Rakkaudesta, ikävästä ja surusta

Aamuun on vielä aikaa

Maailmoja

Unet nousevat ja laskevat
unelmien lailla
kohtaavat tuhonsa ja heräävät uudelleen

Ihmisenpoika kulkee elämänsä
valtateitä ja sivupolkuja
hapuillen ja erehtyen

Onnenhetkiä arjessa

Kukat kuivuvat haudalla ja
pian ne vaihtuvat kynttilöihin

Muistot elävät
Oleellisin on rakkaus

Ikävä värjääntyy haikeudeksi
ja unista tulee rauhallisia

Surusta on hyvä päästää irti

Palanen kerrallaan

Uskoa, että elämä voittaa
lopulta

Ei rakkaus häviä
se on paineltu uurteisiin ja naarmuihin
tuoksuu tyynyllä ja
maistuu kyyneleissä

Sateeseen sekoittuen



(Äidille, minä kaipaan sinua)
4392
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Runosi oli kaunis. Surua kun on niin vaikea käsitellä aina, on hyvä että joku siitä kirjoittaa. Uskon että se antaa monelle paljon.
Ikäväsi, osaksi sinua tullut, on taakka, josta ei ole helppo luopua. Mutta ikävä on mielestäni tunne, jonka vain hyvä ihmissuhde voi jättää jälkeensä. Voimia Sinulle.

Äänestä
  • Kiitos sinne jonnekin kauniista viestistäsi.

    Äänestä

Sä olet niin mielettömän kiltti aina.Vaikka sanoisin joskus pahasti, jaksat silti välittää.Toivon,että olisit nyt täällä miun kanssani, et kuitenkaan ole siksi itken usein iltaisin. Käperryn peiton alle ja ajattelen sinua, omaa rakastani. Olet ainut joka jaksaa ymmärtää ja joka rakastaa.Ei voi parempaa toivoa.Tule pian tänne ja hukuta miut jälleen kyyneliin - ilon kyyneliin.

Äänestä
  • Vaikka tuo tuli nyt kyllä ihan väärään osoitteeseen, niin se oli todella todella kauniisti kirjotettu.

    Sinun pitää kertoa tuo rakkaallesi, jokainen haluaisi kyllä kuulla tuollaista. Rakkaus joskus vaatii kertomista. Se on hyvä muistaa sanoa, vaikka arjen keskellä se usein unohtuukin.

    Hymyjä sinne jonnekin

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


elisant kirjoitti:

Aamuun on vielä aikaa

Maailmoja

Unet nousevat ja laskevat
unelmien lailla
kohtaavat tuhonsa ja heräävät uudelleen

Ihmisenpoika kulkee elämänsä
valtateitä ja sivupolkuja
hapuillen ja erehtyen

Onnenhetkiä arjessa

Kukat kuivuvat haudalla ja
pian ne vaihtuvat kynttilöihin

Muistot elävät
Oleellisin on rakkaus

Ikävä värjääntyy haikeudeksi
ja unista tulee rauhallisia

Surusta on hyvä päästää irti

Palanen kerrallaan

Uskoa, että elämä voittaa
lopulta

Ei rakkaus häviä
se on paineltu uurteisiin ja naarmuihin
tuoksuu tyynyllä ja
maistuu kyyneleissä

Sateeseen sekoittuen



(Äidille, minä kaipaan sinua)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu