Päätin tässä taannoin rohkaista mieleni ja kysyin poikaystävältäni mahdollisesta kihloihin menosta. No eipä ole mies siihen vielä valmis... Vaikka olinkin ajatellut että mies ei välttämättä vielä haluakkaan, vastaus osoittautuikin yllättävän pahalta tuntuvaksi...
Mietinkin että miten kanssasisaret ovat saaneet tämän asian mielestään? Asia kun tuntuu vaivaavan minua nyt jatkuvasti ja tunnen suunnatonta pahan olon tunnetta ja riittämättömyyttä miehen silmissä.
Omassa mielessäni asia on kypsynyt viimeisen 4 kuukauden aikana kun olemme asuneet yhdessä. Mies kuulemma haluaa asua ja tutustua pitempään. Olemme läheisiä ja pystymme asioista keskustelemaan. Molemmmilla on ns. huonoja kokemuksia edellisestä suhteesta, ja toisaalta ymmärrän ettei mies halua "hätiköidä", mutta silti asia vaivaa minua.
Haluaisin antaa asian vain olla ja odottaa ajan kulumista, koska kosimistani ei kuitenkaan tyrmätty täysin, eli kihlautuminen on jossain vaiheessa ajankohtaista, ajankohta ei vaan nyt ole oikea...
Kokemuksia kaipaisinkin siitä miten epäonnistuneen kosimisen jälkeen voi jatkaa ns. normaalia arkea?? Eroon tämä epäonnistuminen ei tule johtamaan...
ottaa
4
983
Vastaukset
- miitu
Kyllä se siitä. Ajan kanssa. En usko, että miehesi pitää sinua "huonona ihmisenä", vaikka kositkin, joten riittämättömyyden tuntemukset ovat turhia. Mies ei vain ole valmis kihloihin ja sillä hyvä. Ei se vähennä silti sitä, mitä hän tuntee sinua kohtaan.
Tiedän kyllä, miltä semmoinen tuntuu ja tiedän, että vaikea niitä riittämättömyyden tunteita on kokonaan estää. Tosiasia on kumminkin se, että sinä olet ainoa, joka sellaista tällä hetkellä itsestäsi ajattelee. Ei kukaan muu pidä sinua vähemmän arvossa, kuin ennen tuota tapahtunuttakaan. Jos alkaa tuntua pahalta, mieti hetken ja sano itsellesi, ettei moiseen ole mitään syytä. Jos miehesi ei haluaisi olla kanssasi, hän ei olisi kanssasi, mutta nyt on niin, että olette yhdessä eikä hänen rakkautensa sinuun ole vähentynyt. - morsio
Piristy!
Ajattele, että asiasta on nyt puhuttu -> askel eteenpäin. Avokkisi tietää nyt, että olet miettinyt ja punninnut asiaa. Ehkä hän ei ollut kerinnyt miettimään asiaa niin paljoa kuin mitä sinä, joten on ihan loogista ettei hän suostunut. Hyvä kuitenkin, että sait hänestä sen selville, että oikea aika ei ole vielä vaan vähän myöhemmin (itse taisin nollata miehen yhden kosimisyrityksen sillä, että ilmoitin hänelle ettei kihloja edes harkita, ennen kuin ollaan vuosi asuttu oikeasti yhdessä -> mutta lue eteenpäin niin näet kuinka muutin mieleni...)
Kuten itse sanoit, että tämä ei johda eroon -> älä siis ole allapäin. Mikäli olet romuna niin miehekkeestäsi voi alkaa tuntumaan siltä, että pakokeino tilanteesta olisi mennä kihloihin -> jossain vaiheessa voi alkaa ahdistamaan sellainen, kun kuvittelee, että toinen sitten on tavallaan "henkisesti kiristämällä" pakottanut kihlautumaan..
äh, en osaa selittää..
Itsekin kihlauduimme siinä vaiheessa, kun olimme asuneet kutakuinkin noin pitkään yhdessä kuin mitä te nyt. Tosin sitä ennen olimme jo vuosia asuneet enemmän tai vähemmän epävirallisesti toistemme nurkissa ns. matkalaukkulaisina ;)
En ehkä osannut kertoa tuohon itsesi kokoamiseen mitään neuvoa.. Mutta elämä jatkuu ja kyllä se oikea ajankohta tulee sitten kun se on tullakseen. Ehkä jo pikemmin kuin osaat kuvitella? o_O- alkup.
Kiitoksia positiivisista kommenteista!! Olo on kyllä jo muutenkin parantunut huomattavasti... Täytyy nyt vain yrittää ymmärtää että taidan olla meistä se nopeammin etenevä, ja hitaamman mukaanhan sitä on pakko edetä jos meinaa suhteensa saada mitenkään toimimaan.
Kihloissa emme siis edelleenkään ole, emmekä ole menossa. Mutta asiasta saatiin keskusteltua mielestäni järkevään tapaan (mikä tässä tarkoittaa että jopa minä pystyin pahalta ololtani ja itkultani saamaan sanan suustani..). En missään nimessä halua painostaa avokkiani kihloihin! Ja niinpä täytyy nyt ilmeisesti ottaa vain katse tulevaisuutta kohti ja odottaa ajan kulumista, sekä tietenkin nauttia näistä hetkistä mitä meillä tällä hetkellä on.
Tulipas taas hiukkasen sekavan oloista tekstiä, mutta... - morsio
alkup. kirjoitti:
Kiitoksia positiivisista kommenteista!! Olo on kyllä jo muutenkin parantunut huomattavasti... Täytyy nyt vain yrittää ymmärtää että taidan olla meistä se nopeammin etenevä, ja hitaamman mukaanhan sitä on pakko edetä jos meinaa suhteensa saada mitenkään toimimaan.
Kihloissa emme siis edelleenkään ole, emmekä ole menossa. Mutta asiasta saatiin keskusteltua mielestäni järkevään tapaan (mikä tässä tarkoittaa että jopa minä pystyin pahalta ololtani ja itkultani saamaan sanan suustani..). En missään nimessä halua painostaa avokkiani kihloihin! Ja niinpä täytyy nyt ilmeisesti ottaa vain katse tulevaisuutta kohti ja odottaa ajan kulumista, sekä tietenkin nauttia näistä hetkistä mitä meillä tällä hetkellä on.
Tulipas taas hiukkasen sekavan oloista tekstiä, mutta...Mukava kuulla, että siellä on jo parempi mieli asiasta!
Nauttikaa elämästä ja rakentakaa rauhassa hyvää perustusta avioliitollenne! Kyllä ne kihlat sun muut tulevat sitten esille, kun ajankohta tuntuu oikealta/hyvältä/jne teille molemmille. Tsemppiä ja iloa saapuvaan talveen! Muistakaa jutella asioista niin ehkä siten vaikeatkin asiat muuttuvat parempaan suuntaan (tulipa ontuva lause..)..
Terkuin morsio
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h503395- 343045
Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062761Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv422503Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.511955Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151599- 321483
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061297- 1801231
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.731080