Totuus = Tuskaa?

Peppi

Ystäväni on ollut jo muutaman vuoden on/off -suhteessa. Hän on onnensa kukkuloilla on-aikana ja off-ajan alussa aina surun murtama ja itkee päiväkausia, mutta pääsee siitä aina kuitenkin jaloilleen ja vannoo että nyt hän on vahva ja näkee miksi on hyvä etteivät ole ukkonsa kanssa yhdessä.

Mies pyörittää ystävääni ihan kympillä. Onnit ja offit ovat aina hänen päätöksiään; milloin hän ei ole valmis vakavaan suhteeseen, milloin hän kokee että ehkä sittenkään he eivät olisi oikeita toisilleen.

Nyt on siis menossa ties kuinka mones on-vaihe ja kun sitä on nyt kestänyt jo pari kuukautta ja he ovat muuttaneet takaisin yhteen (luulisi jo että tuo fyysinen ramppaaminenkin käy voimille??), ystäväni haaveilee jo ruusunpunaisesti yhteisestä lapsesta ja kuinka ihana isä miekkosensa olisi.

Tässä vaiheessa lienee asiallista huomauttaa, että kyseessä ei ole teinipariskunta, vaan lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä olevat, muuten niin fiksun oloiset nuoret aikuiset.

No, kävikin niin hassusti että tällä kertaa en pystynyt enää pitämään kieltäni kurissa, eli ymmärrykseni heidän jahkaamiseensa loppui. Sanoin ystävälleni niin nätisti kuin pystyin, mutta silti suoraan ja jämptisti mitä olen mieltä heidän "elämää suuremmasta rakkaudestaan" ja sanoin toivovani ettei hän jaa munasolujaan ukkonsa kanssa koska seuraava off tulee vielä aivan varmasti ja siinä sitä sitten ollaan. Ja annoinpa jopa ymmärtää että mulla alkaa mennä järki kuunnella sen itkuja ja olla sen ymmärtävä olkapää kun se ei jumalauta ikinä ota edes opikseen. Turhauttavaa perkele.

Kysymykseni kuuluu, meninkö liian pitkälle? Luulen että ystäväni on nyt suuttunut ja loukkaantunut minuun verisesti. Mutta eikö ystävän asia ole sanoa rehellisesti niin kuin asia on, eikä vain lässytellä ja kannustaa toisen mielenoikkujen mukaan? Eikö juuri ole oikean ystävyyden merkki, että negatiivisistakin asioista saa sanoa, itse asiassa PITÄÄ sanoa. Vai ylitinkö jonkun näkymättömän rajan, eikö toisen ihmisen ihmissuhteeseen saa puuttua vaikka olisi kuinka läheinen?

4

595

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jonna

      Minun mielestani teit ihan oikein kun sanoit rehellisesti. Valitettavasti en usko etta kaverisi haluaa uskoa sinua vaan "ihanaa ja luotettavaa" miestaan.

      En tieda mistaan lapinakymattomista rajoista mutta ystavat tukevat ja auttavat kun on vaikeaa. Todennakoisesti sinulle ystavasi seuraavan kerran itkee kun off-vaihe tulee.

      Ystavyys ei voi toimia jos ei molemmat ole tasavertaisia: jos sinun roolisi on ollut kuunnella itkut ja iloita hanen kanssaan ruusunpunaisista unelmista, mutta itse et saa ystavyyssuhteeltanne mitaan, ei se toimi. Siksi et viimeksi voinut olla sanomatta, luulen mina.

      Itsellani OLI ystava joka ei kuunnellut mitaan mita muut sanoi, itki minulle murheet ja ilot mutta ei ikina kysnyt miten minulla menee. Ei olla ystavia enaa.

    • ihan

      oikein. ja jos sun ystäväsi on suuttunut niin se johtuu siitä että hän tietää sen suhteen toivottumuuden itsekin mutta ei halua myöntää ja loukkaantuu kun joku muu huomaa sen ja ja sanookin ääneen. Hän ei ole tosi ystävä jos ottaa nokkiinsa tuollaisesta. -kokemuksella kerron-

    • niin se vain on

      Oikein teit. Itse olen joutunut sanomaan suorat sanat ystävälleni hänen suhteestaan väkivaltaiseen mieheen. Samalla kuitenkin mainitsin, että päätös on hänen, enkä aio hänelle enää asiasta kuittailla tai mulkoilla miestä murhaavasti jos vietämme iltaa nelistään. Suhtetta kun ei kukaan voi lopettaa toisen käskystä, oma mittari pitää tulla täyteen. Ja parempi että hänellä on olemassa olkapää niin kauan kun hän suhteessa on, ja henkilö kenelle kehtaa soittaa jos/kun suhde raivoisasti päättyy. Toivoisin kuitenkin, että rehellinen kommenttini saattaisi hieman aikaistaa heräämistä todellisuuteen... aika näyttää. Samassa suhteessa hän edelleen on ja samoja itkuja minä kuuntelen, en moiti, syytä tai väheksy, mutta suorat sanat olen kerran laukaissut.

    • homma

      itse olin piiiitkään on-off suhteessa ja ystävät kannustivat aina suuntaan jos toiseenkin riippuen siitä, mikä vaihe oli menossa. Nyt viimeisimmän off:in tultua paras ystävättäreni sanoi sitten lujasti, että kieltää minua enää lankeamasta tuohon mieheen ja, että hänen sanoihinsa ei voi luottaa ollenkaan. Jotenkin sitä kautta olen saanut itseäni psyykattua hänestä poispäin ja todellakin toivon, että enää en häntä tapaa. Vaikka liha on heikko..

      Eli mielestäni teit oikein ja ehkä osittain itsekin aiemmin jo olisin toivonut, että joku olisi sanonut tarpeeksi lujasti. Itse halusin niin kovin uskoa tähän mieheen ja hänen mahdollisuuksiinsa sitoutua. Olin niin tottunut siihen kaavaan, että se tavallaan oli turvallisuutta. Nyt siis kaverisi joutuu rakentamaan uudenlaisen turvallisuuden tunteen siitä, ettei ole tuota repivää suhdetta (mikäli miehen jättää). Siinä olisi tärkeää, että ystävänä kutsut häntä mukaan juttuihin ja suuntaat ajatuksiaan pois tuosta miehestä.

      Kiitos sinulle, että olit kunnon ystävä. Vaikka ehkä ystäväsi ei sitä nyt tajuakaan, niin tajuaa myöhemmin. Tosin paras apu olisi sanoa tuo silloin, kun heillä on off-kausi alullaan. Mutta toivottavasti se tuollakin konstilla toimii..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      1989
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1705
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1332
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1155
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1153
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1020
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      933
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      922
    Aihe