pilp vs pyörivä

Kyllä hyötysuhde on yli 100% lämpimillä keleillä jopa 300% kesällä. Vuosihyötysuhde on samaa luokkaa pyöriväkennoisen kanssa. Pilpin vuosihyötysuhde riipuu hieman siitä kuinka paljon käytetään vettä silloin kun hyötysuhde on yli 100%. Pilp ottaa lämpöä talteen myös talvella mutta talvella joudutaan turvautumaan osin sähköön.

Pilp tekee suurimman tilin kesällä ja pyörivä-lto talvella. Ei tuo sen ihmeellisempää. Takaisinmaksuaikaa voi jokainen miettiä tykönänsä. En olisi varma kannattaako sijoittaa edes tavallista "jääkuutio"-lto:ta parempaan laitteeseen säästömielessä.

Pyöriväkennoisessa on 25W "kompura" ja sillä saavutetaan keskimääräinen vuosihyötysuhde 230.

Prosentteina se on 23000%.

Paras hyötysuhde on pakkaskaudella, silloin kun PILP on huonoimmillaan.

Ja kun "kompura" rikkoutuu, uuden vaihto maksanee vain satkun.

Jos kesällä viilennystä kaipaa niin silloin joutunee käyttään pyöriväkennoisen kanssa käytössä miltei ilmaista maaviileää tai ilmalämpöpumppua (500€).



Jep. en oo PILPiin ihastunut.

raksaaja--sh kirjoitti:

Pyöriväkennoisessa on 25W "kompura" ja sillä saavutetaan keskimääräinen vuosihyötysuhde 230.

Prosentteina se on 23000%.

Paras hyötysuhde on pakkaskaudella, silloin kun PILP on huonoimmillaan.

Ja kun "kompura" rikkoutuu, uuden vaihto maksanee vain satkun.

Jos kesällä viilennystä kaipaa niin silloin joutunee käyttään pyöriväkennoisen kanssa käytössä miltei ilmaista maaviileää tai ilmalämpöpumppua (500€).



Jep. en oo PILPiin ihastunut.

Lue lisää

be aware, en jaksa tarkistaa...

kieroliero kirjoitti:

Kyllä hyötysuhde on yli 100% lämpimillä keleillä jopa 300% kesällä. Vuosihyötysuhde on samaa luokkaa pyöriväkennoisen kanssa. Pilpin vuosihyötysuhde riipuu hieman siitä kuinka paljon käytetään vettä silloin kun hyötysuhde on yli 100%. Pilp ottaa lämpöä talteen myös talvella mutta talvella joudutaan turvautumaan osin sähköön.

Pilp tekee suurimman tilin kesällä ja pyörivä-lto talvella. Ei tuo sen ihmeellisempää. Takaisinmaksuaikaa voi jokainen miettiä tykönänsä. En olisi varma kannattaako sijoittaa edes tavallista "jääkuutio"-lto:ta parempaan laitteeseen säästömielessä.

Lue lisää

Poistoilma lienee aina samanlämpöistä eli luulis saavan n.500w saavan aina saman lämpötehon tuotettua (eli 500w=1500-2000W). Talvella se ei vaan riitä kattamaan kulutusta ja kesällä kun kulutusta ei ole tarpeeksi kompura seisoo osan aikaa.

timo kirjoitti:

Poistoilma lienee aina samanlämpöistä eli luulis saavan n.500w saavan aina saman lämpötehon tuotettua (eli 500w=1500-2000W). Talvella se ei vaan riitä kattamaan kulutusta ja kesällä kun kulutusta ei ole tarpeeksi kompura seisoo osan aikaa.

Lue lisää

Olen näiltä foorumeilta lukenut jotta PILP jäätyy jos poistoilma menee nollaan.

Pyöriväkennoinen ei vielä tuossa vaiheessa jäädy ja on siksi tehokkaampi.


(suomi24 faktaa, heh)

raksaaja--sh kirjoitti:

be aware, en jaksa tarkistaa...

on alle 100% menee harakoille. Laske paljonko menee!?

PILP:issä ongelma on tosiaan se että vaikka hyötysuhde on huippuhyvä, maksaako itseään takaisin.
Laske sekin samantien...

raksaaja--sh kirjoitti:

Olen näiltä foorumeilta lukenut jotta PILP jäätyy jos poistoilma menee nollaan.

Pyöriväkennoinen ei vielä tuossa vaiheessa jäädy ja on siksi tehokkaampi.


(suomi24 faktaa, heh)

Lue lisää

Ennen pilppiä on huonelämpö tila lähes sama kesät talvet. Sitä sitten puhalletaan Pilpin läpi 5-8 asteisena pihalle. Mielestäni siitä silloin saadaan saman verran energiaa talteen aina. Mihin se riittää on toinen juttu. Pyöriväkennoinen kyllä pystyy puhaltamaan "jääpuikkoja" pihalle ja hyötyparanee ilman kylmetessä.

Timo kirjoitti:

Ennen pilppiä on huonelämpö tila lähes sama kesät talvet. Sitä sitten puhalletaan Pilpin läpi 5-8 asteisena pihalle. Mielestäni siitä silloin saadaan saman verran energiaa talteen aina. Mihin se riittää on toinen juttu. Pyöriväkennoinen kyllä pystyy puhaltamaan "jääpuikkoja" pihalle ja hyötyparanee ilman kylmetessä.

Lue lisää

pyörivässä todelakaan ole 80%. Se voi olla tuo jossain lämpötilassa jollain tietyllä kosteudella, jolloin kastepiste on riittävän alhainen. Suurimman osan etelän keleistä hyötysuhde lienee mieluummin 40-50%. Ristivirta vehkeissä taas max 30.

LTO koneista mielenkiintoisimpia ovat nuo vastavirtakoneet, joissa kenno ei liiku vaan homma toimii kuten keuhkoissa. Niissä on enemmän kondensiota ja siksi se tavallaan pesee itse itseään.

Kajaanissa on joku firma joka tekee moisia suomessakin.

sillä kaikki mikä kirjoitti:

on alle 100% menee harakoille. Laske paljonko menee!?

PILP:issä ongelma on tosiaan se että vaikka hyötysuhde on huippuhyvä, maksaako itseään takaisin.
Laske sekin samantien...

Lue lisää

Tässä hieman laskettavaa/mietittävää:
PILPpi vuositasolla ehkä hieman parempi kuin pyöriväkennoinen (täällä Etelä-suomessa). En viitsi ottaa kantaa kumpi on oikeasti parempi ja kuinka paljon, koska se riippuu täysin talven "rajuudesta". Jos meillä olisi täällä Suomessa sellaiset talvet, että tuskin järvet jäätyisivät olisin tietysti hankkinut PIPLpin (jos vaihdettavat kuutiot tekisivät sen mahdolliseksi). Nyt kun molemmilla laitteilla hyöty on about sama, kannattaa tuijottaa hankintahintaa ja toimintavarmuutta. PILPpi on yksinkertaisesti hankintahinnaltaan ja huoltokuluiltaan kalliimpi kuin pyöriväkennoinen LTO. Nähtäväksi jää kestävätkö PILPpien kompurat "luvatun" 15 vuotta, vai menevätkö rikki aikaisemmin. Käyntijaksojajahan näissä laitteissa on aika tiheään. Saatko edes uutta kompuraa, vai pitääkö ostaa uusi 6000 euron pömpeli?
Tässä funtsittavaa.

ei se hyötysuhde kirjoitti:

pyörivässä todelakaan ole 80%. Se voi olla tuo jossain lämpötilassa jollain tietyllä kosteudella, jolloin kastepiste on riittävän alhainen. Suurimman osan etelän keleistä hyötysuhde lienee mieluummin 40-50%. Ristivirta vehkeissä taas max 30.

LTO koneista mielenkiintoisimpia ovat nuo vastavirtakoneet, joissa kenno ei liiku vaan homma toimii kuten keuhkoissa. Niissä on enemmän kondensiota ja siksi se tavallaan pesee itse itseään.

Kajaanissa on joku firma joka tekee moisia suomessakin.

Lue lisää

Appivanhemmilla (Etelä-Suomesta) mökki kolilla. Tuli paikalle alkuasukas, joka lyhyen keskustelun lopuksi totesi "Siehän ouosti puhut", johon appiukko totesi "Sää se vasta ourost puhukki".
Että tälläinen vastaus tälle väitteelle.

ei se hyötysuhde kirjoitti:

pyörivässä todelakaan ole 80%. Se voi olla tuo jossain lämpötilassa jollain tietyllä kosteudella, jolloin kastepiste on riittävän alhainen. Suurimman osan etelän keleistä hyötysuhde lienee mieluummin 40-50%. Ristivirta vehkeissä taas max 30.

LTO koneista mielenkiintoisimpia ovat nuo vastavirtakoneet, joissa kenno ei liiku vaan homma toimii kuten keuhkoissa. Niissä on enemmän kondensiota ja siksi se tavallaan pesee itse itseään.

Kajaanissa on joku firma joka tekee moisia suomessakin.

Lue lisää

Näyttää olevan koko kerho vielä linjoilla..

Tuo mainitsemasi laite on airac merkkinen. Sen hyötysuhteeksi lupaillaan jopa 90%. Toimintaperiaate on sellainen että siinä on kaksi kennoa. Kenno ei ole kuitenkaan lämmönvaihdin vaan varaaja. Tulo ja poisto ilma vuorottelevat kennojen välillä. Ensin tulo tulee kennon A läpi ja poisto menee kennon B läpi. Kun A-kenno on kylmä ja B-kenno lämmin niin käännetään tuloilma tulemaan lämpimän B-kennon läpi ja poisto menemään kylmän A-kennon läpi. Kun kennot ovat luovuttaneet lämpönsä/kylmänsä käännetään taas ilmojen kulkusuunnat. Homma pelittää tietysti automaattisesti.

Periaatteesssa tuossa on sama toimintaperiaate kuin pyörivässä kennossa. Kenno varaa itseensä poistoilman lämmön ja luovuttaa sen kun kenno pyörähtää tulopuolelle. Tuossa kennon pyörähdyksen sijaan vaihdetaan ilmavirtojen suunnat.

Vastavirtakennolla tarkoitetaan sellaista pitkulaista lämmönvaihdinta jossa ilma virrat lukevat vastakkain(ilto x100, vallox 180). Ja kyllä niiden pyöriväkennoisten hyötysuhteet oikeasti ovat jossain 70% paremmalla puolella. Risti- ja vasta virtakennollisissa hyötysuhteet "oikeasti" ovat 50-80%, homman sotkee vain sulatus/jäätymisenesto. Jos homma on toteutettu niin ettei poistoilman lämpötilaa päästetä pakkaselle voi väittämäsi 30% olla todellisuutta joissakin olosuhteissa. Joissakin koneissa on sulatus hoidettu niin että kennon annetaan jäätyä ja kun jäätä on tarpeeksi aletaan sulatella, tällaisessa koneessa sulatus ei huononna hyötysuhdetta niin pahasti.

Erilaisien lto-koneiden eroja näkee tuosta:
http://www.systemair.dk/download/dan99sf.pdf
Danvent valmistaa sekäpyöriväkennoisia, vasta- että ristivistakennoisia laitteita ja niitä käytetään hieman erilaisiin sovelluksiin. Koska valmistaja on kaikille sama ei jutussa ole "vedättämistä" puoleen tai toiseen. Tietysti nuo ovat eri kaliiberin laitteita mutta samat toiminta periiaatteet niissäkin on.

ei se hyötysuhde kirjoitti:

pyörivässä todelakaan ole 80%. Se voi olla tuo jossain lämpötilassa jollain tietyllä kosteudella, jolloin kastepiste on riittävän alhainen. Suurimman osan etelän keleistä hyötysuhde lienee mieluummin 40-50%. Ristivirta vehkeissä taas max 30.

LTO koneista mielenkiintoisimpia ovat nuo vastavirtakoneet, joissa kenno ei liiku vaan homma toimii kuten keuhkoissa. Niissä on enemmän kondensiota ja siksi se tavallaan pesee itse itseään.

Kajaanissa on joku firma joka tekee moisia suomessakin.

Lue lisää

Pyöriväkennoisen hyötysuhde ei juurikaan muutu lämpötilan laskiessa tai noustessa. kosteuden vaikutus on normaaleissa oloissa lähes olematon, koska kenno siirtää kosteuden paluuilmaan.

hyötysuhde pyörii tuolla 75-85% keleistä riippumatta.

kva kirjoitti:

Tässä hieman laskettavaa/mietittävää:
PILPpi vuositasolla ehkä hieman parempi kuin pyöriväkennoinen (täällä Etelä-suomessa). En viitsi ottaa kantaa kumpi on oikeasti parempi ja kuinka paljon, koska se riippuu täysin talven "rajuudesta". Jos meillä olisi täällä Suomessa sellaiset talvet, että tuskin järvet jäätyisivät olisin tietysti hankkinut PIPLpin (jos vaihdettavat kuutiot tekisivät sen mahdolliseksi). Nyt kun molemmilla laitteilla hyöty on about sama, kannattaa tuijottaa hankintahintaa ja toimintavarmuutta. PILPpi on yksinkertaisesti hankintahinnaltaan ja huoltokuluiltaan kalliimpi kuin pyöriväkennoinen LTO. Nähtäväksi jää kestävätkö PILPpien kompurat "luvatun" 15 vuotta, vai menevätkö rikki aikaisemmin. Käyntijaksojajahan näissä laitteissa on aika tiheään. Saatko edes uutta kompuraa, vai pitääkö ostaa uusi 6000 euron pömpeli?
Tässä funtsittavaa.

Lue lisää

Pilp vastaa talvella ristivirtakennokonetta, jossa pyörii vielä kompura tehoja syömässä. kesän aikana tätä tehonhukkaa ei saa millään takaisin.

Sopii ehkä huippuimurin korvaajaksi, jos ei haluta tehdä uutta ilmastointiputkistoa.

kennomies kirjoitti:

Pyöriväkennoisen hyötysuhde ei juurikaan muutu lämpötilan laskiessa tai noustessa. kosteuden vaikutus on normaaleissa oloissa lähes olematon, koska kenno siirtää kosteuden paluuilmaan.

hyötysuhde pyörii tuolla 75-85% keleistä riippumatta.

Lue lisää

samoilla linjoilla, siksi edellinen vastaus oli ihan absurdi. Tsiisus, kyllä näillä tiedoilla hyvää tulee ja kauppiasta naurattaa....

ei se hyötysuhde kirjoitti:

pyörivässä todelakaan ole 80%. Se voi olla tuo jossain lämpötilassa jollain tietyllä kosteudella, jolloin kastepiste on riittävän alhainen. Suurimman osan etelän keleistä hyötysuhde lienee mieluummin 40-50%. Ristivirta vehkeissä taas max 30.

LTO koneista mielenkiintoisimpia ovat nuo vastavirtakoneet, joissa kenno ei liiku vaan homma toimii kuten keuhkoissa. Niissä on enemmän kondensiota ja siksi se tavallaan pesee itse itseään.

Kajaanissa on joku firma joka tekee moisia suomessakin.

Lue lisää

Pertskule ku tul uamukahve rinnuksil..

ei ole parempi kirjoitti:

Pilp vastaa talvella ristivirtakennokonetta, jossa pyörii vielä kompura tehoja syömässä. kesän aikana tätä tehonhukkaa ei saa millään takaisin.

Sopii ehkä huippuimurin korvaajaksi, jos ei haluta tehdä uutta ilmastointiputkistoa.

Lue lisää

Minun tarkoituksenani on koko ajan ollut edes yrittää olla puolueeton ja tarkastella poistoilman lämmömtalteenottoa objektiivisesti ja KOKO VUODEN AJALTA (ja siinä sivussa oikoa täällä esiintyviä vääriä väittämiä). Näissä viesteissä helposti tuijotetaan PILP-miesten toimesta kesää ja enervent-miesten toimesta talvea, vaikka kummatkin asuvat talossaan ympäri vuoden.

Ei tässäkään viestissä juurikaan kokonaisuuutta hahmoteta (eli sitä tosiasiaa, että PILP todella kesäisin lämmittää sitä käyttövettä. Talvisin PILP ei lämmitä edes sitä korvausilmaa, puhumattakaan käyttövedestä ja torpasta).

Sitten pitäisi yrittää ottaa huomioon vielä hankintakustannukset ja huoltokulut, jotka PILPillä korkeammat. Lisäksi rouva fortuna näyttelee suurta osaa PILPin kompuran kestossa. Näiden tietojen perusteella päädyin itse pyöriväkennoiseen.

Mutta hyvät ihmiset, hommatkaa kesäksi PILPpi ja talveksi pyöriväkennoinen LTO, silloin hyöty maksimaalinen (joskin turkasen kallista). Sitten vasta kauppiasta naurattaakin.

Elämä on kallista, mutta me kaikki pääsemme "maaliin".

Kva kirjoitti:

Minun tarkoituksenani on koko ajan ollut edes yrittää olla puolueeton ja tarkastella poistoilman lämmömtalteenottoa objektiivisesti ja KOKO VUODEN AJALTA (ja siinä sivussa oikoa täällä esiintyviä vääriä väittämiä). Näissä viesteissä helposti tuijotetaan PILP-miesten toimesta kesää ja enervent-miesten toimesta talvea, vaikka kummatkin asuvat talossaan ympäri vuoden.

Ei tässäkään viestissä juurikaan kokonaisuuutta hahmoteta (eli sitä tosiasiaa, että PILP todella kesäisin lämmittää sitä käyttövettä. Talvisin PILP ei lämmitä edes sitä korvausilmaa, puhumattakaan käyttövedestä ja torpasta).

Sitten pitäisi yrittää ottaa huomioon vielä hankintakustannukset ja huoltokulut, jotka PILPillä korkeammat. Lisäksi rouva fortuna näyttelee suurta osaa PILPin kompuran kestossa. Näiden tietojen perusteella päädyin itse pyöriväkennoiseen.

Mutta hyvät ihmiset, hommatkaa kesäksi PILPpi ja talveksi pyöriväkennoinen LTO, silloin hyöty maksimaalinen (joskin turkasen kallista). Sitten vasta kauppiasta naurattaakin.

Elämä on kallista, mutta me kaikki pääsemme "maaliin".

Lue lisää

Näitä asiaoita on laskettu tuolla pari sivua aiemmin oikein laskelmien kera.

Pilp on niin kertakaikkisen olematon talvella, että pelkkä vedenkulutus kesäaikaan ei riitä kompensoimaan sitä.

aiemmin laskettu, että pyöriväkennoinen on parempi lämpötiloissa jotka alittavat 9. jos suomessa on joitakin hassuja kesäpäiviä, jotka ovat tätä lämpimämpiä, niin pitää totta tosiaan käyttää rajusti vettä.

Kva kirjoitti:

Minun tarkoituksenani on koko ajan ollut edes yrittää olla puolueeton ja tarkastella poistoilman lämmömtalteenottoa objektiivisesti ja KOKO VUODEN AJALTA (ja siinä sivussa oikoa täällä esiintyviä vääriä väittämiä). Näissä viesteissä helposti tuijotetaan PILP-miesten toimesta kesää ja enervent-miesten toimesta talvea, vaikka kummatkin asuvat talossaan ympäri vuoden.

Ei tässäkään viestissä juurikaan kokonaisuuutta hahmoteta (eli sitä tosiasiaa, että PILP todella kesäisin lämmittää sitä käyttövettä. Talvisin PILP ei lämmitä edes sitä korvausilmaa, puhumattakaan käyttövedestä ja torpasta).

Sitten pitäisi yrittää ottaa huomioon vielä hankintakustannukset ja huoltokulut, jotka PILPillä korkeammat. Lisäksi rouva fortuna näyttelee suurta osaa PILPin kompuran kestossa. Näiden tietojen perusteella päädyin itse pyöriväkennoiseen.

Mutta hyvät ihmiset, hommatkaa kesäksi PILPpi ja talveksi pyöriväkennoinen LTO, silloin hyöty maksimaalinen (joskin turkasen kallista). Sitten vasta kauppiasta naurattaakin.

Elämä on kallista, mutta me kaikki pääsemme "maaliin".

Lue lisää

Kun aloin omaa kämppääni suunnittelemaan v2000.
Olin todella ennakkoluuloton noiden lämmitysjärjestelmien suhteen. Insinöörinä oli kuitenkin pakko pistää kaikki exel taulukkoon ja laskea.
Lopputulos oli suora sähkö ja enervent. Pilpit ja muut viljalämmitykset putosivat aika nopeasti pois harkintalistalta.

Öljy ja maalämmitys ovat niin kalliita hankkia, että sähköllä lämmittää pelkillä koroilla.

itselläni 178m2 ja sähkölasku 1200e/v. viime vuonna meni noin yö 9000kwh ja päivä 7000kwh.

tuosta käyttösähkön osuus lienee puolet.
eli lämmitykseen menee 600e/vuosi 3% korolla kannattaisi investoida max 10000e jotta tuon saisi putoamaan puoleen. Silloinkin kuolettuisivat pelkät korot ja systeemin takaisinmaksuaika olisi ääretön.

Puolueeton joskus kirjoitti:

Kun aloin omaa kämppääni suunnittelemaan v2000.
Olin todella ennakkoluuloton noiden lämmitysjärjestelmien suhteen. Insinöörinä oli kuitenkin pakko pistää kaikki exel taulukkoon ja laskea.
Lopputulos oli suora sähkö ja enervent. Pilpit ja muut viljalämmitykset putosivat aika nopeasti pois harkintalistalta.

Öljy ja maalämmitys ovat niin kalliita hankkia, että sähköllä lämmittää pelkillä koroilla.

itselläni 178m2 ja sähkölasku 1200e/v. viime vuonna meni noin yö 9000kwh ja päivä 7000kwh.

tuosta käyttösähkön osuus lienee puolet.
eli lämmitykseen menee 600e/vuosi 3% korolla kannattaisi investoida max 10000e jotta tuon saisi putoamaan puoleen. Silloinkin kuolettuisivat pelkät korot ja systeemin takaisinmaksuaika olisi ääretön.

Lue lisää

"Öljy ja maalämmitys ovat niin kalliita hankkia, että sähköllä lämmittää pelkillä koroilla."

Entäs sitten kun korot loppuu?

käsitelty kirjoitti:

Näitä asiaoita on laskettu tuolla pari sivua aiemmin oikein laskelmien kera.

Pilp on niin kertakaikkisen olematon talvella, että pelkkä vedenkulutus kesäaikaan ei riitä kompensoimaan sitä.

aiemmin laskettu, että pyöriväkennoinen on parempi lämpötiloissa jotka alittavat 9. jos suomessa on joitakin hassuja kesäpäiviä, jotka ovat tätä lämpimämpiä, niin pitää totta tosiaan käyttää rajusti vettä.

Lue lisää

sinä uskoit sitten suoralta kädeltä tuo 9 astetta??

TV shopilla on vielä paljon annettavaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Öljy ja maalämmitys ovat niin kalliita hankkia, että sähköllä lämmittää pelkillä koroilla."

Entäs sitten kun korot loppuu?

rahalla kun naapuri korjaillee MPL:ää. Piipahdetaan etellässä ja ostetaan uudet fillarit.

sähköä samalla kirjoitti:

rahalla kun naapuri korjaillee MPL:ää. Piipahdetaan etellässä ja ostetaan uudet fillarit.

Semmoset on kait MLP:n normaalit huoltokulut abouttiarallaa. Sillä ei sähköjä osta eikä matkoja.

raksaaja--sh kirjoitti:

Semmoset on kait MLP:n normaalit huoltokulut abouttiarallaa. Sillä ei sähköjä osta eikä matkoja.

Joka kodin asuntomarkkinoissa Remontti-Reiska kertoi matalaenergiatalosta, joka käytti 30€ kuussa lämmittämiseen keskimäärin.
Jos vaikka kuviteltaisiin, että tuo 1/3 säästö olisi mahdollinen (jota se ei ole) saataisiin:

20 € säästö * 20 Vuotta= 4.000 €
Mlp huoltokulut 2000...3000€, kestääkö kompuraremonttia tehdä tuohon rahaan?
Tekiskö kukaan täyspäinen sellaista investointia.

Eli ostat 10.000 € värkin niin säästät 1500 € sähkössä 20 vuodessa.

Vielä sillä riskillä, että käy näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000011229887

Onko järkee...

Nimimerkkierkki kirjoitti:

Joka kodin asuntomarkkinoissa Remontti-Reiska kertoi matalaenergiatalosta, joka käytti 30€ kuussa lämmittämiseen keskimäärin.
Jos vaikka kuviteltaisiin, että tuo 1/3 säästö olisi mahdollinen (jota se ei ole) saataisiin:

20 € säästö * 20 Vuotta= 4.000 €
Mlp huoltokulut 2000...3000€, kestääkö kompuraremonttia tehdä tuohon rahaan?
Tekiskö kukaan täyspäinen sellaista investointia.

Eli ostat 10.000 € värkin niin säästät 1500 € sähkössä 20 vuodessa.

Vielä sillä riskillä, että käy näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000011229887

Onko järkee...

Lue lisää

Taitaakin tehdä 4.800 € 20 vuoteen ja periaate oli 2/3 säästö. Mutta kumminkin.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Öljy ja maalämmitys ovat niin kalliita hankkia, että sähköllä lämmittää pelkillä koroilla."

Entäs sitten kun korot loppuu?

Jos laina ei lyhene, niin korot juoksee vaikka maailman tappiin.

Nimimerkkierkki kirjoitti:

Joka kodin asuntomarkkinoissa Remontti-Reiska kertoi matalaenergiatalosta, joka käytti 30€ kuussa lämmittämiseen keskimäärin.
Jos vaikka kuviteltaisiin, että tuo 1/3 säästö olisi mahdollinen (jota se ei ole) saataisiin:

20 € säästö * 20 Vuotta= 4.000 €
Mlp huoltokulut 2000...3000€, kestääkö kompuraremonttia tehdä tuohon rahaan?
Tekiskö kukaan täyspäinen sellaista investointia.

Eli ostat 10.000 € värkin niin säästät 1500 € sähkössä 20 vuodessa.

Vielä sillä riskillä, että käy näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000011229887

Onko järkee...

Lue lisää

Jos energiaa kuluu vain 1/3 normaalitalon energiasta, maalämpöpumppu kestää jopa 3x pidempään tai vaihtoehtoisesti maksaa jopa 2/3 vähemmän samoin huoltokulu on pienempi koska kompressori on edullisenpi.

Anyway ja summa summaarum. Ei maalämpö ole mikään lämmityksen ilmaiseksi tekevä juttu. Mutta sillä voi säästää ostoenergiasta/uusiutumattomasta energiasta 1/3, kannatti tai ei.

>Tekiskö kukaan täyspäinen sellaista investointia.

Tartteeko meidän kaikkien yrittää olla niin täysipäisiä? ;-)

Vaan "59%-60% etelä-suomen sääoloissa." on levylämmönsiirtimelle. Pyöriväkennoisella olisi parempi (80-85%).

Lue viittamastasi dokumentista ennen kuin postaat: "Lämmöntalteenotto (LTO): vastavirta-levylämmönsiirrin"

raksaaja--sh kirjoitti:

Vaan "59%-60% etelä-suomen sääoloissa." on levylämmönsiirtimelle. Pyöriväkennoisella olisi parempi (80-85%).

Lue viittamastasi dokumentista ennen kuin postaat: "Lämmöntalteenotto (LTO): vastavirta-levylämmönsiirrin"

Lue lisää

Noita pyöriväkennoisia? Onko sertifikaateja tosta yli 80 prosentista, vaiko mainosmiesten puheita? Luvataanhan vallox 180 mallille kuivalle ilmalle yli 80%, mutta käytänössä jäädään alle 60%

tuleva rakentaja kirjoitti:

Noita pyöriväkennoisia? Onko sertifikaateja tosta yli 80 prosentista, vaiko mainosmiesten puheita? Luvataanhan vallox 180 mallille kuivalle ilmalle yli 80%, mutta käytänössä jäädään alle 60%

Lue lisää

Pyöriväkennoisia pientalolaitteita valmistaa enervent. En tiedä onko muita. airac valmistaa myös eräänlaista vaihtuva kennoista konetta.

Suuremmissa laittteissa pyöriväkennoisten valmistajia alkaa sitten jo löytyä, mutta sillä ei liene merkitystä.

saatavilla. En ainakaan ole löytänyt, mutta ruotsissa kaikille laitteille vaaditaan energiamerkintä. Muuten ei ole asiaa marketin hylylle.

Täältä ei juuri kannata milipidettään muodostaa. Esim: sfnet.keskustelu.rakentaminen, jossa kirjoitellaan omilla nimillä antaa luotettavampaa tietoa.

Tätä palstaa lukemalla huomaa pian, että lämpötekniikan lakeihin on koittanut "uusi talous". Pyöriväkennoisiin ei enää päde vanhat lait ja toisaalta taas pyörivien tapauksessa vessan hajut tuntuvat leviävän koko kulmakunnan alueelle.

Kumpikaan ei ole totta. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

onko netissä kirjoitti:

saatavilla. En ainakaan ole löytänyt, mutta ruotsissa kaikille laitteille vaaditaan energiamerkintä. Muuten ei ole asiaa marketin hylylle.

Täältä ei juuri kannata milipidettään muodostaa. Esim: sfnet.keskustelu.rakentaminen, jossa kirjoitellaan omilla nimillä antaa luotettavampaa tietoa.

Tätä palstaa lukemalla huomaa pian, että lämpötekniikan lakeihin on koittanut "uusi talous". Pyöriväkennoisiin ei enää päde vanhat lait ja toisaalta taas pyörivien tapauksessa vessan hajut tuntuvat leviävän koko kulmakunnan alueelle.

Kumpikaan ei ole totta. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Lue lisää

Mitäpä tarkoitit.

raksaaja--sh kirjoitti:

Mitäpä tarkoitit.

ei tunnu enää purevan tuo hyötysuhteen riippuvuus lämpötilaerosta, vaan myyntimiesten lupaamat arvot ovat voimassa kaikilla delta(t) arvoilla.

Ne eivät myöskään sulata itse itseään, huolimatta siitä, että niissä on ko toiminto. Tavalla tai toisella sisältätulevan ilman kastepiste tai poistoilma kastepiste ohitetaan olan kohautuksella ja faasimuutoksen kuluttamat energiat palautuvat sisään tulevaan ilmaan suoraan eetteristä.

Näin huolimatta siitä, että se huurre pitää ensin muuttaa takaisin höyryksi ennen kuin kenno lämpiää.

Yhdessä jutussa täällä esitettiin jo reilusti yli 100% hyötysuhdetta kun sisään puhallettu ilma oli useita asteita lämpimämpää kuin talosta koneelle menvä.

Teoreettiset rajat piestään menne tullen. Kelvin tuntuu myös olevan varsin outo mittayksikkö.
jne jne.

niihin kirjoitti:

ei tunnu enää purevan tuo hyötysuhteen riippuvuus lämpötilaerosta, vaan myyntimiesten lupaamat arvot ovat voimassa kaikilla delta(t) arvoilla.

Ne eivät myöskään sulata itse itseään, huolimatta siitä, että niissä on ko toiminto. Tavalla tai toisella sisältätulevan ilman kastepiste tai poistoilma kastepiste ohitetaan olan kohautuksella ja faasimuutoksen kuluttamat energiat palautuvat sisään tulevaan ilmaan suoraan eetteristä.

Näin huolimatta siitä, että se huurre pitää ensin muuttaa takaisin höyryksi ennen kuin kenno lämpiää.

Yhdessä jutussa täällä esitettiin jo reilusti yli 100% hyötysuhdetta kun sisään puhallettu ilma oli useita asteita lämpimämpää kuin talosta koneelle menvä.

Teoreettiset rajat piestään menne tullen. Kelvin tuntuu myös olevan varsin outo mittayksikkö.
jne jne.

Lue lisää

Milloin hyötysuhde on riippunut lämpötilaerosta? Lämmöntalteenottoteho riippuu kyllä tuosta.

hyötysuhde riippunut kirjoitti:

Milloin hyötysuhde on riippunut lämpötilaerosta? Lämmöntalteenottoteho riippuu kyllä tuosta.

kyseinen fysiikan laki taisi tulla voimaa hetkeä ennen alkuräjähdystä. En tosin itse ollut silloin paikalla, mutta siitä huolimatta uskon, että laki astui voimaan ennen jysäystä eikä hetkeä sen jälkeen.

mutta kirjoitti:

kyseinen fysiikan laki taisi tulla voimaa hetkeä ennen alkuräjähdystä. En tosin itse ollut silloin paikalla, mutta siitä huolimatta uskon, että laki astui voimaan ennen jysäystä eikä hetkeä sen jälkeen.

Lue lisää

Millainen riippuvuussuhde tuolla lämpötilalla ja hyötysuhteella on ja mistä se johtuu

niihin kirjoitti:

ei tunnu enää purevan tuo hyötysuhteen riippuvuus lämpötilaerosta, vaan myyntimiesten lupaamat arvot ovat voimassa kaikilla delta(t) arvoilla.

Ne eivät myöskään sulata itse itseään, huolimatta siitä, että niissä on ko toiminto. Tavalla tai toisella sisältätulevan ilman kastepiste tai poistoilma kastepiste ohitetaan olan kohautuksella ja faasimuutoksen kuluttamat energiat palautuvat sisään tulevaan ilmaan suoraan eetteristä.

Näin huolimatta siitä, että se huurre pitää ensin muuttaa takaisin höyryksi ennen kuin kenno lämpiää.

Yhdessä jutussa täällä esitettiin jo reilusti yli 100% hyötysuhdetta kun sisään puhallettu ilma oli useita asteita lämpimämpää kuin talosta koneelle menvä.

Teoreettiset rajat piestään menne tullen. Kelvin tuntuu myös olevan varsin outo mittayksikkö.
jne jne.

Lue lisää

Kun pyöriväkennoisessa nimenomaan noita fysiikan lakeja käytetään hyväksi.

Siinä siirretään se jäätynyt kenno ihan fyysisesti lämpimälle puolelle, jolloin myös kosteuden höyrystyminen ja jäätyminen elikkäs nuo faasimuutokset tulevat käytettyä hyödyksi. samalla tulee ikäänkuin vahingossa pidettyä ilmankosteus sopivalla tasolla.

Eli kenno palauttaa paluuilmaan kaiken kosteuden mitä se ottaa poistoilmasta. siksi ei tarvita kondenssiveden poistoa. Eikä ilmankosteudella ole käytännön merkitystä hyötysuhteeseen.

hyötysuhteen riippuvuus lämpötilasta ei ole mikään fysiikan laki.

niihin kirjoitti:

ei tunnu enää purevan tuo hyötysuhteen riippuvuus lämpötilaerosta, vaan myyntimiesten lupaamat arvot ovat voimassa kaikilla delta(t) arvoilla.

Ne eivät myöskään sulata itse itseään, huolimatta siitä, että niissä on ko toiminto. Tavalla tai toisella sisältätulevan ilman kastepiste tai poistoilma kastepiste ohitetaan olan kohautuksella ja faasimuutoksen kuluttamat energiat palautuvat sisään tulevaan ilmaan suoraan eetteristä.

Näin huolimatta siitä, että se huurre pitää ensin muuttaa takaisin höyryksi ennen kuin kenno lämpiää.

Yhdessä jutussa täällä esitettiin jo reilusti yli 100% hyötysuhdetta kun sisään puhallettu ilma oli useita asteita lämpimämpää kuin talosta koneelle menvä.

Teoreettiset rajat piestään menne tullen. Kelvin tuntuu myös olevan varsin outo mittayksikkö.
jne jne.

Lue lisää

>Ne eivät myöskään sulata itse itseään, huolimatta siitä, että niissä on ko toiminto. Tavalla tai toisella sisältätulevan ilman kastepiste tai poistoilma kastepiste ohitetaan olan kohautuksella ja faasimuutoksen kuluttamat energiat palautuvat sisään tulevaan ilmaan suoraan eetteristä.

Jos kone toimii pätkimättä niin mikäs tässä on ongelma?

>Näin huolimatta siitä, että se huurre pitää ensin muuttaa takaisin höyryksi ennen kuin kenno lämpiää.

mTäh?
Jos homma toimii niin se toimii.

enerventiilin ovh hinnat ohessa, K-raudan yms. kautta saa kymmeniä prosentteja aletta.
http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2005.pdf

raksaaja--sh kirjoitti:

enerventiilin ovh hinnat ohessa, K-raudan yms. kautta saa kymmeniä prosentteja aletta.
http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2005.pdf

Lue lisää

tuollaisen näin paikallisessa lvi-myymälässä

raksaaja--sh kirjoitti:

enerventiilin ovh hinnat ohessa, K-raudan yms. kautta saa kymmeniä prosentteja aletta.
http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2005.pdf

Lue lisää

vähän vajaa 6000 eur automatiikalla ja lattialämmitykseen sopivalla patterilla.Saako noista alennusta yli 30%? Mistä saa edullisesti?
Laite vaikuttaa hyvältä, mutta löytyykö mistään virrankulutustietoja?

alle 2000e kirjoitti:

tuollaisen näin paikallisessa lvi-myymälässä

voit kertoo kahdella

Miko kirjoitti:

voit kertoo kahdella

jos pelkästään jäähdytystä tarvitset niin laita halpa ilp 500e. Ne toimivat toimivat jäähdytyksessä yleensä paremmin kuin lämmityksessä ja ovat tehokkaampia kuin ilmanvaihdon kautta jäähdyttäminen.

Tuleva rakentaja kirjoitti:

vähän vajaa 6000 eur automatiikalla ja lattialämmitykseen sopivalla patterilla.Saako noista alennusta yli 30%? Mistä saa edullisesti?
Laite vaikuttaa hyvältä, mutta löytyykö mistään virrankulutustietoja?

Lue lisää

Sähköinen jälkilämmitys ei vie niin paljon virtaa että tarvitsee vedellä lämmittää. Sulla on iso talo jos pelikaan tarvitset. Muutkaan suuret koneet eivät ole halpoja. Hinnastossa oleva alv0-hinta lienee lähellä todellista myyntihintaa.

Tuleva rakentaja kirjoitti:

vähän vajaa 6000 eur automatiikalla ja lattialämmitykseen sopivalla patterilla.Saako noista alennusta yli 30%? Mistä saa edullisesti?
Laite vaikuttaa hyvältä, mutta löytyykö mistään virrankulutustietoja?

Lue lisää

LTR6:n lippulaivasta sain noin 2500€ aletta tarjouksessa.

Kennon pyöritysmoottori on muistaakseni 25W, muutoin syö virtaa kuten ristivirtauskoneet.

Olen itse käätymässä sille kannalle että jälkilämmityspatteria en taida tarvita laisinkaan. Kaveri jolla sitä ei ole (napapiirillä) sanoi että esim. pingiivistä ei ole koskaan huomannut tulevan liian kylmää ilmaa. Käyröistä yms. näkee että -30 asteen pakkasillakin sisääntuleva ilma olisi miltei 10 asteista...

En oo päättänyt vielä kokonaisuutta, mutta ihmettelen miksi kukaan enään ostaa ristivirtauskennokonetta.

halvalla kirjoitti:

jos pelkästään jäähdytystä tarvitset niin laita halpa ilp 500e. Ne toimivat toimivat jäähdytyksessä yleensä paremmin kuin lämmityksessä ja ovat tehokkaampia kuin ilmanvaihdon kautta jäähdyttäminen.

Lue lisää

Ilman vaihdon kautta jäähdytettäessä viileys leviää koko taloon (sunan tuloilmaventtiili kantsinee olla suht. pienellä) eikä siitä aiheudu ylimääräistä suhinaääntä.

Ja jos viileys oetaan maapiiristä on jäähdytys paljon edullisenpaa kuin ILP:llä.

raksaaja--sh kirjoitti:

LTR6:n lippulaivasta sain noin 2500€ aletta tarjouksessa.

Kennon pyöritysmoottori on muistaakseni 25W, muutoin syö virtaa kuten ristivirtauskoneet.

Olen itse käätymässä sille kannalle että jälkilämmityspatteria en taida tarvita laisinkaan. Kaveri jolla sitä ei ole (napapiirillä) sanoi että esim. pingiivistä ei ole koskaan huomannut tulevan liian kylmää ilmaa. Käyröistä yms. näkee että -30 asteen pakkasillakin sisääntuleva ilma olisi miltei 10 asteista...

En oo päättänyt vielä kokonaisuutta, mutta ihmettelen miksi kukaan enään ostaa ristivirtauskennokonetta.

Lue lisää

Enervent pelican AC maksaa tingittynä noin 3500, Vallox 180 on tarjottu 2915 eur, aika iso hinta-ero. Menee aika monta vuotta että hinta-ero kuoleentuu. Onko esim. jäähdytys Enerventissä oleellisesti parempi, ja onko siinä jotain erityistä mitä valloxissa ei ole?

tuleva rakentaja kirjoitti:

Enervent pelican AC maksaa tingittynä noin 3500, Vallox 180 on tarjottu 2915 eur, aika iso hinta-ero. Menee aika monta vuotta että hinta-ero kuoleentuu. Onko esim. jäähdytys Enerventissä oleellisesti parempi, ja onko siinä jotain erityistä mitä valloxissa ei ole?

Lue lisää

**ttuako minä sitä sinulle perustelemaan. Osta se halvempi, jos niissä ei mielestäsi ole mitään merkittävää eroa, eikä lämmöntalteenotolla ole merkitystä valintaasi.

turhaan poraat kirjoitti:

**ttuako minä sitä sinulle perustelemaan. Osta se halvempi, jos niissä ei mielestäsi ole mitään merkittävää eroa, eikä lämmöntalteenotolla ole merkitystä valintaasi.

Eikös tolle Valloxille ole luvattu ja sertifioitu parempi hyötysuhde?

mitä häh kirjoitti:

Eikös tolle Valloxille ole luvattu ja sertifioitu parempi hyötysuhde?

mitä muuta eroa laitteissa mahtaa olla? liittyisiköhän pätkivään tuloilmaan ja siihen ettei poistoilma jäähdy ikinä pakkaselle

mieti kirjoitti:

mitä muuta eroa laitteissa mahtaa olla? liittyisiköhän pätkivään tuloilmaan ja siihen ettei poistoilma jäähdy ikinä pakkaselle

kyllä minuakin ..tuttais jos olisin moiseen haksahtanut, mutta kun olen fiksu talouihminen valitsin pyörivän joka ei ole pettänyt eikä "jäätynyt" kertaakaan.

Ps. tässä alla on minun viesti "osaako joku laskea" joss kerroin mitatut lämpötilat koneelta, mitäs sanotte onko kohtuulliset?

itkijöistä kirjoitti:

kyllä minuakin ..tuttais jos olisin moiseen haksahtanut, mutta kun olen fiksu talouihminen valitsin pyörivän joka ei ole pettänyt eikä "jäätynyt" kertaakaan.

Ps. tässä alla on minun viesti "osaako joku laskea" joss kerroin mitatut lämpötilat koneelta, mitäs sanotte onko kohtuulliset?

Lue lisää

kennopyörittäjä ei näköjään ole viitsinyt tehdä kotitehtäviään.

Tuo vekotin ei ole mikään jääkuutiokone. Siinä mm. automatiikka joka lämmittää tuloilman kylmimmillä keleillä.

Ilmeisesti sertifikaateilla voi pyyhkiä peräpukamia. Tuolla laitteella taitaa olla paras vuosihyötysuhde kaikista LTO:sta.

jämähtänyt kirjoitti:

kennopyörittäjä ei näköjään ole viitsinyt tehdä kotitehtäviään.

Tuo vekotin ei ole mikään jääkuutiokone. Siinä mm. automatiikka joka lämmittää tuloilman kylmimmillä keleillä.

Ilmeisesti sertifikaateilla voi pyyhkiä peräpukamia. Tuolla laitteella taitaa olla paras vuosihyötysuhde kaikista LTO:sta.

Lue lisää

kun vastuksella esilämmitetään ulkoa kennolle tuleva ilma? sama asia hyötysuhteelle kuin pätkisi tuloilmaa. Paitsi ettei tule takasta savut sisälle

hyötysuhteen kirjoitti:

kun vastuksella esilämmitetään ulkoa kennolle tuleva ilma? sama asia hyötysuhteelle kuin pätkisi tuloilmaa. Paitsi ettei tule takasta savut sisälle

Kuten sanoin ei tarvii mitään vastusautomatiikkoja kun on oikeat vermeet!

jämähtänyt kirjoitti:

kennopyörittäjä ei näköjään ole viitsinyt tehdä kotitehtäviään.

Tuo vekotin ei ole mikään jääkuutiokone. Siinä mm. automatiikka joka lämmittää tuloilman kylmimmillä keleillä.

Ilmeisesti sertifikaateilla voi pyyhkiä peräpukamia. Tuolla laitteella taitaa olla paras vuosihyötysuhde kaikista LTO:sta.

Lue lisää

Se autommaattinen lämmitin ei paranna hyötysuhdetta vaan huonontaa sitä.

Pyöriväkennoinen ei tarvitse moisia automaatteja ja siinä on silti parempi hyötysyhde jopa pakkasella, jolloin sitä talteenottoa oikeasti tarvitaan.

Jos se sertifikaatti on mitattu 3 asteen ulkolämpötilassa, niin sillä voi tosiaan pyyhkiä peräpäänsä.

jämähtänyt kirjoitti:

kennopyörittäjä ei näköjään ole viitsinyt tehdä kotitehtäviään.

Tuo vekotin ei ole mikään jääkuutiokone. Siinä mm. automatiikka joka lämmittää tuloilman kylmimmillä keleillä.

Ilmeisesti sertifikaateilla voi pyyhkiä peräpukamia. Tuolla laitteella taitaa olla paras vuosihyötysuhde kaikista LTO:sta.

Lue lisää

Siellähän ihan selvästi lukee, että jäteilman minimi lämpötila 6 astetta.

Eli siinä sertissä on tehty tuo laskenta käyttäen tuota keskilämpötilaa esim. jyväskylä -1,2 astetta.

Eli todellisuudessa tuolla sertillä saa pyyhkiä peräpäänsä. Jos se käy edes siihen.

jääkennokone kirjoitti:

Se autommaattinen lämmitin ei paranna hyötysuhdetta vaan huonontaa sitä.

Pyöriväkennoinen ei tarvitse moisia automaatteja ja siinä on silti parempi hyötysyhde jopa pakkasella, jolloin sitä talteenottoa oikeasti tarvitaan.

Jos se sertifikaatti on mitattu 3 asteen ulkolämpötilassa, niin sillä voi tosiaan pyyhkiä peräpäänsä.

Lue lisää

yhden satunnaisen kelin vaikutus tuohon on olematon.
Eli rauhoitutaan siellä pyörivien paratiisissa ja todetaan että kehitys kehittyy.

Ja se automaagi parantaa hyötysuhdetta. Ilman sitä kone voisi jossain tapauksessa jäätyä.
Aivan kuten mikä tahansa LTO.

Rautalangasta. Jos koneen annettasiin jäätyä lähenisi hyötysuhde nollaa. Kun tuloilmaa esilämmitetään estetään jäätyminen ja esilämmitykseen käytetty energia saadaan takasin taloon lämpönä. joka joka tapauksessa tarvittaisiin.

vuosihyöysuhde kirjoitti:

yhden satunnaisen kelin vaikutus tuohon on olematon.
Eli rauhoitutaan siellä pyörivien paratiisissa ja todetaan että kehitys kehittyy.

Ja se automaagi parantaa hyötysuhdetta. Ilman sitä kone voisi jossain tapauksessa jäätyä.
Aivan kuten mikä tahansa LTO.

Rautalangasta. Jos koneen annettasiin jäätyä lähenisi hyötysuhde nollaa. Kun tuloilmaa esilämmitetään estetään jäätyminen ja esilämmitykseen käytetty energia saadaan takasin taloon lämpönä. joka joka tapauksessa tarvittaisiin.

Lue lisää

Ymmärtäisin jos tuo kone olisi ratkaisevasti pyöriväkennoista halvempi.

Ladan ostoakin voi perustella halvalla hinnalla, mutta jos se on mersun hinnoissa, niin osto on ihan silkkaa typeryyttä.

No jokainen lykkää rahansa mihin tykkää.

kelekele kirjoitti:

Siellähän ihan selvästi lukee, että jäteilman minimi lämpötila 6 astetta.

Eli siinä sertissä on tehty tuo laskenta käyttäen tuota keskilämpötilaa esim. jyväskylä -1,2 astetta.

Eli todellisuudessa tuolla sertillä saa pyyhkiä peräpäänsä. Jos se käy edes siihen.

Lue lisää

Eli etulämmityspatteri kytkeytyy oletuksena 6 asteessa, mutta säätövaraa on -6 asteeseen.Käsittääkseni ton koneen hyötysuhde perustuu 3x suurempaan kennoon kuin perinteisissä kuutiokoneissa. Ilmeisesti valmistaja todennut ko. lämpötilan parhaaksi?

jos kirjoitti:

Ymmärtäisin jos tuo kone olisi ratkaisevasti pyöriväkennoista halvempi.

Ladan ostoakin voi perustella halvalla hinnalla, mutta jos se on mersun hinnoissa, niin osto on ihan silkkaa typeryyttä.

No jokainen lykkää rahansa mihin tykkää.

Lue lisää

tässä saa Mersun Ladaa edullisemmin. Kummassakin tapauksessa taloudellisesti tulee pers nettoa. Tai kuoletusaika on 30 vuotta.

tuleva rakentaja kirjoitti:

Eli etulämmityspatteri kytkeytyy oletuksena 6 asteessa, mutta säätövaraa on -6 asteeseen.Käsittääkseni ton koneen hyötysuhde perustuu 3x suurempaan kennoon kuin perinteisissä kuutiokoneissa. Ilmeisesti valmistaja todennut ko. lämpötilan parhaaksi?

Lue lisää

Eli tuolla koneella ei tee yhtään mitään, kun lämpötila putoaa -35 asteeseen. Tuo markkinointi rupeaa saamaan jo samoja piirteitä, kuin pilpeissäkin. Oon ne hyviä plussakeleillä.

Hienoja mittauksia on vtt tehnyt ja upea sertifikaattikin tehty. Mutta tuo ei ole, kuin vähän paremmalla hyötysuhteella optimioloissa toimiva jääkuutiokone. Tekniikka on periaatteessa aivan sama, kuin ristivirtauksessa, vastavirrassa on vain hivenen eri tavalla muotoiltu kenno, jolla saadaan hyötysuhdetta parannettua.

Ei kannata verrata pyöriväkennoiseen.

On eri asia, jos pääsee 85% hyötysuhteeseen kuivalla ilmalla nollakelillä, kuin jos pääsee 85% hyötysuhteeseen jatkuvasti ja kosteus huomioiden.

Pääseehän nuo ritsavirtauskoneetkin jopa yli 60% mainosten mukaan. Pakkasessa ne sitten jäätyvät yhdeksi möhkäleeksi ja sähkövastuksilla lämmitetään raakaa ulkoilmaa, että edes vähän ilma virtaa.



No jos tuo on alle tonnin kone, niin ehkä jossain pienessä talossa voi mennä maalämpöpumpun kaverina, kun energia on halpaa.

justiinsa kirjoitti:

tässä saa Mersun Ladaa edullisemmin. Kummassakin tapauksessa taloudellisesti tulee pers nettoa. Tai kuoletusaika on 30 vuotta.

Onko tuo hilavitkutin jääpalakone vielä kalliimpikin?

No itse maksoin enerventin ltr3:sta 5600 markkaa kolme vuotta sitten. (tuli kaverin ilmastointifirman kautta). joten kuvittelisin sen maksavan 78 litraa/sek ilmanvahdolla itsensä takaisin hivenen nopeammin.

pakkasessa kirjoitti:

Eli tuolla koneella ei tee yhtään mitään, kun lämpötila putoaa -35 asteeseen. Tuo markkinointi rupeaa saamaan jo samoja piirteitä, kuin pilpeissäkin. Oon ne hyviä plussakeleillä.

Hienoja mittauksia on vtt tehnyt ja upea sertifikaattikin tehty. Mutta tuo ei ole, kuin vähän paremmalla hyötysuhteella optimioloissa toimiva jääkuutiokone. Tekniikka on periaatteessa aivan sama, kuin ristivirtauksessa, vastavirrassa on vain hivenen eri tavalla muotoiltu kenno, jolla saadaan hyötysuhdetta parannettua.

Ei kannata verrata pyöriväkennoiseen.

On eri asia, jos pääsee 85% hyötysuhteeseen kuivalla ilmalla nollakelillä, kuin jos pääsee 85% hyötysuhteeseen jatkuvasti ja kosteus huomioiden.

Pääseehän nuo ritsavirtauskoneetkin jopa yli 60% mainosten mukaan. Pakkasessa ne sitten jäätyvät yhdeksi möhkäleeksi ja sähkövastuksilla lämmitetään raakaa ulkoilmaa, että edes vähän ilma virtaa.



No jos tuo on alle tonnin kone, niin ehkä jossain pienessä talossa voi mennä maalämpöpumpun kaverina, kun energia on halpaa.

Lue lisää

on parasta a:ta eli 60% pintaan. Pyörivällä vastaava on 50% tuntumassa. 35 asteen pakkanen täällä meidän nurkilla oli viimeksi vuonna 86, eli 19 vuotta sitten. Joten sen kelin perusteella ei kannata hankkia mitään.
Tammikuun klp on -4.2. Keskimääräisessä talvessa on muutama päivä jolloin pakkasta on enemmän kuin 10 astetta ympäri vuorokauden. Nuo päivät ovat aina tammikuussa ja joskus ani harvoin helmikuussa.

Eli -35 ei ole relevantti edes markkinamiehen suuhun.

vuosihyöysuhde kirjoitti:

yhden satunnaisen kelin vaikutus tuohon on olematon.
Eli rauhoitutaan siellä pyörivien paratiisissa ja todetaan että kehitys kehittyy.

Ja se automaagi parantaa hyötysuhdetta. Ilman sitä kone voisi jossain tapauksessa jäätyä.
Aivan kuten mikä tahansa LTO.

Rautalangasta. Jos koneen annettasiin jäätyä lähenisi hyötysuhde nollaa. Kun tuloilmaa esilämmitetään estetään jäätyminen ja esilämmitykseen käytetty energia saadaan takasin taloon lämpönä. joka joka tapauksessa tarvittaisiin.

Lue lisää

Katselin käyristä jotta -30 asteen pakkasella normaali kosteusprosenteissa se vielä pyörii ja sisään tulee 10 asteista ilmaa....

tuleva rakentaja kirjoitti:

Enervent pelican AC maksaa tingittynä noin 3500, Vallox 180 on tarjottu 2915 eur, aika iso hinta-ero. Menee aika monta vuotta että hinta-ero kuoleentuu. Onko esim. jäähdytys Enerventissä oleellisesti parempi, ja onko siinä jotain erityistä mitä valloxissa ei ole?

Lue lisää

Jos vuodessa menee painovoimaisella ilmastoinnilla harakoille 7000kwh niin ristivirtauskennoisella menee vain 4000kwh ja pyöriväkennoisella 2000kwh.

Siitä voi laskea kuoletusajan. Koneet on käytännössä ikuisia. Enerventisssä joutuu vaihtaan kennon tiivisteet ja vetohihnan kait kerran 10 vuodessa tjsp.

suhde kirjoitti:

on parasta a:ta eli 60% pintaan. Pyörivällä vastaava on 50% tuntumassa. 35 asteen pakkanen täällä meidän nurkilla oli viimeksi vuonna 86, eli 19 vuotta sitten. Joten sen kelin perusteella ei kannata hankkia mitään.
Tammikuun klp on -4.2. Keskimääräisessä talvessa on muutama päivä jolloin pakkasta on enemmän kuin 10 astetta ympäri vuorokauden. Nuo päivät ovat aina tammikuussa ja joskus ani harvoin helmikuussa.

Eli -35 ei ole relevantti edes markkinamiehen suuhun.

Lue lisää

Mistä olet nuo prosenttiarvot tempaissut? tuon pyörivän lukema heittää pahasti, valloxilla voisi ollakin 60%.

Keskilämpötilat Jyväskylässä:
kk lämpötila
1 -8,5
2 -8,7
3 -4,0
4 1,4
5 8,7
6 14
7 16
8 13,7
9 8,2
10 3,2
11 -2,2
12 -6,4

eli neljä kuukautta on -4 tai kylmempää.

suhde kirjoitti:

on parasta a:ta eli 60% pintaan. Pyörivällä vastaava on 50% tuntumassa. 35 asteen pakkanen täällä meidän nurkilla oli viimeksi vuonna 86, eli 19 vuotta sitten. Joten sen kelin perusteella ei kannata hankkia mitään.
Tammikuun klp on -4.2. Keskimääräisessä talvessa on muutama päivä jolloin pakkasta on enemmän kuin 10 astetta ympäri vuorokauden. Nuo päivät ovat aina tammikuussa ja joskus ani harvoin helmikuussa.

Eli -35 ei ole relevantti edes markkinamiehen suuhun.

Lue lisää

Hei onkohan sun vastakennokoneessa myös jonkinasteinen lämpöpumppu (PILP), kun pitäis noilla prosenteilla ottaa lämpimillä keleilllä talteen jo yli 100% (kun pakkasilla kone muuttuu taas jääkuutioksi). Tämä väite siksi, että jos pyöriväkennoisen 80%:ia (jatkuva talteenotto) muuttuu 50 prosentiksi ("vuositasolla") ja vastavirtakennon 80%:ia 60 prosentiksi. Väitä vielä että se lämmittää myös käyttöveden! Vai putoaako puöriväkennoisen talteenotto prosentti lämpimillä keleillä, vaikka se on jatkuvasti tasaiset 80 prosenttia?
Selitä mulle kun en itse tajua, taidan olla älyllisesti rajoittunut).

Heh heh.
Star Trekkiä (PILP)
Deep Space nine (vastavirtakennot)

Kva kirjoitti:

Hei onkohan sun vastakennokoneessa myös jonkinasteinen lämpöpumppu (PILP), kun pitäis noilla prosenteilla ottaa lämpimillä keleilllä talteen jo yli 100% (kun pakkasilla kone muuttuu taas jääkuutioksi). Tämä väite siksi, että jos pyöriväkennoisen 80%:ia (jatkuva talteenotto) muuttuu 50 prosentiksi ("vuositasolla") ja vastavirtakennon 80%:ia 60 prosentiksi. Väitä vielä että se lämmittää myös käyttöveden! Vai putoaako puöriväkennoisen talteenotto prosentti lämpimillä keleillä, vaikka se on jatkuvasti tasaiset 80 prosenttia?
Selitä mulle kun en itse tajua, taidan olla älyllisesti rajoittunut).

Heh heh.
Star Trekkiä (PILP)
Deep Space nine (vastavirtakennot)

Lue lisää

saatavilla.

Deep Space värkille näyttävät lupaavan max. 90% hyötysuhdetta. Jos siinä ei olis tuota esileikkiä, niin kovilla pakasilla se varmaan toimis kuten ristivirtakonekin, eli hyytyis.

Tuo pyörivän kosteuden palautus juttu on tietty talvella ok, mutta kesällä huono ominaisuus. Voihan tuon tietty pysäyttää kokonaan, mutta sitten hukuu myös se viileämpi ilma.

Meillä on tuon Star Trek luokan mukainen laite. Niitä ei tuolla VTT:n sivuilla näytä olevan.
Suomi24 tulkinnan mukaan meillä on sisällä pirun kylmä, sillä toistaiseksi ei ole lattialämmitys ollut vielä päällä.

Tuntemattomasta syystä porstuassa oli tänäkin aamuna karvan yli 20 astetta vaikka lämpöä tulee vain kompurasta ja valaistuksen hukkalämpönä.

Aamu seiskalta näytti ulkomittari -9 astetta.
Kyseessä on toki kivitalo, joten lämmöt ei kovin nopeasti vaihtele, mutta kun tuota kylmää on ollut jo pari päivää, niin luulisin sen jo vaikuttavan.

Tämän asian selvittämiseksi aion asentaa kanaviin stand alone kosteus ja lämpömittarit. Mittaustulokset ovat sitten nähtävillä joskus.

ole VTT:n sivuilla kaikkien kirjoitti:

saatavilla.

Deep Space värkille näyttävät lupaavan max. 90% hyötysuhdetta. Jos siinä ei olis tuota esileikkiä, niin kovilla pakasilla se varmaan toimis kuten ristivirtakonekin, eli hyytyis.

Tuo pyörivän kosteuden palautus juttu on tietty talvella ok, mutta kesällä huono ominaisuus. Voihan tuon tietty pysäyttää kokonaan, mutta sitten hukuu myös se viileämpi ilma.

Meillä on tuon Star Trek luokan mukainen laite. Niitä ei tuolla VTT:n sivuilla näytä olevan.
Suomi24 tulkinnan mukaan meillä on sisällä pirun kylmä, sillä toistaiseksi ei ole lattialämmitys ollut vielä päällä.

Tuntemattomasta syystä porstuassa oli tänäkin aamuna karvan yli 20 astetta vaikka lämpöä tulee vain kompurasta ja valaistuksen hukkalämpönä.

Aamu seiskalta näytti ulkomittari -9 astetta.
Kyseessä on toki kivitalo, joten lämmöt ei kovin nopeasti vaihtele, mutta kun tuota kylmää on ollut jo pari päivää, niin luulisin sen jo vaikuttavan.

Tämän asian selvittämiseksi aion asentaa kanaviin stand alone kosteus ja lämpömittarit. Mittaustulokset ovat sitten nähtävillä joskus.

Lue lisää

Hyvä, että jollain on huumori tallella! Annetaan nyt pyöriväkennoisellekin lempinimi.
Olkoot enerventit tästälähtien Babylon 5 -laitteita.
Eli
Star Trek (PILP)
Deep Space Nine (Vastavirtakennot)
Babylon 5 (pyöriväkennoinen)

raksaaja--sh kirjoitti:

Katselin käyristä jotta -30 asteen pakkasella normaali kosteusprosenteissa se vielä pyörii ja sisään tulee 10 asteista ilmaa....

ilma voi lämmetä 40 astetta ilman lisälämmitystä? Ainiin tietysti kun poistilma on ainakin 40 asteita! heureka!
En minä kyllä muutenkaan ymmärrä tuota pyöriväennoisen huikeaa jumaluutta ilman vaihtimena.