Mikä on tallinpitäjän vastuu
Viimeaikoina hevosten määrä on lisääntynyt Ylä-Savossa ja hevosharrastuksesta on tullut enenevästi yritystoimintaa. Hevosen selässä - ja rattailla näkee usein alaikäisiä tyttösiä ja monta kertaa tulee tilanteita joissa hevonen näyttä vievän vie kuskia, eikä kuski hevosta. Hevonen on kuitenkin eläin, joten onko niiden ”ulkoiluttaminen” turvalliselta jo muutenkin hermostuneelta tuntuvan liikenteen seassa. Toinen asia liittyy hygieniaan, jo ammoisina aikoina kaupunkien järjestyssäännöissä on sanottu, että hevosmiehen tulee korjata hevosensa jätökset. Tänä päivänä em. asian tulisi koskea myös maaseutua, naapuria ei ilahduta kun hevosen tekemä sontakasa joka kesällä houkuttelee paikalle kärpäsiä, roistolintuja ja muita ”roettaeläimiä”. Hevosta tarhataan ympärivuotisesti hevosen tuottama sonnan määrä on 12 t/ey/d. Talviaikana tarhassa sonta ja virtsa karkaavat sulamisvesien mukana ojiin ja ojastoihin ja niistä edelleen vesistöihin kun tarhoja ei siivota. Periaatteessa myös talliyrittäjät, ainakin paperilla, ovat sitoutuneet ympäristönsuojelua koskeviin sitoumuksiin.
Viimeaikoina hevosten määrä on lisääntynyt Ylä-Savossa ja hevosharrastuksesta on tullut enenevästi yritystoimintaa. Hevosen selässä - ja rattailla näkee usein alaikäisiä tyttösiä ja monta kertaa tulee tilanteita joissa hevonen näyttä vievän vie kuskia, eikä kuski hevosta. Hevonen on kuitenkin eläin, joten onko niiden ”ulkoiluttaminen” turvalliselta jo muutenkin hermostuneelta tuntuvan liikenteen seassa. Toinen asia liittyy hygieniaan, jo ammoisina aikoina kaupunkien järjestyssäännöissä on sanottu, että hevosmiehen tulee korjata hevosensa jätökset. Tänä päivänä em. asian tulisi koskea myös maaseutua, naapuria ei ilahduta kun hevosen tekemä sontakasa joka kesällä houkuttelee paikalle kärpäsiä, roistolintuja ja muita ”roettaeläimiä”. Hevosta tarhataan ympärivuotisesti hevosen tuottama sonnan määrä on 12 t/ey/d. Talviaikana tarhassa sonta ja virtsa karkaavat sulamisvesien mukana ojiin ja ojastoihin ja niistä edelleen vesistöihin kun tarhoja ei siivota. Periaatteessa myös talliyrittäjät, ainakin paperilla, ovat sitoutuneet ympäristönsuojelua koskeviin sitoumuksiin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
12t/ey/d
siis mitä ? 12.000kg päivässä yksi hevonen ????
Näin se on. Nimittäin tuo pikkutytöt ratsun selässä ja tiellä vastaan tullessa heppa meinaa mennä mihin tykkää. Ei ole kerta eikä kaksi kun saa pelätä ratsastajien puolesta, miksi tuommottisilla kopukoilla mennään yleiselle tielle?????
Tarhoista. Vaihtelisivat edes, mutta ei. Kesällä paska pölyt lentelee ympäriinsä, kun pollet piehtaroivat ja voi sitä paskan määrää.
Ei taideta tarkastuksia tehdä hepo tiloille. :(
Hevoset ei kyllä ole ongelma eikä mikään, kun verrataan koiriin. Kaupungin kaduilla kävellessä saa koko ajan katsoa, ettei vahingossa tallaa koiran paskaan. Käyttäisivät edes niitä koirankakkapusseja, kuten järjestyssäännöt määräävät.
Sitten vielä kävelykaduilla, joilla saa myös ajaa mopoilla, tavallinen viritelmä on se, että kadun toisella puolella kävelee koiranomistaja, toisella koira ja välissä on talutushihna. Koetapa sitä käydä mopolla tai pyörällä ohittamaan, voi käydä hullusti jokaiselle osapuolelle.
Ja vielä oma lukunsa ovat ne, jotka pitävät koiriaan vapaina kaupunkialueella. "Meidän Musti on kiltti hauva" ei paljon lohduta koirakammoista vastaantulijaa, jota kohti "Musti" kirmaa täyttä laukkaa.
Haluan vielä lopuksi ilmoittaa, ettei minulla ole mitään koiria vastaan, itsekin omistan sellaisen. Lähinnä ongelmia aiheuttavat välinpitämättömät omistajat.
vai 12 000 kg/vuorokausi. Millähän 400 kg painava hevonen lykkää tuon määrän paskaa päivässä, kysyn vaan?
Muutenkin jutun tiedon taso oli samaa luokkaa. Pikkusen voisi perhetyä asiaan, ettei ihan sontaa lykkää ja noin vahvasti liioteltuna.
tuota määrää, niin 32kg sontaa päivässä hevosta kohti on liioteltu. Karsinoita on tullut kyllä siivottua sen verran, että tiedän tuon olevan todella yläkanttiin.
Kyllä se kuivikkeiden kanssa on kakstoista tonnia vuodessa. Olen nääs rakennuspuolen ihmisiä ja sonnan varastotarve on tuo mainitsemani.
Alkuperäinen väitti sontaa tulevan 12 tonnia vuodessa. Jos kuivikkeet otetaan mukaa, saadaan tietysti huimalta tuntuva kilomäärä. Kuivikeet nyt harvemmin sinne ulkoilutarhaan ja tielle tippuvat.
kuten, että virtsa ja sonta karkaa talviaikaan vesistöön. Tämäkin on tavallisessa hevosaitauksessa täyttä puppua.
No sinä viisaana ihmisenä oletko tutkinut minne ne päätyvät?
anaerobiset bakteerit hajotavat anaaerobissa oloissa ja aerobiset bakteerit aerobisissa oloissa. Aerobiset bakteerien ansiosta sonta muuttuu kasveille käyttökelpoiseen muotoon ja typestä osa karkaan takaisn ilmkehään samoin hiiltä. Jos haluat tarkemman selvityksen prosessista googleta maaperän hajotusprosesseita tai lue koulubiologian kirjasta.
Luehan sinä lannoituksen ajoituksesta. Liikalannoituksen haitoista ja lantamääristä. Argronomina olen lukenut joskus biologiaa.
Kysyit mihin se paska joutuu, niin suurin osa joutuu kasvillisuuteen. Ja liikalannoitus on ihan eriasia kuin hevosen sonta niityllä. Siitähän alussa oli kyse. Olen hyvin perillä lannoituksen vaikutuksista, mutta kuten varmaan agrologina tiedät myös maan mikrobieliöstön toiminnasta ja vaikutuksesta lannan koostumukseen. Agrologi tietää myös lannan ja apulannan eron vai? Jotenkin vähän epäilyttää kuitenkin, että ihan agrologi, kun tuollaista kirjoittelee.
Eipä kovin syvälliseltä kuulosta osaamisesi, minä olen sentään tehnyt opinnäytetyöni karjanlannan vaikutuksesta maaperään ja ympäristöön.
sittenhän tiedät kuinka paljon yksi hevosen läjä saastuttaa. Ja tiedät myös miten hevosaitauksia yleensä tulee hoitaa? Tiedät kaiken, miksi siis epäilet hevosta saastuttajaksi? Kerrohan sinä nyt ne perustelut! Niin voin yksilöidysti vastata sinulle, arvon agrologi.
Jos sinulla turhake ei ole mitään sanottavaa, pidä vähät tietosi ominasi.