onko niin että wiccoilla on vahva side luontoon ja eläimiin??kerran kun olin ulkona,naapurimme vahtikoira(opetettu puremaan) rupesi haukkumaan kovasti aitaamme vasten.Menin aivan aidan lähelle ja katsoin sitä suoraan silmiin kun se haukkui,hyppi ja murisi.Tapitin sitä siinä jonkun aikaa,se lopetti haukkumisen ja istui maahan.Onko tämä normaalia? minusta se ei ole lähelläkään normaalia! koira on tiettävästi hyökännyt 2 omistajan vieraan kimppuun, se on uhattu hakea jo huostaankin.... siitä lähtien se ei ole minua haukkunut,olen jopa uskaltautunut uhkarohkeana taputtamaan sitä päähän..
onko tämä (para)normaalia??
outolintu
3639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noo, vaikea sinänsä sanoa, kun en koko tapahtumaa ole nähnyt jne. Mutta silmiin katsomisen koira ymmärtää uhkauseleenä, mutta myös - kuten itse olen oman koirani kanssa pitänyt tuijotuskilpailuja - se joka jaksaa pitempään toista tuijottaa kääntämättä päätään, on niin sanotusti johtaja. En nyt varsinaisesti mikään asiantuntijakaan tässä asiassa ole, mutta luulen, että kyseessä on ihan normaali ilmiö.. Käänsikö koira katseensa ensimmäisenä? Ehkä se siten pitää sinua ns. hivenen ylempänä eikä sinulle sen takia enää räyhää kun näytit kaapin paikan. Jaa niin, jos koiraa aikoo silittää - varsinkin sellaista jonka tiedetään hyökänneen ihmisen kimppuun - ei kannata taputella päähän, sillä koira ei sitä kättä silloin näe ja voi siitä pelästyä. Ruumiinkielikin kertoo paljon. Katsoit sitä jo silmiin, mutta ihan oudon koiran kanssa kannattaa välttää silmiin katsomista, kyykistyä aavistuksen verran sivuittain koiran suuntaan ja ojentaa hieman kättä (ja antaa sen siten nuuskaista minkäslainen tyyppi sinä oikein olet). No, näin olen ainakin tottunut aina tekemään vieraan koiran kanssa. Usein aggressiivisuus johtuu nimittäin koiran arkuudesta ja peloista ihmistä kohtaan.
No, oli miten oli. Luulen kuitenkin, että tähän koiran käytökseen on ihan normaalejakin syitä.
eikai uskonnon vaihtaminen tee sinusta yhtään luonnonläheisempää...
Minusta kyse on enemmän siitä, että uskalsit haastaa koiran johtajuusaseman ja koira alistui.
Meillä oli kerran mummolassa sellainen koira hoidossa kaksi viikkoa, jota me kaikki pelättiin. Oli todella vihainen ja yritti purra jos meni lähelle. Eli navettaan ei ollut mitään asiaa, kun siinä välikössä makasi kiinni kaiken päivää. Ja iso vahti koira, ei mikään pieni. :/
Isää suututti mokoma rakki, kun haittasi hänen työntekoaan. Hän kirjaimellisesti käveli sen koiran yli, kun se yritti purra. Siitä päivästä lähtien isä oli suuremmassa asemassa kuin koira ja entäs me muut... NO meillä ei ollut vieläkään asiaa sinne navettaan, mutta isän päästi aina työskentelemään, koskettaa ja taputtaa kun ohi meni.