Kesän mentyä et ollut oma itsesi. Istuit vain apeana ikkunan äärellä tuijottaen merelle. Et ollut tyytyväinen, ymmärsin.
Sinä aamuna oli pyryttänyt lunta ja pakkasta oli pari astetta, mutta meri lainehti sulana. Minä heräsin mökissäni tavalliseen tapaani ja katsoin kelloa; yleensä sinä olisit jo askareissasi tähän aikaan mutta nyt, nyt oli jotain vialla. Juoksin ovesta pihamaalle ja kauhuissani totesin että vene oli poissa. Rinnassani pisti... "Ei" ajattelin. Oli myöhäistä, huomasin rannalla viestin: "En voi palata et saa tietää.." Minä itkin, itkin vuodet läpeensä. Lopulta en jaksa enenpää vaan päätän päiväni surussa. En saanut koskaan tietää mikä painoi rakkaan vaimoni sydämellä.
Sinä aamuna oli pyryttänyt lunta ja pakkasta oli pari astetta, mutta meri lainehti sulana. Minä heräsin mökissäni tavalliseen tapaani ja katsoin kelloa; yleensä sinä olisit jo askareissasi tähän aikaan mutta nyt, nyt oli jotain vialla. Juoksin ovesta pihamaalle ja kauhuissani totesin että vene oli poissa. Rinnassani pisti... "Ei" ajattelin. Oli myöhäistä, huomasin rannalla viestin: "En voi palata et saa tietää.." Minä itkin, itkin vuodet läpeensä. Lopulta en jaksa enenpää vaan päätän päiväni surussa. En saanut koskaan tietää mikä painoi rakkaan vaimoni sydämellä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.