Kuinka sitten opettajan pitäisi kiusaamiseen puuttua? Voi toki sanoa ettei saa kiusata ja ei saa koskea fyysisesti, antaa rangaistuksia, mutta kun kiusaamista on niin monenlaista... Missä menee raja, että opettaja voi todeta; nyt tuota kiusataan, minun pitää puuttua.. pari lausetta, tietty ilme, katse jne. voi olla jollekin liikaa ja hän tuntee itsensä ahdistuneeksi ja että "häntä kiusataan".. toinen meistä ei välitä näistä pätkääkään.. Ei opettaja voi kieltää katsomasta tietyllä tavalla, ei voi olla joka hetki selän takana katsomassa, ei voi kuulla joka sanaa... Kertokaa hyvät ihmiset, kuinka opettaja voi vaikuttaa tähän enemmän?? Mielenkiinnolla odottelemaan jään.
Kuinka puuttua???
Tiri2
5424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
opetella tuntemaan ihmisiä ja erottaa nuoleskelijat ja mielistelijät. Ei hyvä koulumenestys takaa sitä, etteikö tällainenkin oppilas voisi olla itse piru!
Samaa mieltä kuin edellinenkin, ihmistuntemus on kaiken a ja o.
Toinen on uskallus puuttua tilanteeseen senkin uhalla, että itse joutuu räkytyksen kohteeksi. Aikuisen tulee olla ja uskaltaa olla aikuinen.
Kolmas on keskustella, puhua ja yrittää kuunnella, mitä toinen todella sanoo. Koskee niin kiusaajaa kuin kiusattuakin. Keskustelut sellaisen kiusatun kanssa, joka ahdistuu jo pelkästä yhdestä katseesta tulisi pyrkiä suuntaamaan siten, että saisi ko. henkilön ymmärtämään ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ja kasvattamaan toleranssia eri tilanteiden suhteen.
Kuitenkin asenne, joka heijastui aloituksestasi menee helposti niin pitkälle, että opettaja itse asiassa itse peläten kasvojensa menettämistä väliin mennessään selittää kaikki kiusaamistapaukset kiusatun liiallisella herkkyydellä.. jolloin itse asiassa ei enää ole koko kiusaamisongelmaa.
Neljänneksi koulun olisi hyvä yhdessä pohtia, mitkä seuraamukset määritellään kiusaamisesta. Pohtimiseen voi ottaa mukaan myös koululaiset ja heidän vanhempansa, ja näin määritellään yhteiset suuntaviivat, kiusaamisen rajat ja kiusaamiseenpuuttumisstrategian, joita sitten noudatetaan käytännön koulutyössä.
Näillä varmaan jo pääsee alkuun.
niin vitun tyhmiä niuhoja hepsankeikkoja jotka eivät juuri välitä muustakuin kahvitauoistaan ja siitä että juuri heidän tunneilla kuunnelaan tylsiä saarnoja muuta eivät tee ja kiusaamis tilanteissa saattavat hyvinki etsiä vikaa todellaki vaikka kiusatusta
niin toi on kyl ihan totta.. muistan vieläkin ylä-asteen englannin tunnit.. Opettaja laittoi minut tahallaan kiusaajani viereen istumaan. Niin sitten joka tunti vain mua kiusattiin ja kiusattiin, vaikka sanoin opettajallekin, että haluan vaihtaa paikkaa, mutta opettaja ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa.
Viimein sitten eräänä päivänä ex-kamuni meni asiasta suunnilleen huutamaan opettajalle, niin sitten vasta tepsi..
Ei opettajat muuten puutu asiaan millään tavalla...
Jos opettaja on ollut aikoinaan koulukiusattu, niin hän voi helposti havaita, ketä kiusataan. Ainakin itse havaitsen helposti luokan sosiaalisen nokkimisjärjestyksen. Kyllä kiusattu kiusatun tuntee.
Se on paskapuhetta, että kiusattu loukkaantuu pienistä sanoista ja ilmeistä helposti ja normaali ihminen ei samoista sanoista ja ilmeistä loukkaannu yhtään.
Moni opettaja ei tätä ymmärrä, että kaverillisella "kiusaamisella" ja oikealla KIUSAAMISELLA on iso ero. Vaikka sanat ja ilmeet ovat samoja, niin niiden taustalla oleva viesti ei.