (Motivasta tiedot) mukaan maalämpö ei maksa itseään takaisin edes 30 vuodessa verrattuna sähkölämmitykseen.
Maalämpö kallis = elämä on :-)- asg
huomioon, että maalämmön hinnaksi oli laitettu reilun sadan neliön asuntoon 17000€. todellisuus on kuitenkin vesikiertoisen lattialämmityksen ja putken kaivuun jälkeen tuon kokoluokan asuntoon 10-11000 eskoo
- RipsaK
asg kirjoitti:
huomioon, että maalämmön hinnaksi oli laitettu reilun sadan neliön asuntoon 17000€. todellisuus on kuitenkin vesikiertoisen lattialämmityksen ja putken kaivuun jälkeen tuon kokoluokan asuntoon 10-11000 eskoo
Nimimerki asg
Investointikustannukset siis 10-11000e.
Motivan normaalienergiataloon kertovat yli 22000e!
Jos oikea kustannus olisi siis jotain 3/4 tuosta, eli 15000, niin sitten se alkaisi kuulostaa kohtuulliselta ja kannattavalta.
Sähkön hintahan joka tapauksessa tulee nousemaan, eikös se ole luonnonlaksi?
Oletko itse laittanut maalämmön?
Meillä olisi kallioinen tontti tiedossa, johon vaihtoehtona olisi lämmönlähteeksi joko sähkö tai maalämpö (ei kaukolämpö alueella). Pora joutuu joka tapauksessa veden vuoksi (tontti ei ole myöskään kunnan vesiputkien alueella), ja vettä löytyy kuulemma noin 60 metrin syvyydestä. - MMV
RipsaK kirjoitti:
Nimimerki asg
Investointikustannukset siis 10-11000e.
Motivan normaalienergiataloon kertovat yli 22000e!
Jos oikea kustannus olisi siis jotain 3/4 tuosta, eli 15000, niin sitten se alkaisi kuulostaa kohtuulliselta ja kannattavalta.
Sähkön hintahan joka tapauksessa tulee nousemaan, eikös se ole luonnonlaksi?
Oletko itse laittanut maalämmön?
Meillä olisi kallioinen tontti tiedossa, johon vaihtoehtona olisi lämmönlähteeksi joko sähkö tai maalämpö (ei kaukolämpö alueella). Pora joutuu joka tapauksessa veden vuoksi (tontti ei ole myöskään kunnan vesiputkien alueella), ja vettä löytyy kuulemma noin 60 metrin syvyydestä.Meille maalämpö avaimet käteen hinnaksi tuli 14700 euroa sis. seuraavaa:
- Suunnittelu
- Maalämpöpumppu
- Lämpökaivo
- Keruuputki ja nesteet
- 174 m2 lattialämmitysputket, jakotukit (4 kpl) yms. tarvikkeet
- KWh-mittari
- Asennus
Urakan ulkopuolelle jäi seuraavaa:
- 2 kpl kaivonrenkaita ja kansi
- Sähköjen kytkentä
Eli 550 m3 (174 m2) taloon maalämmön hinnaksi tuli noin 15000 euroa, joka on melkoisen kaukana Motivan omista laskuista. Jos keruupiirin olisi saanut pintamaahan, olisi kustannus ainakin pari tonnia pienempi. Valintaani en ole katunut, nyt reilu vuosi asuttu ja lämmitykseen sekä lämpimään käyttöveteen mennyt 6463 kWh/vuosi.
Hankinnasta on pari vuotta, mutta tänä aikana pumppujen hinta laskenut (kilpailu koventunut). Vastaavasti työn hinta noussut, joten uskoisin kustannusten olevan aika samoissa tänäkin päivänä.
- Raksu
kustannustehokkaasti toteutettuna on aivan ylivoimainen.
Normitalon maalämpöratkaisuun verrattuna sähkön kulutus on samaa luokkaa.
Investointi on huomattavasti edullisempi ja huolto- ja korjauskulut murto-osan.
Tulisijan käytöstä saa aelvästi hyödyn MLP-ratkaisuun verrattuna.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/Elinkaari/luentomateriaali/Luento14.pdf- raksaaja--sh
>Normitalon maalämpöratkaisuun verrattuna sähkön kulutus on samaa luokkaa.
Se lienee selviö että aina kannattaa eristää kunnolla, myös maalämmön tapauksessa.
>Investointi on huomattavasti edullisempi ja huolto- ja korjauskulut murto-osan.
Silti. Kun siihen tuuppaa maalämpöpumpun putoaa sähkökulut entisestään. Uuusiutumatonta ja puuenergiaa säästyy. Sopivan maalämpöpaketin joutunee kylläkin räätälöimään itse...
>Tulisijan käytöstä saa aelvästi hyödyn MLP-ratkaisuun verrattuna.
Siis ratkaisu on niin kallis käyttää että puunpoltto kannattaa. :-)
MLP tapauksessa rahallista säästöä energiassa ei välttämättä saa jos puuta polttaa, mutta MLP:n käynnistyskertojen ja käyntituntien vähentyessä kompressorin vaihtoväli pitenee.
MLP tapauksessa jos haluaa satsata puunpolttoon, voi pumpun ostaa alitehoisena ja estää lisävastuksen käyttö. - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
>Normitalon maalämpöratkaisuun verrattuna sähkön kulutus on samaa luokkaa.
Se lienee selviö että aina kannattaa eristää kunnolla, myös maalämmön tapauksessa.
>Investointi on huomattavasti edullisempi ja huolto- ja korjauskulut murto-osan.
Silti. Kun siihen tuuppaa maalämpöpumpun putoaa sähkökulut entisestään. Uuusiutumatonta ja puuenergiaa säästyy. Sopivan maalämpöpaketin joutunee kylläkin räätälöimään itse...
>Tulisijan käytöstä saa aelvästi hyödyn MLP-ratkaisuun verrattuna.
Siis ratkaisu on niin kallis käyttää että puunpoltto kannattaa. :-)
MLP tapauksessa rahallista säästöä energiassa ei välttämättä saa jos puuta polttaa, mutta MLP:n käynnistyskertojen ja käyntituntien vähentyessä kompressorin vaihtoväli pitenee.
MLP tapauksessa jos haluaa satsata puunpolttoon, voi pumpun ostaa alitehoisena ja estää lisävastuksen käyttö.Tilojen sähkölämmityksen lämmitysenergiakustannukset 50 vuodessa.
Hirsitalo 165000€
Puutalo pitkästä tavarasta 140000€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 115000€
Matalaenergiaharkkotalo 40000€
Maalämpöpumpulla saatavissa olevat säästöt 50 vuodessa:
Hirsitalo 108900€
Puutalo pitkästä tavarasta 92400€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 75900€
Matalaenergia(harkko)talo 26400€
Mielestäni tuosta vois johtaa semmoista päätelmää matalaenergiatalojen osalta
että JOS haluaa laskea homman kannattavaksi niin lämmönjako pumppu keruuputket saa maksaa korkaintaan 13 000€.
Tällöin jää muutamalle kompuranvaihdolle varaa ilman että investointi menee kannattamattomaksi.
malli1 (200m2 taloon):
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako lattian kautta, putket harvassa 2000€
malli2
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako ilmanvaihdon kautta 500€
jne... - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Tilojen sähkölämmityksen lämmitysenergiakustannukset 50 vuodessa.
Hirsitalo 165000€
Puutalo pitkästä tavarasta 140000€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 115000€
Matalaenergiaharkkotalo 40000€
Maalämpöpumpulla saatavissa olevat säästöt 50 vuodessa:
Hirsitalo 108900€
Puutalo pitkästä tavarasta 92400€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 75900€
Matalaenergia(harkko)talo 26400€
Mielestäni tuosta vois johtaa semmoista päätelmää matalaenergiatalojen osalta
että JOS haluaa laskea homman kannattavaksi niin lämmönjako pumppu keruuputket saa maksaa korkaintaan 13 000€.
Tällöin jää muutamalle kompuranvaihdolle varaa ilman että investointi menee kannattamattomaksi.
malli1 (200m2 taloon):
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako lattian kautta, putket harvassa 2000€
malli2
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako ilmanvaihdon kautta 500€
jne...ja lähteenä oli
"Matalaenergiaharkkotalo, Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia"
VTT, 2005. - matalae. talo
raksaaja--sh kirjoitti:
Tilojen sähkölämmityksen lämmitysenergiakustannukset 50 vuodessa.
Hirsitalo 165000€
Puutalo pitkästä tavarasta 140000€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 115000€
Matalaenergiaharkkotalo 40000€
Maalämpöpumpulla saatavissa olevat säästöt 50 vuodessa:
Hirsitalo 108900€
Puutalo pitkästä tavarasta 92400€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 75900€
Matalaenergia(harkko)talo 26400€
Mielestäni tuosta vois johtaa semmoista päätelmää matalaenergiatalojen osalta
että JOS haluaa laskea homman kannattavaksi niin lämmönjako pumppu keruuputket saa maksaa korkaintaan 13 000€.
Tällöin jää muutamalle kompuranvaihdolle varaa ilman että investointi menee kannattamattomaksi.
malli1 (200m2 taloon):
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako lattian kautta, putket harvassa 2000€
malli2
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako ilmanvaihdon kautta 500€
jne...pyysin tarjoukset pumpuista, porareijästä ja muista pakollisista hiluista. Halvin tarjous 18.5k€.
Jäi hankkimatta. Ekan vuoden kokonaiskulutus sähköläämitys mukaanlukien 202m2 talolle oli 18MWh.
Tuosta noin puolet menee veden ja talon läämitykseen, eli 9MWh. Jos tuosta nyt sitten olisi voinut säästää MLP:n avulla about 5MWh olisi se rahassa tarkoittanut 300€/a. MLP systeemi olisi maksanut nyt toteutettuun verrattuna 14k€ enemmän, joten kun oletetaan kompuran uusimisväliksi 10 vuotta ja kompura töineen maksaa noin 1500€ => vuodessa jää säästööm 170€ jos nykyiseen joutuu vaihtamaan termarin joka viidesvuosi.
Karkeasti voidaan arvioida että heti sadan vuoden jälkeen aletaan saada hyötyö mlp:stä.
Oletetaan kuitenkin, että olen myymässä taloani kahdeksan vuoden kuluttua. Ostaja totaa talossa olevan mlp:n ja arvelee ramontin olevan edessä pikapuoliin, joten miten se vaikuttaa hintaan tullaan näkemään lähivuosina. - raksaaja--sh
matalae. talo kirjoitti:
pyysin tarjoukset pumpuista, porareijästä ja muista pakollisista hiluista. Halvin tarjous 18.5k€.
Jäi hankkimatta. Ekan vuoden kokonaiskulutus sähköläämitys mukaanlukien 202m2 talolle oli 18MWh.
Tuosta noin puolet menee veden ja talon läämitykseen, eli 9MWh. Jos tuosta nyt sitten olisi voinut säästää MLP:n avulla about 5MWh olisi se rahassa tarkoittanut 300€/a. MLP systeemi olisi maksanut nyt toteutettuun verrattuna 14k€ enemmän, joten kun oletetaan kompuran uusimisväliksi 10 vuotta ja kompura töineen maksaa noin 1500€ => vuodessa jää säästööm 170€ jos nykyiseen joutuu vaihtamaan termarin joka viidesvuosi.
Karkeasti voidaan arvioida että heti sadan vuoden jälkeen aletaan saada hyötyö mlp:stä.
Oletetaan kuitenkin, että olen myymässä taloani kahdeksan vuoden kuluttua. Ostaja totaa talossa olevan mlp:n ja arvelee ramontin olevan edessä pikapuoliin, joten miten se vaikuttaa hintaan tullaan näkemään lähivuosina.Lämmityksen osuus on isompi kuin puolet.
Kompuran normaali uusimisväli on 15-20 vuotta (matalaenergiatalossa ehkä harvemmin)
Aitoon matalaenergiataloon pitäisi pumppu yms. osata mitoittaa pieniksi.
(14000€ saanee halvimmillaan koko järjestelmän 23000kwh/a tarpeeseen, puolta pienemmästä ei kannata maksaa yli 10000€)
>Oletetaan kuitenkin, että olen myymässä taloani kahdeksan vuoden kuluttua. Ostaja totaa talossa olevan mlp:n ja arvelee ramontin olevan edessä pikapuoliin, joten miten se vaikuttaa hintaan tullaan näkemään lähivuosina.
Jos on niin tyhmä niin tyytyy varmaan asumaan vuokralla.
Mutta jos on älliä päässä niin hän huomaa että energianhinta sen kuin vain jataa nousuaan ja kertaalleen maksettu MLP kannatta aina ja että kompura pörisee vielä 10 vuotta ennen kuin tarvitsee huoltaa jne... - normitalossa
raksaaja--sh kirjoitti:
Lämmityksen osuus on isompi kuin puolet.
Kompuran normaali uusimisväli on 15-20 vuotta (matalaenergiatalossa ehkä harvemmin)
Aitoon matalaenergiataloon pitäisi pumppu yms. osata mitoittaa pieniksi.
(14000€ saanee halvimmillaan koko järjestelmän 23000kwh/a tarpeeseen, puolta pienemmästä ei kannata maksaa yli 10000€)
>Oletetaan kuitenkin, että olen myymässä taloani kahdeksan vuoden kuluttua. Ostaja totaa talossa olevan mlp:n ja arvelee ramontin olevan edessä pikapuoliin, joten miten se vaikuttaa hintaan tullaan näkemään lähivuosina.
Jos on niin tyhmä niin tyytyy varmaan asumaan vuokralla.
Mutta jos on älliä päässä niin hän huomaa että energianhinta sen kuin vain jataa nousuaan ja kertaalleen maksettu MLP kannatta aina ja että kompura pörisee vielä 10 vuotta ennen kuin tarvitsee huoltaa jne...on yli 50% eli 60-70%. Mutta matalaenergiatalossa alle 50% veden lämmityskin huomioiden.
Kompuran elin ikä pitenee jos sitä käytetään harvrmmin. Mutta se ei pitene lineaarisesti koska materiaalit vanhenevat kuitenkin.
Mielestäni energian hinta ei ole noussut siinä määrin kuin yleensä halutaan esittää. Toki lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna voidaan aina löytää sopiva tarkasteluväli, jolla voidaan saada laskelmat itselle mieluisiksi.
Energian hinta voi myös laskea, varsinkin nyt kun nopea nousu on lisännyt tutkimus panoksia alalla ja tuonut uusia vaihtoehtoja tuotantoon.
Esim: pelletti, aurinko keräimet, biomassa, kompostilämpö, kaura, polttokennot, metaani, biodiesel, hyötöreaktorit, tuuli, aaltokinematiikka jne.
Ai niin matalaenergialla tässä tarkoitetaan rakennuksia, joiden vuotuinen energian tarve on 60kwh/m2 tai alle.
Saksassa on koetaloja joiden energian tarve on alle 15kwh/m2. Mitoituslämpötila max teholle noissa taloissa on -10 astetta. - Trurl
raksaaja--sh kirjoitti:
Tilojen sähkölämmityksen lämmitysenergiakustannukset 50 vuodessa.
Hirsitalo 165000€
Puutalo pitkästä tavarasta 140000€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 115000€
Matalaenergiaharkkotalo 40000€
Maalämpöpumpulla saatavissa olevat säästöt 50 vuodessa:
Hirsitalo 108900€
Puutalo pitkästä tavarasta 92400€
Normaali Siporex yms. harkkotalo 75900€
Matalaenergia(harkko)talo 26400€
Mielestäni tuosta vois johtaa semmoista päätelmää matalaenergiatalojen osalta
että JOS haluaa laskea homman kannattavaksi niin lämmönjako pumppu keruuputket saa maksaa korkaintaan 13 000€.
Tällöin jää muutamalle kompuranvaihdolle varaa ilman että investointi menee kannattamattomaksi.
malli1 (200m2 taloon):
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako lattian kautta, putket harvassa 2000€
malli2
- pieni maalämpöpumppu 5000€
- keruuputket pintamaahan 1500€
- lämmönjako ilmanvaihdon kautta 500€
jne...Huomasithan, että kokonaissäästö oli laskettu 3% vuosittaiselle energian hinnan nousulle?
Samalla logiikalla laskelmastasi puuttuu:
-isomman pääomakulun korot.
-isompien huolto-ja korjauskulujen diskonttaustekijä. (Jos menee esimerkiksi koko pumppu uusiksi 20 vuoden kuluttua, et taida saada sitä 5000 €urolla. Vaan hinta lienee samalla logiikalla yli 10.000 €)
Luuletkos tosiaan, että mlp kestää parilla kompuran vaihdolla 50 vuotta. Eikö lämmityslaite ala olemaan vaihtoon kypsä 20...25 vuoden käytön jälkeen. Kiertovesipumput, säiliöt, elektroniikka, tiivisteet, putket, letkut yms. koko laitos? - raksaaja--sh
normitalossa kirjoitti:
on yli 50% eli 60-70%. Mutta matalaenergiatalossa alle 50% veden lämmityskin huomioiden.
Kompuran elin ikä pitenee jos sitä käytetään harvrmmin. Mutta se ei pitene lineaarisesti koska materiaalit vanhenevat kuitenkin.
Mielestäni energian hinta ei ole noussut siinä määrin kuin yleensä halutaan esittää. Toki lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna voidaan aina löytää sopiva tarkasteluväli, jolla voidaan saada laskelmat itselle mieluisiksi.
Energian hinta voi myös laskea, varsinkin nyt kun nopea nousu on lisännyt tutkimus panoksia alalla ja tuonut uusia vaihtoehtoja tuotantoon.
Esim: pelletti, aurinko keräimet, biomassa, kompostilämpö, kaura, polttokennot, metaani, biodiesel, hyötöreaktorit, tuuli, aaltokinematiikka jne.
Ai niin matalaenergialla tässä tarkoitetaan rakennuksia, joiden vuotuinen energian tarve on 60kwh/m2 tai alle.
Saksassa on koetaloja joiden energian tarve on alle 15kwh/m2. Mitoituslämpötila max teholle noissa taloissa on -10 astetta."on yli 50% eli 60-70%. Mutta matalaenergiatalossa alle 50% veden lämmityskin huomioiden."
En jaksa uskoa että esim. neliöiden kasvaessa myös taloussähkön ja veden kulutus kasvaa.
"Esim: pelletti, aurinko keräimet, biomassa, kompostilämpö, kaura, polttokennot, metaani, biodiesel, hyötöreaktorit, tuuli, aaltokinematiikka jne."
Pelletti on noista ainoa joka on edullista tällähetkellä, nuo kaikki muut on kalliimpia kuin kivihiili yms. fossiili. Eli kun siirrytään fossiilisista poispäin hinnat nousee, se lienee selviö.
Osaiskos joku antaa linkin sähkön hinnan käyrästöön viimeisen 50 vuoden ajalta? - raksaaja--sh
Trurl kirjoitti:
Huomasithan, että kokonaissäästö oli laskettu 3% vuosittaiselle energian hinnan nousulle?
Samalla logiikalla laskelmastasi puuttuu:
-isomman pääomakulun korot.
-isompien huolto-ja korjauskulujen diskonttaustekijä. (Jos menee esimerkiksi koko pumppu uusiksi 20 vuoden kuluttua, et taida saada sitä 5000 €urolla. Vaan hinta lienee samalla logiikalla yli 10.000 €)
Luuletkos tosiaan, että mlp kestää parilla kompuran vaihdolla 50 vuotta. Eikö lämmityslaite ala olemaan vaihtoon kypsä 20...25 vuoden käytön jälkeen. Kiertovesipumput, säiliöt, elektroniikka, tiivisteet, putket, letkut yms. koko laitos?Mutta olkoon...
"(Jos menee esimerkiksi koko pumppu uusiksi 20 vuoden kuluttua, et taida saada sitä 5000 €urolla. Vaan hinta lienee samalla logiikalla yli 10.000 €)"
Ööh. Sähkön hinta nousee ja pumput halpenee.
Samoin laina halpuu inflaation kautta jne...
"Luuletkos tosiaan, että mlp kestää parilla kompuran vaihdolla 50 vuotta."
Jep. Ainakin suurimmaksi osaksi. Jos kerta valurautakattilat kestää 30 vuotta.
"Eikö lämmityslaite ala olemaan vaihtoon kypsä 20...25 vuoden käytön jälkeen. Kiertovesipumput, säiliöt, elektroniikka, tiivisteet, putket, letkut yms. koko laitos?
Esim. porakaivo kestää varmuudella sata vuotta, luultavimmin myös moni muu osa. - Raksu
raksaaja--sh kirjoitti:
"on yli 50% eli 60-70%. Mutta matalaenergiatalossa alle 50% veden lämmityskin huomioiden."
En jaksa uskoa että esim. neliöiden kasvaessa myös taloussähkön ja veden kulutus kasvaa.
"Esim: pelletti, aurinko keräimet, biomassa, kompostilämpö, kaura, polttokennot, metaani, biodiesel, hyötöreaktorit, tuuli, aaltokinematiikka jne."
Pelletti on noista ainoa joka on edullista tällähetkellä, nuo kaikki muut on kalliimpia kuin kivihiili yms. fossiili. Eli kun siirrytään fossiilisista poispäin hinnat nousee, se lienee selviö.
Osaiskos joku antaa linkin sähkön hinnan käyrästöön viimeisen 50 vuoden ajalta?"En jaksa uskoa että esim. neliöiden kasvaessa myös taloussähkön ja veden kulutus kasvaa."
Enpä minäkään.
Eikä lämmitysenergian tarvekaan kasva 1:1 neliöiden tai kuutioiden suhteessa.
Esimerkiksi yksikerroksisen talon seinän pinta-ala kasvaa lattian kasvun neliöjuuren suhteessa, kuten silloin myös johtumislämpöhäviötkin siltä osin. (2*lattiapinta-ala=>1,41*seinien vaipan pintaa lisää)
Energiatehokkuuslaskennassakin todettiin asia hankalaksi, koska he olisivat halunneet määritellä rakennuksen luokituksen perusteella kWh/m2 ja isot rakennukset ovat tällöin paremmassa asemassa. Se asia taitaa olla vieläkin ratkaisematta.
Samasta syystä Ril:n julkaisu antaa normipientalolle 100-120 kWh/m(a) kulutuksen, ja kerrostalolle vain 75 kWh/m2(a)
Suhteellinen vaipan pinta-ala on taas pienempi kaksi- tai useampikerroksisessa talossa kuin yksikerroksisessa vastaavan kokoisessa. Mm. tästä johtuu useampikerroksisen parempi energiatehokkuus. - jo varmaan
raksaaja--sh kirjoitti:
"on yli 50% eli 60-70%. Mutta matalaenergiatalossa alle 50% veden lämmityskin huomioiden."
En jaksa uskoa että esim. neliöiden kasvaessa myös taloussähkön ja veden kulutus kasvaa.
"Esim: pelletti, aurinko keräimet, biomassa, kompostilämpö, kaura, polttokennot, metaani, biodiesel, hyötöreaktorit, tuuli, aaltokinematiikka jne."
Pelletti on noista ainoa joka on edullista tällähetkellä, nuo kaikki muut on kalliimpia kuin kivihiili yms. fossiili. Eli kun siirrytään fossiilisista poispäin hinnat nousee, se lienee selviö.
Osaiskos joku antaa linkin sähkön hinnan käyrästöön viimeisen 50 vuoden ajalta?että laskelmissa käytetään vakioitua taloa.
Olet varmaan myös huomannut, että uusioenergian hinta (subventoimaton hinta) on laskenut kovaa vauhtia, jolloin kun derivaatat ovat erisuuntaiset fossiilisten kanssa ne ennen pitkään kohtaavat. Tästä seuraa fosiilisten hintojen lasku jne. Normaalia taloustiedettä ei sen kummempaa.
Ainoa osa yhtälössä joka puoltaa hintojen nousua on energian kulutuksen kasvu.
Toisaalta ilmaston muutos laskee lämmitysenergian kysyntää.
Eläviä esimerkkejä voidaan hakea 70 luvun koulukirjoista vertaamalla niitä nykypäivään.
Esim: Lontoossahan pitäisi sataa jatkuvasti. Niin satoikin vielä silloin kun mummo oli nuori. Ei sada enää. Sielä tapasin olla myös lumi maassa viikon joskus kaksikin. Ei ole ollut enää kahteen vuosikymmeneen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h352875Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062671Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv302385Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.491904Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141513- 321473
- 271389
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1021203- 1771183
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.711025