Kuntauudistus on tarpeeton. Oikeudenmukaista

...että paras kuntamalli on sellainen kuntamalli, missä kepu-edustajien määrä ja kepun valta on maksimoitu.

Sitä sitten on ilmeisesti paheksuttu ja moralisoitu ja syytetty, ettei Lankia ole ollenkaan kiinnostunut kuntalaisten palveluista vaan ainoastaan sellaisten kuntakombinaattien luomisesta, joissa kepun valta on maksimoitu.

Kaikille muille puolueillehan tuollainenhan ei ikinä tulisi mieleenkään vaan he ajattelevat vaikka kaiken poliittisen valtansa uhraten vain ja ainoastaan kuntalaisen parasta. Eikö niin.

sitä norjalaista systeemiä missä norjalaiset saivat anteeksi opintolainensa kun muuttivat pohjoiseen, mutta kun lainat oli saatu anteeksi he muuttivat takaisin.

Tiedätkö että kovin on outo ajattelu sinulla vai vastustavatko kokoomuslaiset yleisesti koulutusta?

Ja sitä tosiasiaa ei voita mikään että 400 pienitä kuntaa kuluttaa saman verran kuin 30 suurinta.

Ehkäpä on aina helpompi puuttua pieniin summiin koska onhan se yleisesti tiedossa että suuret summat ja asiat ovat vaikeita hahmottaa.

tarkoittaa kirjoitti:

sitä norjalaista systeemiä missä norjalaiset saivat anteeksi opintolainensa kun muuttivat pohjoiseen, mutta kun lainat oli saatu anteeksi he muuttivat takaisin.

Tiedätkö että kovin on outo ajattelu sinulla vai vastustavatko kokoomuslaiset yleisesti koulutusta?

Ja sitä tosiasiaa ei voita mikään että 400 pienitä kuntaa kuluttaa saman verran kuin 30 suurinta.

Ehkäpä on aina helpompi puuttua pieniin summiin koska onhan se yleisesti tiedossa että suuret summat ja asiat ovat vaikeita hahmottaa.

Lue lisää

Aikaa on jo kulunut, joten en ole varma muististani. Opintolaina-sana ei kuitenkaan saa mitään kelloja kilisemään, joten olisiko siellä ollut muitakin kokeiluja. Valtion tuloveron alennuksesta muistaakseni oli kyse ja sen sai, jos muutti maaseutukuntiin kaupunkikunnista. Ainakin periaate oli tuon suuntainen.

Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa.

Tulonsiirtojen byrokratiakaan ei nimittäin ole ilmaista ja kun se on turhaa, niin nekin byrokratiakulut kannattaa käyttää mieluummin palvelujen parantamiseen. Pienistä summistahan tässä ei ollenkaan ole kyse.

Norjasta löytyisi malli ainakin siihen, kuinka sairaanhoito voidaan järjestää vahvemmalle alueelliselle ja taloudelliselle pohjalle ilman kuntaliitoksia.

Kuntaliitoskeskustelussa unohdetaan se, että kunnantoimiston väki kuluttaa kuntien menoista vain noin viisi prosenttia. Pääosin kuntien menot ovat sellaisia menoja, joihin kuntaliitokset vaikuta taloudellisesti mitenkään, kuten sairaanhoitoa, vanhustenhoitoa, koulutusta, lastenhoitoa ym.

Kuntaliitoksilla ei saada niihin säästöjä siksi, että jokaista tiettyä hoidokkimäärää varten tarvitaan tietyn kokoinen hoitohenkilökunta ja jokaista "hoidokkia" varten tietty määrä neliöitä. Jonkin verran kuntakohtaisia eroja tehokkuudessa toki on, mutta tutkimukset osoittavat, että tehokkuus ei ole yhteydessä kunnan asukaslukuun.

Jaba_43 kirjoitti:

Aikaa on jo kulunut, joten en ole varma muististani. Opintolaina-sana ei kuitenkaan saa mitään kelloja kilisemään, joten olisiko siellä ollut muitakin kokeiluja. Valtion tuloveron alennuksesta muistaakseni oli kyse ja sen sai, jos muutti maaseutukuntiin kaupunkikunnista. Ainakin periaate oli tuon suuntainen.

Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa.

Tulonsiirtojen byrokratiakaan ei nimittäin ole ilmaista ja kun se on turhaa, niin nekin byrokratiakulut kannattaa käyttää mieluummin palvelujen parantamiseen. Pienistä summistahan tässä ei ollenkaan ole kyse.

Lue lisää

"Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa."
-----------------

Ainoa tapa, jolla päästäisiin edes lähemmäksi tuollaista tilannetta on Peltomäen-Mannisen aluekuntamalli. Missään tapauksessa muutoksia ei tapahdu, mikäli toteutetaan kokoomuksen ja demarien malli, jossa köyhät kunnat liitettäisiin toisiin köyhiin kuntiin ja talosveturit niiden ympärillä sijaitseviin rikkaiden asumalähiökuntiin.

Jussi kirjoitti:

"Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa."
-----------------

Ainoa tapa, jolla päästäisiin edes lähemmäksi tuollaista tilannetta on Peltomäen-Mannisen aluekuntamalli. Missään tapauksessa muutoksia ei tapahdu, mikäli toteutetaan kokoomuksen ja demarien malli, jossa köyhät kunnat liitettäisiin toisiin köyhiin kuntiin ja talosveturit niiden ympärillä sijaitseviin rikkaiden asumalähiökuntiin.

Lue lisää

Tarkastelen asiaa konkreettisesti tavoitetilan kannalta, mistä syystä en tuomitse muita kuntamalleja kuin sellaiset, jotka lisäävät kahden portaan hallinnon byrokratiaa ja vievät päätösoikeutta ja verotusoikeutta pois peruskunnilta.

Kepun kuntamalli on täydellinen fiasko, koska sen tavoite näyttää olevan pienkuntien säilyttäminen rakentamalla väliportaan hallinto verotusta ja sitä rahanjakoa varten, jonka hallitus ja eduskunta nyt ovat toteuttaneet.

johonkin muuhun kirjoitti:

Norjasta löytyisi malli ainakin siihen, kuinka sairaanhoito voidaan järjestää vahvemmalle alueelliselle ja taloudelliselle pohjalle ilman kuntaliitoksia.

Kuntaliitoskeskustelussa unohdetaan se, että kunnantoimiston väki kuluttaa kuntien menoista vain noin viisi prosenttia. Pääosin kuntien menot ovat sellaisia menoja, joihin kuntaliitokset vaikuta taloudellisesti mitenkään, kuten sairaanhoitoa, vanhustenhoitoa, koulutusta, lastenhoitoa ym.

Kuntaliitoksilla ei saada niihin säästöjä siksi, että jokaista tiettyä hoidokkimäärää varten tarvitaan tietyn kokoinen hoitohenkilökunta ja jokaista "hoidokkia" varten tietty määrä neliöitä. Jonkin verran kuntakohtaisia eroja tehokkuudessa toki on, mutta tutkimukset osoittavat, että tehokkuus ei ole yhteydessä kunnan asukaslukuun.

Lue lisää

Kun parisataa pientä kuntaa hoitelee samoja asioita toistensa naapureina tekemättä yhteistyötä, siitä seuraa vääjäämättömästi, että palvelujen tuotanto ei ole niin rationaalista kuin se olisi, jos nuo 200 kuntaa yhdistettäisi vaikkapa kahdeksikymmeneksi kunnaksi

Tämä on ihan itsestään selvää, jota ei kumoa mikään nykytilanteesta laskettu vertailuluku hoidokkia kohden tarvittavista kustannuksista.

Ja kun kuntia olisi em. kuvitteellisen esimerkin mukaan 20 eikä 200, voit laskea paljonko palvelutuotantoon saadaan lisää rahaa, kun nuo viisprosenttiset kulut saadaan palvelemaan kuntalaisia eikä pienkuntien itsetarkoituksellista hallintoa.

Ajattele tulevaisuutta äläkä jämähdä konservatiivisesti puolustamaan aikansa eläneitä ja ajastaan jälkeen jääneitä hallintorakenteita, koska ei hallintorakenteilla ja kuntien lukumäärällä ole mitään itseisarvoa: tärkeintä on, että kuntalaiset saavat maksimaalisen hyvät palvelut niin minimaalisilla kustannuksilla, kuin inhimillinen luovuus asioiden organisoinnissa suinkin keksii.

Jaba_43 kirjoitti:

Kun parisataa pientä kuntaa hoitelee samoja asioita toistensa naapureina tekemättä yhteistyötä, siitä seuraa vääjäämättömästi, että palvelujen tuotanto ei ole niin rationaalista kuin se olisi, jos nuo 200 kuntaa yhdistettäisi vaikkapa kahdeksikymmeneksi kunnaksi

Tämä on ihan itsestään selvää, jota ei kumoa mikään nykytilanteesta laskettu vertailuluku hoidokkia kohden tarvittavista kustannuksista.

Ja kun kuntia olisi em. kuvitteellisen esimerkin mukaan 20 eikä 200, voit laskea paljonko palvelutuotantoon saadaan lisää rahaa, kun nuo viisprosenttiset kulut saadaan palvelemaan kuntalaisia eikä pienkuntien itsetarkoituksellista hallintoa.

Ajattele tulevaisuutta äläkä jämähdä konservatiivisesti puolustamaan aikansa eläneitä ja ajastaan jälkeen jääneitä hallintorakenteita, koska ei hallintorakenteilla ja kuntien lukumäärällä ole mitään itseisarvoa: tärkeintä on, että kuntalaiset saavat maksimaalisen hyvät palvelut niin minimaalisilla kustannuksilla, kuin inhimillinen luovuus asioiden organisoinnissa suinkin keksii.

Lue lisää

Naapurikunnat tekevät paljon yhteistyötä etenkin terveydenhoidon alalla. Esim. päivystävät lääkärit kiertävät monen kunnan alueella. Tästä aiheutuu tietenkin se, että taso kärsii - mummot ja vaarit tutkitaan liukuhihnatyönä - kohtalokkaiden virheiden vaara suurenee kun lääkäri ei tunne potilaitaan.

Mistä pitäisi tinkiä? Maaseudun sairaalapaikat ovat täynnä - vanhusten palveluasuntoihin on jono. Eihän asia siitä kummene jos hoito keskitään - tilantarve ja työmäärä on sama potilasta kohden. Ainoa säästö tulee siitä, että kaikilla ei mahdollisuutta lähteä lääkäriin pitkien matkojen päähän.

naapuri maalta kirjoitti:

Naapurikunnat tekevät paljon yhteistyötä etenkin terveydenhoidon alalla. Esim. päivystävät lääkärit kiertävät monen kunnan alueella. Tästä aiheutuu tietenkin se, että taso kärsii - mummot ja vaarit tutkitaan liukuhihnatyönä - kohtalokkaiden virheiden vaara suurenee kun lääkäri ei tunne potilaitaan.

Mistä pitäisi tinkiä? Maaseudun sairaalapaikat ovat täynnä - vanhusten palveluasuntoihin on jono. Eihän asia siitä kummene jos hoito keskitään - tilantarve ja työmäärä on sama potilasta kohden. Ainoa säästö tulee siitä, että kaikilla ei mahdollisuutta lähteä lääkäriin pitkien matkojen päähän.

Lue lisää

Yhteistyö ei riitä, ellei perusrakenteita järkeistetä. Eikä tässä ole keskittämisestä kyse, vaan rahoitusmallista, jossa kunnat saadaan niin isoiksi, että niiden omat verotulot riittävät palveluiden rahoitukseen.

Silloin pelaa demokratiakin paremmin, kun kuntalaiset vaaleissa valitsevat valtuustoja, jotka ovat vastuussa sekä rahojen hankkimisesta että rahojen käytöstä.

Nykymallissahan valtuustot ovat vastuussa ainoastaan palvelujen lupaamisesta, kun raha tulee kokonaan muista kunnista kunnallisveron tasausten myötä, ja vastuun huonoista palveluista voi sysätä valtion piikkiin, joka ei anna tarpeeksi rahaa.