Mitäs tuumitte jos toinen osapuoli päättää ettei halua lapsia? Tässä tapauksessa se on nainen. Kunnioitan hänen päätöstään enkä painosta mitenkään, koska hänellä on paineita päätöksestään jo muutenkin. Jokaisenhan pitää saada päättää omasta elämästään.
Kyseessä on kuitenkin yksi elämän perusjutuista, joten aika hämmentävä tilanne. Mitä pitäisi tehdä vaiko mitään?
Vaimo ei halua lapsia?
22
1698
Vastaukset
- Itsekin samassa veneessä
Taidan tietää miltä sinusta tuntuu. Löysin naiseni, joka suhteemme alkuvaiheessa ilmoitti minulle, ettei hän ole koskaan tykännyt lapsista eikä hän aio niitä koskaan tehdäkään. Koska olin itse ehtinyt suunnitella vähän muuta ja pidän lapsista, oli tämä tieto minulle pieni järkytys.
Olin toki joskus elämäni aikana miettinyt, että jättäisin lasten teot muille, mutta tuntui luonnolliselta nähdä itseni isänä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos olen löytänyt ihmisen jonka kanssa minun on hyvä olla ja jonka kanssa turvallista vanheta niin suhde ei tule tarvitsemaan yhtään lasta.- vapaaehtois työhön
Nuorten pariin! Miksi ne lapset tarvii välttämättä olla omia kun hylättyjä on pilvin pimein?
Minäkin adoptoisin jos lapsen haluaisin. Antaisin kodin sellaiselle joka hylätty olisi. On kunnioitettavaa kun rakastat naistasi niin että hän menee edelle omíen mielihalujesi. Voit kuitenkin tehdä vapaaehtoistyötä nuorten parissa luulisin. Arvokkainta on se kun voit auttaa kun se että vaan vaatisit kumppaniasi siihen mihin hän ei ole valmis!
- -Nina-
Onkohan siinä oikeastaan muuta kuin kaksi vaihtoehtoa, koska miehet eivät voi synnyttää eli; tyydy tilanteeseen tai etsi sellainen nainen joka lapsia haluaa.
PS. Elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa, valitettavasti. - Ole onnellinen
Ettet päädy elatusvelvolliseksi! Ota vaikka koira tai jokin muu eläin niin pääset vähemmällä. Itsekkin olen yksinhuoltaja perheestä ja siksi varsinkaan ym. syiden takia olen jättänyt lapsen teko systeemit pois koko elämästäni ja nautin ihan muista harrastuksista. Parisuhteessa elän ja suhde pysyy niin kauan kun haluan joten olen oman elämäni herra enkä elä toisten perässä minkään viettien mukaan.
Nauti nyt siitä vaimostasi vaan ja ole tyytyväinen kun kukaan ei kiristä ja vaadi mitään! Miten niin kysymyksessä olisi jokin perusjuttu? Onko se vaan oman pääsi tuotosta? Vaan kykenetkö saamaan elämästäsi irti onnee ilman muiden kautta elämistä? Otatko vastuun omasta onnestasi ja omasta elämästäsi? On ihan turha luulo se että jos onnee ei löydä omasta päästä niin sitä ei voi sinne muutkaan tuoda!
Tee se että harrastat jotain sellaista mikä tuo tyydytystä itsellesi. Ensinhän pitää onni löytyä omasta itsestä kuin se että alkaisi sitä kaipaileen muiden ihmisten kautta!- Hämmentynyt
Asiaa puhut, mutta ei tässä mitään pelastusta onnellisuuteen lapsesta olla etsimässäkään. Kiinnostuksen aiheita löytyy kyllä oma firma ja harrastuksista mm. kesällä 1200 kuutiota jalkojen välissä.
Otan vastuun tilanteesta enkä syyttele ketään enkä kieriskele itsesäälissä. Perusjutuilla tarkoitin vain sitä että kysymyksessä on alkukantaiset vietit, tässä tapauksessa suvunjatkamisvietti ja niitä ei oikein pallopeliharrastuksilla ym. voi korvata. Jos sinulla ei sitä ole niin et varmaan ymmärrä... - N24
Ehkä nyt lapsi kuitenkin on hieman eri asia kuin koira. Ja täytyy kyllä sanoa että täytyy ihmisen olla aika kylmä jos vertaa lapsen merkitystä elatusmaksujen määriin. Huhhuh!
Toiset tykkää lapsista, toiset ei. Itse olen aina vannonut että en ole äitimateriaalia ja jätän lastenteon muiden harteille, mutta elämä heittelikin sitten niin että löysin miehen josta en koskaan uskaltanut unelmoidakaan, ja yhtäkkiä vain tajusin että jonain päivänä haluan lapsia hänen kanssaan. Se tuntuu nykyään jopa päivänselvyydeltä!
Henkilökohtaisesti en ole edelleenkään muiden lapsien suuri fani, mutta tiedän että omiani tulen rakastamaan kun niitä jonain päivä saan - ovathan ne omiani! Koen lapsien tekemisen parisuhteemme "kruunaukseksi", siksi ultimaaliseksi huipentumaksi, kun jonain päivänä saamme yhdessä aikaa jotain joka on meistä molemmista luotu, ja jollaista toista ei ole maailmassa. Tuskin maltan odottaa minkänäköinen, minkäluontoinen hänestä tulee, ja millaiseksi saamme hänet kasvatettua. Rakkautemme tuotos.
Onko mitään hienompaa? - Hämmentynyt
N24 kirjoitti:
Ehkä nyt lapsi kuitenkin on hieman eri asia kuin koira. Ja täytyy kyllä sanoa että täytyy ihmisen olla aika kylmä jos vertaa lapsen merkitystä elatusmaksujen määriin. Huhhuh!
Toiset tykkää lapsista, toiset ei. Itse olen aina vannonut että en ole äitimateriaalia ja jätän lastenteon muiden harteille, mutta elämä heittelikin sitten niin että löysin miehen josta en koskaan uskaltanut unelmoidakaan, ja yhtäkkiä vain tajusin että jonain päivänä haluan lapsia hänen kanssaan. Se tuntuu nykyään jopa päivänselvyydeltä!
Henkilökohtaisesti en ole edelleenkään muiden lapsien suuri fani, mutta tiedän että omiani tulen rakastamaan kun niitä jonain päivä saan - ovathan ne omiani! Koen lapsien tekemisen parisuhteemme "kruunaukseksi", siksi ultimaaliseksi huipentumaksi, kun jonain päivänä saamme yhdessä aikaa jotain joka on meistä molemmista luotu, ja jollaista toista ei ole maailmassa. Tuskin maltan odottaa minkänäköinen, minkäluontoinen hänestä tulee, ja millaiseksi saamme hänet kasvatettua. Rakkautemme tuotos.
Onko mitään hienompaa?N24 Veit sanat suustani, kunpa olis yhtä ihana Nainen mullakin ...
- harrastuksen
Hämmentynyt kirjoitti:
Asiaa puhut, mutta ei tässä mitään pelastusta onnellisuuteen lapsesta olla etsimässäkään. Kiinnostuksen aiheita löytyy kyllä oma firma ja harrastuksista mm. kesällä 1200 kuutiota jalkojen välissä.
Otan vastuun tilanteesta enkä syyttele ketään enkä kieriskele itsesäälissä. Perusjutuilla tarkoitin vain sitä että kysymyksessä on alkukantaiset vietit, tässä tapauksessa suvunjatkamisvietti ja niitä ei oikein pallopeliharrastuksilla ym. voi korvata. Jos sinulla ei sitä ole niin et varmaan ymmärrä...Unohda ne alkukantaiset vietit :)) Kyllä ne pystyy korvaan ihan millä tahansa harrastuksella. Oma firma ja se 1200 kuutiota jalkojen välissä vie nyt varmaankin tulevaisuudessa kaiken aikasi. Ole onnellinen ettei kumppanisi käytä sinua hyväkseen ja vaadi mahdottomia. Nauttikaa toisistanne ja harrastuksistanne! Niin mekin tehdään ja miehenikin rakastaa motoristi harrastustaan.
- N24
Hämmentynyt kirjoitti:
N24 Veit sanat suustani, kunpa olis yhtä ihana Nainen mullakin ...
Kyllä hän on ja kukaties ihanampikin, mutta tällä hetkellä hän vain ajattelee kuten ajattelee. Teet mielestäni ihan oikein ettet painosta häntä mihinkään, sillä hänelle on voinut olla todella vaikeaa tehdä tuollainen päätös kun yhteiskunta vielä tälläkin vuosituhannella jollain tavalla painostaa naisia perheen perustamiseen.
Mikään ei kuitenkaan tarkoita sitä että hän ei voisi muuttaa mieltään. Kuten jo sanoin, itsekin olin aiemmin niin varma etten koskaan hankkisi lapsia. Jos hän on sinulle oikea ja rakas, varaudu siihen että tulevaisuuteenne ei kuulu lapsia ja kehittäkää parisuhteenne parhaaksi mahdolliseksi niillä eväillä mitä teillä on, eli nauttien toisistanne täysillä. Mutta en missään nimessä kehottaisi sinua heittämään toivoa pois, mitä tahansahan voi aina sattua. Olemmehan me naisetkin ajatuksinemme aika ailahtelevaisia ;)
Kaikkea hyvää sinulle! - aikuset lapsen teon jälkeen
N24 kirjoitti:
Ehkä nyt lapsi kuitenkin on hieman eri asia kuin koira. Ja täytyy kyllä sanoa että täytyy ihmisen olla aika kylmä jos vertaa lapsen merkitystä elatusmaksujen määriin. Huhhuh!
Toiset tykkää lapsista, toiset ei. Itse olen aina vannonut että en ole äitimateriaalia ja jätän lastenteon muiden harteille, mutta elämä heittelikin sitten niin että löysin miehen josta en koskaan uskaltanut unelmoidakaan, ja yhtäkkiä vain tajusin että jonain päivänä haluan lapsia hänen kanssaan. Se tuntuu nykyään jopa päivänselvyydeltä!
Henkilökohtaisesti en ole edelleenkään muiden lapsien suuri fani, mutta tiedän että omiani tulen rakastamaan kun niitä jonain päivä saan - ovathan ne omiani! Koen lapsien tekemisen parisuhteemme "kruunaukseksi", siksi ultimaaliseksi huipentumaksi, kun jonain päivänä saamme yhdessä aikaa jotain joka on meistä molemmista luotu, ja jollaista toista ei ole maailmassa. Tuskin maltan odottaa minkänäköinen, minkäluontoinen hänestä tulee, ja millaiseksi saamme hänet kasvatettua. Rakkautemme tuotos.
Onko mitään hienompaa?Kylmyydeksikö sitä nimität kun yhä useimmat eroo lasten tullessa suhteeseen? Harvoja löytyy jotka ovat vielä yhdessä lasten aikuistuttuaan. Vai väitätkö muuta? Ero tulee sinullekkin ennen pitkää, ainakin tilastojen mukaan.
Koira tai muu eläin on ihan sama asia kuin lapsi. Jos ei ole valmis huolehtiin tai huolta kantaan eläimestä niin ei kannata lapsiakaan tehdä. Olet täys idiootti jos väität että lapsi on eri asia kuin koira. Sinulle en soisi silloin lastakaan jos et koiraakaan kykene vakavasti hoitaan. Miten muka yht äkkiä jotain tajusit? Tulitko uskoon vai mitä muka aivoissasi tapahtu?
Olet juuri samanlainen epävakaa persoonallisuus joka ei tiedä yhtään mitään tänä päivänä kuin edellisen päivänkään asioista kuin muutamat muutkin tuntemani ihmiset. Tarraudut lapsiisi vain kun huomaat yks kaks ettei kukaan ole kiinnostunut sinusta. Olet yksin eläjä tyyppiä ja panetutat itsesi raskaaksi kenellä tahansa joka siihen suostuu. Kaikki omasi ovat eri miehistä, eikö niin? - Hämmentynyt
aikuset lapsen teon jälkeen kirjoitti:
Kylmyydeksikö sitä nimität kun yhä useimmat eroo lasten tullessa suhteeseen? Harvoja löytyy jotka ovat vielä yhdessä lasten aikuistuttuaan. Vai väitätkö muuta? Ero tulee sinullekkin ennen pitkää, ainakin tilastojen mukaan.
Koira tai muu eläin on ihan sama asia kuin lapsi. Jos ei ole valmis huolehtiin tai huolta kantaan eläimestä niin ei kannata lapsiakaan tehdä. Olet täys idiootti jos väität että lapsi on eri asia kuin koira. Sinulle en soisi silloin lastakaan jos et koiraakaan kykene vakavasti hoitaan. Miten muka yht äkkiä jotain tajusit? Tulitko uskoon vai mitä muka aivoissasi tapahtu?
Olet juuri samanlainen epävakaa persoonallisuus joka ei tiedä yhtään mitään tänä päivänä kuin edellisen päivänkään asioista kuin muutamat muutkin tuntemani ihmiset. Tarraudut lapsiisi vain kun huomaat yks kaks ettei kukaan ole kiinnostunut sinusta. Olet yksin eläjä tyyppiä ja panetutat itsesi raskaaksi kenellä tahansa joka siihen suostuu. Kaikki omasi ovat eri miehistä, eikö niin?Hello Anybody home? Jos tää oli vastauksesi N24:lle niin puolustan häntä ja kehoitan hakeutumaan terapiaan. Vaikkakin tykkään eläimistä yli kaiken. Eläimet on niin aitoja etten sanoisi Enkeleitä joista meidän pitää pitää huolta ja arvostaa, mutta eri asia kuin lapset kuitenkin...
- N24
aikuset lapsen teon jälkeen kirjoitti:
Kylmyydeksikö sitä nimität kun yhä useimmat eroo lasten tullessa suhteeseen? Harvoja löytyy jotka ovat vielä yhdessä lasten aikuistuttuaan. Vai väitätkö muuta? Ero tulee sinullekkin ennen pitkää, ainakin tilastojen mukaan.
Koira tai muu eläin on ihan sama asia kuin lapsi. Jos ei ole valmis huolehtiin tai huolta kantaan eläimestä niin ei kannata lapsiakaan tehdä. Olet täys idiootti jos väität että lapsi on eri asia kuin koira. Sinulle en soisi silloin lastakaan jos et koiraakaan kykene vakavasti hoitaan. Miten muka yht äkkiä jotain tajusit? Tulitko uskoon vai mitä muka aivoissasi tapahtu?
Olet juuri samanlainen epävakaa persoonallisuus joka ei tiedä yhtään mitään tänä päivänä kuin edellisen päivänkään asioista kuin muutamat muutkin tuntemani ihmiset. Tarraudut lapsiisi vain kun huomaat yks kaks ettei kukaan ole kiinnostunut sinusta. Olet yksin eläjä tyyppiä ja panetutat itsesi raskaaksi kenellä tahansa joka siihen suostuu. Kaikki omasi ovat eri miehistä, eikö niin?Ensin ajattelin etten edes vaivaudu vastaamaan moiseen soopaan, mutta kun pisti niin virnuiluttamaan niin pakkohan tuota on kommentoida!
Itse olen avioerolapsi, joten tiedän kyllä varsin hyvin mitä avioero tarkoittaa. Mutta tiedän myös sen että molemmat vanhempani ovat minulle rakkaita, ja minä heille. Se, että toinen on joutunut maksamaan elatusmaksuja (ja toinen elättämään sitten ihan normaalein maksuin), ei tarkoita että kumpikaan olisi koskaan kironnut sitä päivää kun minä ja veljeni synnyimme. Kyllä, kylmyydeksi siis kutsun sitä että nykyihminen vertaa lapsen arvoa rahaan.
Koira ei ole sama asia kuin lapsi. Kyllä, joillekin koira voi olla yhtä rakas kuin toiselle lapsi, mutta ei, ystäväni, koira ei ole lapsi. Sinä päivänä kun sinä synnytät maailman karvaisen nelijalkaisen, voin ehkä pyörtää sanani. Jos et siis ehkä ole sattunut huomaamaan, olemme eläinten kanssa erilaisia - siksi esimerkiksi seksuaalinen kanssakäyminen yhteiskunnassamme ei ole suotavaa. Jos et siis tiennyt.
Ja vielä tuohon viimeiseen - johon ehkä turha edes antaa vastinetta koska et ymmärrä sitä varmaan suoraan sanottunakaan kun et aikaisemmasta viestistänikään sitä tajunnut - minulla ei ole tällä hetkellä lapsia. Ei yhdelle, ei kahdelle, ei kolmelle miehelle. Ei naiselle, eikä edes koiralle.
Toivottavasti elämäsi tuosta vielä jonain päivänä paranee, ettei tarvitse tuhlata sitä olemalla noin helvetin katkera. - Olet sen tarpeessa
Hämmentynyt kirjoitti:
Hello Anybody home? Jos tää oli vastauksesi N24:lle niin puolustan häntä ja kehoitan hakeutumaan terapiaan. Vaikkakin tykkään eläimistä yli kaiken. Eläimet on niin aitoja etten sanoisi Enkeleitä joista meidän pitää pitää huolta ja arvostaa, mutta eri asia kuin lapset kuitenkin...
Jos kerran kokemusta löytyy terapia löylyjen suhteen? Jäkeehän ei kukaan soi kenellekkään varsinkaaan jos itse on päätään seinään lyönyt!
Nämä penskan tekijäthän suosittelee kaikille samanlaista kurimusta missä itsekkin elävät! - Johan sen huomaa
N24 kirjoitti:
Ensin ajattelin etten edes vaivaudu vastaamaan moiseen soopaan, mutta kun pisti niin virnuiluttamaan niin pakkohan tuota on kommentoida!
Itse olen avioerolapsi, joten tiedän kyllä varsin hyvin mitä avioero tarkoittaa. Mutta tiedän myös sen että molemmat vanhempani ovat minulle rakkaita, ja minä heille. Se, että toinen on joutunut maksamaan elatusmaksuja (ja toinen elättämään sitten ihan normaalein maksuin), ei tarkoita että kumpikaan olisi koskaan kironnut sitä päivää kun minä ja veljeni synnyimme. Kyllä, kylmyydeksi siis kutsun sitä että nykyihminen vertaa lapsen arvoa rahaan.
Koira ei ole sama asia kuin lapsi. Kyllä, joillekin koira voi olla yhtä rakas kuin toiselle lapsi, mutta ei, ystäväni, koira ei ole lapsi. Sinä päivänä kun sinä synnytät maailman karvaisen nelijalkaisen, voin ehkä pyörtää sanani. Jos et siis ehkä ole sattunut huomaamaan, olemme eläinten kanssa erilaisia - siksi esimerkiksi seksuaalinen kanssakäyminen yhteiskunnassamme ei ole suotavaa. Jos et siis tiennyt.
Ja vielä tuohon viimeiseen - johon ehkä turha edes antaa vastinetta koska et ymmärrä sitä varmaan suoraan sanottunakaan kun et aikaisemmasta viestistänikään sitä tajunnut - minulla ei ole tällä hetkellä lapsia. Ei yhdelle, ei kahdelle, ei kolmelle miehelle. Ei naiselle, eikä edes koiralle.
Toivottavasti elämäsi tuosta vielä jonain päivänä paranee, ettei tarvitse tuhlata sitä olemalla noin helvetin katkera.Vanhempasi ovat idiootteja ja sen huomaa jälkeläisistäkin. Avioero lapset ovat herkempiä huomaan suhteensa laadun? Vai ovatko?
Kylmät ovat vanhempasikin jos et ole sitä huomannut vielä. Et tidä avioerosta mitään, koska itse et sitä ole kokenut. - hoh
No, hoh-hoh..
- singleukko
Tuliko päätös lapsien hankkimatta jättämisestä yllätyksenä,olitteko aiemmin molemmat sitä mieltä että lapsia hankitaan??
- aada
Olin avoliitossa seitsemän vuotta. Avomieheni sanoi jo suhteemme alkuaikoina ettei halua koskaan kihloihin, naimisiin tai lapsia. En ajatellut asiaa alkuun kovinkaan, kun hyvin pyyhki ja oltiin niin rakastuneita. Sitten myöhemmin aloin miettimään, että kyllä se mieli vielä muuttuu, kun suhteemme vakiintuu jne... Seitsemän vuotta ja hän ei ollut muuttanut mieltään. Viimeisen yhdessäolo vuoden ajattelin kovasti asioita. Halusin kihloihin, naimisiin, halusin lapsia, biologinen kello tikittää, rakastin avomiestäni joka ei halunnut yhtä ainutta elämän 'perushaaveista/-ni'.. Eräänä päivänä otin asian esiin ja keskustelimme asiasta vakavasti. Päädyimme yhteisymmärryksestä eroon. Kumpikaan ei halunnut kieltää toisen haaveita/päätöksiä, kumpikin halusi että molemmat saisivat sitä mitä haluavat elämässä.
Reilu vuosi eromme jälkeen tapasin nykyisen mieheni. Tästä kaikesta on nyt kuusi vuotta. Olen nyt naimisissa ja meillä on kaksi lasta :-)
En tiedä kuinka pitkä suhteenne on tai minkä ikäisiä olette. Mielihän todella voi muuttua eikä heti kannata luovuttaa. Hienoa, että kunnioitat vaimosi mielipidettä. Älä alakaan painostamaan, ehkä se siitä vielä muuttuu.
Tämä oli vain minun tarinani ja naisnäkökulmasta ;-) - pikku.nainen
miettiä asiaa tarkkaan.
Jokaisella on oikeus päättää, haluaako lapsia vai ei. Eli vaimollasi (en tiedä, oletteko naimisissa) on oikeus päättää, että hän ei halua lapsia. Mutta myös sinulla on oikeus haluta lapsia.
Mikäli hän on päätöksensä tehnyt, sinun täytyy miettiä asiaa tarkkaan.
Voi olla, että pystyt "täyttämään" elämäsi muilla asioilla, ehkä pidemmän päällekin. Mutta voi myös olla, että tukahdutat tarpeesi, ne kytevät jossain ja tulevat esiin myöhemmässä elämänvaiheessa, jolloin on ehkä jo liian myöhäistä.
Suhteenne voi kariutua jossain vaiheessa, joko lapsettomuuden vuoksi tai muista syistä. Voi tietysti myös olla, että elätte elämänne onnellisena lapsettomana pariskuntana.
Näitä asioita ei voi koskaan ennustaa etukäteen.
Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että lapset ovat olennainen osa elämää. Minulla on kolme lasta enkä voisi (tai haluaisi) kuvitellakaan, millaista elämäni olisi ilman lapsia.
Jokaisen on tehtävä päätöksensä itse, mutta mieti asiaa tarkkaan. Pystytkö päättämään jo tässä vaiheessa, että pystyt elämään elämäsi onnellisena ilman lapsia? Varsinkin kun haluat jo nyt lapsia?
Tuskin kukaan vanhempi katuu myöhemmin sitä, että on saanut lapsia. Mutta monet katuvat sitä, että he eivät aikoinaan halunneet lapsia. - voisi kysyä
Itse en ainakaan halua lasta sen takia, että pelkään raskautta ja synnytystä, niin paljon, että luulisin kuolevani. Senkin jälkeen pelkään, että en saisi nukkua moniin vuosiin, kun vauva huutaisi kaikki yöt. Voisin tulla siitä ihan hulluksi. Ehkä voisin ottaa vähän vanhemmat lapset, mutta sitten on taas murrosikä jne.. Sitten lapsi voi kuolla ja siitä tulee surua. Lapsi voi olla vammainen tai voi olla sairas ja niin paljon surua. No en siis taida haluta koko palettia lainkaan. En ole myöskään lapsirakas ihminen.
- pikku.nainen
pelkojasi, toisaalta. Mutta ajattele, voithan jäädä huomenna vaikka auton alle tietä ylittäessäsi.
Raskaus, synnytys ym. asiat ovat luonnollisia asioita naisen elämässä. Vanha lainaus "miljardit naiset tässä maailmassa saavat lapsia, eli ei se niin hirveää voi olla" pitää paikkansa. Ja sinulla olisi kuitenkin mahdollisuus saada lapsesi yhteiskunnassa, jossa terveydenhuolto- ym. palvelut on kehitetty huippuunsa.
Elämässä tulee aina tilanteita vastaan, joissa täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja uskaltaa, tai joissa täytyy venyä suorituksiin, joihin ei normaalisti voisi kuvitella pystyvänsä. Nimenomaan niissä tilanteissa kasvaa henkisesti, kun elämänkokemusta karttuu ja huomaa kykenevänsä vaikka mihin. Eri elämänvaiheisiinkin "kasvaa". Yhdeksän kuukauttakin on pitkä aika.
Pelkoja on monenlaisia, mutta osa peloista on myös aiheettomia. Mutta ehkä luottamus omaan itseensä ja omaan kehoon kasvaa iän myötä.
Ei kaikkien tarvitse olla lapsirakkaita, mutta valitettavan usein ihmiset katuvat päätöstään myöhemmin. Mutta jos olet ehdottoman varma siitä, ettet koskaan tule haluamaan lapsia, niin päätöshän on vain ja yksin sinun.
- Mun
sisko ei halua lapset, mun ex-tyttöystävä ei halua lapset, monet naiset ei halua lapset nykyistään ja se ei ole mitän enemmän outoa sen kans.
- viallinen nainen
minä olen myös päättänyt että en halua lapsia.kaksi vuotta sitten minulla oli oikein kova vauvakuume ja yritimmekin oikein tosissamme saada lasta,mutta raskaaksi en tullut.en oikein osaa varmaksi sanoa mikä sai mieleni muuttumaan...ehkä siihen vaikuttivat anopin painostus(kyseli koko aika joko olen raskaana ja osteli vauvojen vaatteita),tulevat hormonihoidot(on ollut ongelmia kuukautisten tulemisesta),pelko omasta terveydestä(olen ylipainoinen),jumalaton synnytyspelko tai sitten se että tarvitsen valtavasti huomiota mieheltäni ja lapsen synnyttyä en ehkä saisi kaipaamani rakkautta.minusta on myös alkanut tuntua että hermoni eivät välttämättä kestäisi lasten aiheuttamaa sotkua ja mekastusta.ja tätä pitäisi jaksaa seuraavat 18 vuotta.se tuntuu elinkautistuomiolta.miehelleni olen puhunut näistä asioista ja vaikka hän kovasti lapsia haluisikin,on hän onnellinen kun vain saa olla minun kanssani.
halusin vain kertoa sinulle että vaimosi tekemä päätös ei ole ollut helppo.ainakin minä koen huonoa omaatuntoa siitä että kiellän mieheltäni haaveen lapsista.pelkään että hän joku päivä löytää naisen joka haluaa ja pystyy antamaan hänelle rakkauden ja perheen.tunnen olevani itsekäs ja halveksin itseäni kun pelkään olevani huono äiti.tunnen myös pettäväni vanhempani ja mieheni vanhemmat.naisen velvollisuushan on tehdä lapsia.olen siis viallinen.millä minut saisi korjattua?sitä en osaa sanoa. ehkä mieleni muuttuu kun biologinen kelloni alkaa tikittää tai ehkä uusi vauvakuume iskee.älä siis luovu vielä kaikesta toivosta ehkä vaimosikin mieli vielä muuttuu,mutta varaudu myös siihen että elätte loppuelämänne kahdestaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1761989Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361705Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81332Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241155Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591153Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas151020- 60933
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv57922