Isosiskoni syntyi saunassa,minä sentään kamarissa ja pikkusiskoni synnytyssairaalassa.
Kun synnyin oli sota-aika ja kätilö oli tullut kaupungista asti kun kylän oma kätilö ei ollut saatavilla.Äiti oli kaatua kompsahtanut puolukassa ja synnytys käynnistyi etuajassa.Olin syntynyt napanuora kaulan ympärillä.
Kun synnyin oli sota-aika ja kätilö oli tullut kaupungista asti kun kylän oma kätilö ei ollut saatavilla.Äiti oli kaatua kompsahtanut puolukassa ja synnytys käynnistyi etuajassa.Olin syntynyt napanuora kaulan ympärillä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kamarissa synnyin talvipakkasilla venäläisten pommittaessa raivoisasti väärää kohdetta 7 kilometrin päässä. Isä oli hakemassa jotain "kansankätilöä", oikea oli toisessa paikassa auttamassa toista synnytystä.
Kun isä ja se toinen tulivat kotiin, olin jo syntynyt. Äidin pikkusisko (kuoli 3 v:n kuluttua keuhkotautiin) oli avustanut. Kuulemma oli napanuorankin oikein sitonut.
Onni tai onnettomuus, minä jäin henkiin. 2 ensimmäistä kuolivat pieninä pitkittyneestä synnytyksestä johtuneisiin vammoihin.
Seuraava lapsi syntyi vuoden päästä. Sitä en muista, mutta sitä seuraava syntyi ollessani kolmivuotias ja sen muistan jo hyvin.
sisarukset synty kotona ja isä oli kätilönä?Minä laitoksella ja sain kuulla jopa äidiltä että olen vaihtunut ja en ole heidän lapsi,oli siinä miettimistä lapsena että minkalaisia ovat oikeat vanhempani.Tuntu että en kuulu siihen porukkaan ja sain hävetä kun en ollut muka samaa perhettä,huh,huh!
Eräässä pienessä mökissä vuonna 45.
Olen pienenä poikana muöhemmin käynyt siellä, enpä juuri enää muista, olen asunut siitä puolitoistasataa kilometriä etelempänä lähes koko ikäni. Tietääkö kuka missä Putikko on?
Synnyin kotona kamarissa kätilön avustamana. Minulla oli 12 vuotias veli, joka kutsuttiin katsomaan pientä siskoaan. Hän oli tokaissut oven välissä:"Voi, olis ollut poika että olis ollut miullakin puoltaja."
olen 50-luvulla käynyt Punkaharjun Putikossa, joten kovin mukavat muistot ei ole jäänyt ko. kylästä! Myöhemmin 60-luvun alkupuolella olin siellä rautatieasemalla töissä muutaman viikon, siitä ajasta ihan mukavammat muistot.
Siellä en ole kuitenkaan syntynyt, vaan vähän etelämpänä. Isä oli onnistunut saamaan loman rintamalta juuri silloin. Oli lähtenyt kätilöä hakemaan ja kun tulivat, niin olin jo syntynyt. Isoisän mökissä, mummon avustuksella. Liekö "huono saunapää" sitä perua kun en saunassa päässyt syntymään ;))
Tiedän minä.Käyn usein Punkaharjulla.Siellä SOS-kylässä.Linja-auto ajaa Putikon kautta.
Kaunista seutua.
joskus 15 vuotta sitten.
Muuten outo paikka. Kerro siitä!
Täti asui Putikon aseman ja kaupan taka ja asemalla oli pitkät halkopinot junille 50 luvulla. Sitten siellä oli joku iso saha, en muista sen nimeä. Käytiin kerran jossakin mökillä saimaalla ja äiti pelkäsi kauheasti venekyytiä.
Myöhemmin hän asui elokuvateatterin takana sen aikaisessa rivitalossa, seinäntakana asui joku eläkkeelä oleva kansanedustaja ja se aina koputti seinään jos tarvitsi apua.
Kerran käytiin tätin kanssa katsomassa Tarzan elokuva ja k.edustaja maksoi liput. Täti oli aivan kauhuissaan siitä elokuvasta, pelkäsi niin.
Joskus aina kesällä olin siellä tädin luona kylässä.
En ole käynyt myöhemmin enää siellä, kun täti muutti Ilomantsiin, jossa sitten kuoli 80 luvulla.
Semmoiset muistot Putikosta.
Liekö montakaan perhettä, että kaikki olisivat syntyneet samassa vanhassa synnytyssairaalassa? Meidän kohdalla kuitenkin niin on. Minä, mieheni ja lapsemme - kaikki me olemme syntyneet saman katon alla pohjoisessa Suomessa, Perämeren rannikolla. Nykyisin synnytyssairaala on jo modernemmissa tiloissa.
Minä olen syntynyt Kaupungin synnytyslaitoksella
ja vanhin lapseni samalla pöydällä kun minä.
Mies vainajani oli synt savusaunassa.
kuulemma, joenpartaalla; sieltäkö lienee peräisin ikuinen kaipuuni veden ääreen.
Perheemme oli evakossa Ruotsissa kun synnyin.
Oli pääsiäinen v45.Äiti kertoi,että hän sai sinä aamuna synnytyslaitoksella syötäväksi mannavelliä.
Minut kastettiin Ruotsissa.Siitä on seurauksena papereissani oleva syntymäpaikka "ulkomaat",vaikka olimme suomalaisia evakoita.
On toki sairaala. Siellä sairaalassa minut on kuitenkin jo kastettu ja kastajana oli seurakunnan kanttori.
Ivalossa olen syntynyt ja siellä sairaalassa. Hain v.2001 uuden passin ja siinäkin näkyy edelleen syntymäpaikka, vaikkei luulisi sillä olevan mitään merkitystä. Vanhempani asuivat siellä sodan jälkeen muutaman vuoden ja usein olen saanut täällä eteläisessä lounaassa selitellä asiaa eri virastoissa. Monet luuli, että olen lappalainen (jestas, oletko sä noin kaukaa kotosin). Ketään sukulaisia meillä siellä ei koskaan ollut tietääkseni.