Ihmettelen nimestä

Itse asiassa ennen vanhaan sadut olivat myös ihan aikuisille, ja suurin osa saduista on todella raakoja (aluperäisversiot). Ainakaan musta lapsille ei sovi se, että tuhkimossa paha äitipuoli pakotetaan tanssimaan tulisilla kengillä, kunnes kuolee, tai se, että kyyhkyset nokkivat pahoilta sisarpuolilta silmät päästä.

Fantasialla ja saduilla on kuitenkin ihan vissi ero. Saduissa on opetus, fantasiassa ei. Saduissa on se pelottelu siellä takana: jos olet ilkeä, kyyhkyset nokkivat silmät päästäsi, jos juttelet susien kanssa, ne syövät sinut (alkuperäisessä punahilkassahan ei mitään puunhakkaajaa ollut, vaan mummo ja punsku jäivät sinne suden vatsaan ja susi eli kylläisenä ainakin pari seuraavaa päivää). On noita muitakin, mutta ei tule tähän hätään mieleen :)

Mutta periaatteessa fantasia on aikuisten satua, jos sadulla tarkoitetaan fiktiivistä ja viihdyttävää kerrontaa, jolla ei ole mitään pohjaa reaalielämässä. Tosin jos sille kannalle lähdetään, melkein kaikki kirjallisuus on satua, paitsi ne, jotka perustuvat tositapahtumiin.