Kuntauudistus on tarpeeton. Oikeudenmukaista

Keskustaporvari

olisi siirtää verotuksen painopiste Helsinkiin ja
vastaavasti keventää verotusta huomattavasti muualla Suomessa. Helsinkiläisillä olisi vara maksaa reilusti enemmän ja muualla Suomessa kilpailukyky nousisi. Yritykset ei enää sijoittuisi etelään. Lankia ajaa tätä mallia.

11

292

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tasavaltalainen C

      No hyvä, että kepun puoluesihteerin ajama malli on noinkin paljastavasti kerrottu äänestäjille. Tuolla Lankian mallilla kepun onkin hyvä lähteä eduskuntavaaleihin Helsingissä.

      • Gutta-Perkka

        ...että paras kuntamalli on sellainen kuntamalli, missä kepu-edustajien määrä ja kepun valta on maksimoitu.

        Sitä sitten on ilmeisesti paheksuttu ja moralisoitu ja syytetty, ettei Lankia ole ollenkaan kiinnostunut kuntalaisten palveluista vaan ainoastaan sellaisten kuntakombinaattien luomisesta, joissa kepun valta on maksimoitu.

        Kaikille muille puolueillehan tuollainenhan ei ikinä tulisi mieleenkään vaan he ajattelevat vaikka kaiken poliittisen valtansa uhraten vain ja ainoastaan kuntalaisen parasta. Eikö niin.


    • Jaba_43

      Norjalaiset taisivat kokeilla verohuojnnuksia valtion tuloveroon, jos ihmiset muuttivat pois ruuhkaisilta kasvualueilta.

      Muistini mukaan se toimi ja muuttoliike verohelpotusten perässä kaupungeista niiden ympäristökuntiin elvytti kuntataloutta.

      Tuosta olisi mukava tietää lisää, jos joku nettivirtuoosi löytäisi linkkejä, joissa asiaa käsitellään. Suomessa asia on tehokkaasti vaiettu, kun kepu haluaa nimenomaan valtionapuja suoraan kunnille eikä suinkaan nettotulojen lisäystä kuntalaisille.

      • tarkoittaa

        sitä norjalaista systeemiä missä norjalaiset saivat anteeksi opintolainensa kun muuttivat pohjoiseen, mutta kun lainat oli saatu anteeksi he muuttivat takaisin.

        Tiedätkö että kovin on outo ajattelu sinulla vai vastustavatko kokoomuslaiset yleisesti koulutusta?

        Ja sitä tosiasiaa ei voita mikään että 400 pienitä kuntaa kuluttaa saman verran kuin 30 suurinta.

        Ehkäpä on aina helpompi puuttua pieniin summiin koska onhan se yleisesti tiedossa että suuret summat ja asiat ovat vaikeita hahmottaa.


      • Jaba_43
        tarkoittaa kirjoitti:

        sitä norjalaista systeemiä missä norjalaiset saivat anteeksi opintolainensa kun muuttivat pohjoiseen, mutta kun lainat oli saatu anteeksi he muuttivat takaisin.

        Tiedätkö että kovin on outo ajattelu sinulla vai vastustavatko kokoomuslaiset yleisesti koulutusta?

        Ja sitä tosiasiaa ei voita mikään että 400 pienitä kuntaa kuluttaa saman verran kuin 30 suurinta.

        Ehkäpä on aina helpompi puuttua pieniin summiin koska onhan se yleisesti tiedossa että suuret summat ja asiat ovat vaikeita hahmottaa.

        Aikaa on jo kulunut, joten en ole varma muististani. Opintolaina-sana ei kuitenkaan saa mitään kelloja kilisemään, joten olisiko siellä ollut muitakin kokeiluja. Valtion tuloveron alennuksesta muistaakseni oli kyse ja sen sai, jos muutti maaseutukuntiin kaupunkikunnista. Ainakin periaate oli tuon suuntainen.

        Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa.

        Tulonsiirtojen byrokratiakaan ei nimittäin ole ilmaista ja kun se on turhaa, niin nekin byrokratiakulut kannattaa käyttää mieluummin palvelujen parantamiseen. Pienistä summistahan tässä ei ollenkaan ole kyse.


      • johonkin muuhun

        Norjasta löytyisi malli ainakin siihen, kuinka sairaanhoito voidaan järjestää vahvemmalle alueelliselle ja taloudelliselle pohjalle ilman kuntaliitoksia.

        Kuntaliitoskeskustelussa unohdetaan se, että kunnantoimiston väki kuluttaa kuntien menoista vain noin viisi prosenttia. Pääosin kuntien menot ovat sellaisia menoja, joihin kuntaliitokset vaikuta taloudellisesti mitenkään, kuten sairaanhoitoa, vanhustenhoitoa, koulutusta, lastenhoitoa ym.

        Kuntaliitoksilla ei saada niihin säästöjä siksi, että jokaista tiettyä hoidokkimäärää varten tarvitaan tietyn kokoinen hoitohenkilökunta ja jokaista "hoidokkia" varten tietty määrä neliöitä. Jonkin verran kuntakohtaisia eroja tehokkuudessa toki on, mutta tutkimukset osoittavat, että tehokkuus ei ole yhteydessä kunnan asukaslukuun.


      • Jussi
        Jaba_43 kirjoitti:

        Aikaa on jo kulunut, joten en ole varma muististani. Opintolaina-sana ei kuitenkaan saa mitään kelloja kilisemään, joten olisiko siellä ollut muitakin kokeiluja. Valtion tuloveron alennuksesta muistaakseni oli kyse ja sen sai, jos muutti maaseutukuntiin kaupunkikunnista. Ainakin periaate oli tuon suuntainen.

        Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa.

        Tulonsiirtojen byrokratiakaan ei nimittäin ole ilmaista ja kun se on turhaa, niin nekin byrokratiakulut kannattaa käyttää mieluummin palvelujen parantamiseen. Pienistä summistahan tässä ei ollenkaan ole kyse.

        "Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa."
        -----------------

        Ainoa tapa, jolla päästäisiin edes lähemmäksi tuollaista tilannetta on Peltomäen-Mannisen aluekuntamalli. Missään tapauksessa muutoksia ei tapahdu, mikäli toteutetaan kokoomuksen ja demarien malli, jossa köyhät kunnat liitettäisiin toisiin köyhiin kuntiin ja talosveturit niiden ympärillä sijaitseviin rikkaiden asumalähiökuntiin.


      • Jaba_43
        Jussi kirjoitti:

        "Se paljonko kunnat nyt kuluttavat, on liian paljon, joten vertailut kuvaavat vainb nykytilaa, kun itse koetan tarkastella sellaista asetelmaa, että kunnat tulisivat toimeen itse keräämillään verotuloilla tarvitsematta tulonsiirtoja kunnallisverojen tasauksen muodossa."
        -----------------

        Ainoa tapa, jolla päästäisiin edes lähemmäksi tuollaista tilannetta on Peltomäen-Mannisen aluekuntamalli. Missään tapauksessa muutoksia ei tapahdu, mikäli toteutetaan kokoomuksen ja demarien malli, jossa köyhät kunnat liitettäisiin toisiin köyhiin kuntiin ja talosveturit niiden ympärillä sijaitseviin rikkaiden asumalähiökuntiin.

        Tarkastelen asiaa konkreettisesti tavoitetilan kannalta, mistä syystä en tuomitse muita kuntamalleja kuin sellaiset, jotka lisäävät kahden portaan hallinnon byrokratiaa ja vievät päätösoikeutta ja verotusoikeutta pois peruskunnilta.

        Kepun kuntamalli on täydellinen fiasko, koska sen tavoite näyttää olevan pienkuntien säilyttäminen rakentamalla väliportaan hallinto verotusta ja sitä rahanjakoa varten, jonka hallitus ja eduskunta nyt ovat toteuttaneet.


      • Jaba_43
        johonkin muuhun kirjoitti:

        Norjasta löytyisi malli ainakin siihen, kuinka sairaanhoito voidaan järjestää vahvemmalle alueelliselle ja taloudelliselle pohjalle ilman kuntaliitoksia.

        Kuntaliitoskeskustelussa unohdetaan se, että kunnantoimiston väki kuluttaa kuntien menoista vain noin viisi prosenttia. Pääosin kuntien menot ovat sellaisia menoja, joihin kuntaliitokset vaikuta taloudellisesti mitenkään, kuten sairaanhoitoa, vanhustenhoitoa, koulutusta, lastenhoitoa ym.

        Kuntaliitoksilla ei saada niihin säästöjä siksi, että jokaista tiettyä hoidokkimäärää varten tarvitaan tietyn kokoinen hoitohenkilökunta ja jokaista "hoidokkia" varten tietty määrä neliöitä. Jonkin verran kuntakohtaisia eroja tehokkuudessa toki on, mutta tutkimukset osoittavat, että tehokkuus ei ole yhteydessä kunnan asukaslukuun.

        Kun parisataa pientä kuntaa hoitelee samoja asioita toistensa naapureina tekemättä yhteistyötä, siitä seuraa vääjäämättömästi, että palvelujen tuotanto ei ole niin rationaalista kuin se olisi, jos nuo 200 kuntaa yhdistettäisi vaikkapa kahdeksikymmeneksi kunnaksi

        Tämä on ihan itsestään selvää, jota ei kumoa mikään nykytilanteesta laskettu vertailuluku hoidokkia kohden tarvittavista kustannuksista.

        Ja kun kuntia olisi em. kuvitteellisen esimerkin mukaan 20 eikä 200, voit laskea paljonko palvelutuotantoon saadaan lisää rahaa, kun nuo viisprosenttiset kulut saadaan palvelemaan kuntalaisia eikä pienkuntien itsetarkoituksellista hallintoa.

        Ajattele tulevaisuutta äläkä jämähdä konservatiivisesti puolustamaan aikansa eläneitä ja ajastaan jälkeen jääneitä hallintorakenteita, koska ei hallintorakenteilla ja kuntien lukumäärällä ole mitään itseisarvoa: tärkeintä on, että kuntalaiset saavat maksimaalisen hyvät palvelut niin minimaalisilla kustannuksilla, kuin inhimillinen luovuus asioiden organisoinnissa suinkin keksii.


      • naapuri maalta
        Jaba_43 kirjoitti:

        Kun parisataa pientä kuntaa hoitelee samoja asioita toistensa naapureina tekemättä yhteistyötä, siitä seuraa vääjäämättömästi, että palvelujen tuotanto ei ole niin rationaalista kuin se olisi, jos nuo 200 kuntaa yhdistettäisi vaikkapa kahdeksikymmeneksi kunnaksi

        Tämä on ihan itsestään selvää, jota ei kumoa mikään nykytilanteesta laskettu vertailuluku hoidokkia kohden tarvittavista kustannuksista.

        Ja kun kuntia olisi em. kuvitteellisen esimerkin mukaan 20 eikä 200, voit laskea paljonko palvelutuotantoon saadaan lisää rahaa, kun nuo viisprosenttiset kulut saadaan palvelemaan kuntalaisia eikä pienkuntien itsetarkoituksellista hallintoa.

        Ajattele tulevaisuutta äläkä jämähdä konservatiivisesti puolustamaan aikansa eläneitä ja ajastaan jälkeen jääneitä hallintorakenteita, koska ei hallintorakenteilla ja kuntien lukumäärällä ole mitään itseisarvoa: tärkeintä on, että kuntalaiset saavat maksimaalisen hyvät palvelut niin minimaalisilla kustannuksilla, kuin inhimillinen luovuus asioiden organisoinnissa suinkin keksii.

        Naapurikunnat tekevät paljon yhteistyötä etenkin terveydenhoidon alalla. Esim. päivystävät lääkärit kiertävät monen kunnan alueella. Tästä aiheutuu tietenkin se, että taso kärsii - mummot ja vaarit tutkitaan liukuhihnatyönä - kohtalokkaiden virheiden vaara suurenee kun lääkäri ei tunne potilaitaan.

        Mistä pitäisi tinkiä? Maaseudun sairaalapaikat ovat täynnä - vanhusten palveluasuntoihin on jono. Eihän asia siitä kummene jos hoito keskitään - tilantarve ja työmäärä on sama potilasta kohden. Ainoa säästö tulee siitä, että kaikilla ei mahdollisuutta lähteä lääkäriin pitkien matkojen päähän.


      • Jaba_43
        naapuri maalta kirjoitti:

        Naapurikunnat tekevät paljon yhteistyötä etenkin terveydenhoidon alalla. Esim. päivystävät lääkärit kiertävät monen kunnan alueella. Tästä aiheutuu tietenkin se, että taso kärsii - mummot ja vaarit tutkitaan liukuhihnatyönä - kohtalokkaiden virheiden vaara suurenee kun lääkäri ei tunne potilaitaan.

        Mistä pitäisi tinkiä? Maaseudun sairaalapaikat ovat täynnä - vanhusten palveluasuntoihin on jono. Eihän asia siitä kummene jos hoito keskitään - tilantarve ja työmäärä on sama potilasta kohden. Ainoa säästö tulee siitä, että kaikilla ei mahdollisuutta lähteä lääkäriin pitkien matkojen päähän.

        Yhteistyö ei riitä, ellei perusrakenteita järkeistetä. Eikä tässä ole keskittämisestä kyse, vaan rahoitusmallista, jossa kunnat saadaan niin isoiksi, että niiden omat verotulot riittävät palveluiden rahoitukseen.

        Silloin pelaa demokratiakin paremmin, kun kuntalaiset vaaleissa valitsevat valtuustoja, jotka ovat vastuussa sekä rahojen hankkimisesta että rahojen käytöstä.

        Nykymallissahan valtuustot ovat vastuussa ainoastaan palvelujen lupaamisesta, kun raha tulee kokonaan muista kunnista kunnallisveron tasausten myötä, ja vastuun huonoista palveluista voi sysätä valtion piikkiin, joka ei anna tarpeeksi rahaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2099
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1741
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1441
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      231
      1228
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      60
      1212
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1060
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      972
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      969
    Aihe