Niin, mitä tedän mielestänne seuraava kertoo amk:sta verrattuna yliopistoon:
Lukiokaverini haki 3 kertaa Otaniemeen, muttei päässyt sisään, luovutti pyrkimästä yliopistoon, ja sopeutui ajatukseen, että meneekin amk:uun, minkä jälkeen haki amk:uun (HELIA) ja pääsi heti ensimmäisellä yrittämällä sisään.
Teekkarikaverini tyttöystävän veli opiskeli Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa muutaman vuoden, muttei saanut opintoja suoritetuksi kunnolla, ei päässyt tenteistä läpi, ajatteli että täytyy sitten laskea tasoa kun ei yliopistossa pärjää, haki Jyväskylään amk:uun, pääsi sinne ja opinnot ovat edenneet hyvin, ilman ongelmia läpipääsyissä.
Toinen teekkarikaverini kertoi heidän professorinsa sanoneen luennolla, että laskuissa täytyy olla hyvät perustelut myös näkyvissä tenttitehtävissä, sanoi että ellei jaksa tai osaa tehdä kunnolla tehtäviä perusteluineen, vaan pyrkii vain laskemaan tuloksia, niin sitten pitää vaihtaa amk:uun, siellä riittää vähempikin. Siitä oikein innostuikin sitten suosittelemaan kurssin heikoiten pärjäileville tekniikan ylioppilaille ammattikorkeakoulua, etteivät turhaan tuhlaa omaa ja professorin aikaa teknillisessä yliopistossa.
Niin, kaikki tositarinoita. Miettikääpä sitä.
Lukiokaverini haki 3 kertaa Otaniemeen, muttei päässyt sisään, luovutti pyrkimästä yliopistoon, ja sopeutui ajatukseen, että meneekin amk:uun, minkä jälkeen haki amk:uun (HELIA) ja pääsi heti ensimmäisellä yrittämällä sisään.
Teekkarikaverini tyttöystävän veli opiskeli Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa muutaman vuoden, muttei saanut opintoja suoritetuksi kunnolla, ei päässyt tenteistä läpi, ajatteli että täytyy sitten laskea tasoa kun ei yliopistossa pärjää, haki Jyväskylään amk:uun, pääsi sinne ja opinnot ovat edenneet hyvin, ilman ongelmia läpipääsyissä.
Toinen teekkarikaverini kertoi heidän professorinsa sanoneen luennolla, että laskuissa täytyy olla hyvät perustelut myös näkyvissä tenttitehtävissä, sanoi että ellei jaksa tai osaa tehdä kunnolla tehtäviä perusteluineen, vaan pyrkii vain laskemaan tuloksia, niin sitten pitää vaihtaa amk:uun, siellä riittää vähempikin. Siitä oikein innostuikin sitten suosittelemaan kurssin heikoiten pärjäileville tekniikan ylioppilaille ammattikorkeakoulua, etteivät turhaan tuhlaa omaa ja professorin aikaa teknillisessä yliopistossa.
Niin, kaikki tositarinoita. Miettikääpä sitä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Asiaahan tuo sinun tekstisi oli, mutta eikö ole aivan selvää, ettei missään pärjää, jos ei opiskele, olipa kyseessä AMK tai yliopisto. Itse olen valmistunut terveydenhoitajaksi AMK:sta, mutta olin myös Usa:ssa opiskelemassa 2 vuotta, mikä oli 'normaalia' yliopisto opiskelua. Suomessa onneksi ymmärretään, että on ammatteja ja ammatteja, mitkä kuuluvat AMK:aan tai yliopistoon eli sairaanhoidolliset alat eivät missään nimessä ole teoreettisia opintoja vaan käytännönläheisempiä. Ja ihmisiäkin nyt sattuu olemaan moneen eri junaan eli eikö olisi aika typerää, jos kaikki istuisivat yliopistoissa. Mutta aika masentavia laitoksia nämä AMK:t ovat, olen sitä mieltä, että moiset oppilaitokset lakkautettaisiin ja takaisin tulisivat kunnon sairaanhoitoalan oppilaitokset jne, eli alakohtaiset oppilaitokset, missä opetus oli 100% parempaa. Sorry jos sivusin kirjoitustasi eli sinähän kirjoitit lähinnä teknisen alojen oppilaitoksista ja opiskelijoista, mutta uskon, että sama ongelma on sielläkin eli tarjonta ei vastaa kysyntään ja siksi todetaan, että parempi vaihtaa oppilaitosta hieman käytännönläheisempään.
Totta, oli myös minun mielestäni virhe, että opistoista tehtiin väkisin jotain "korkeakouluja" ihan hienostelun ja nimeämisen ja tilastojen kaunistamisen takia. Sairaanhoito-oppilaitos oli hyvä nimitys kyseistä alaa opettavalle koululle jne.
Mieti sinäkin sitä, että yksi tuttuni ei päässy AMK:n titelle, mutta teknillisen yliopiston titelle pääsi kyllä.
Tositarina tämäkin.
Menin lukion jälkeen opiskelemaan liiketaloutta (AMK) kouluun, johon oli yksinkertaisesti vaikein päästä. Kuvittelin siis, että haastetta olisi edes jonkin verran ainakin kanssaopiskelijoiden taholta ja opetus suht laadukasta. Kursseista sai lukematta yleisillä löpinöillä helposti nelosta ja vitosta ja aikaa riitti hyvin työntekoon ja huvituksiin...
Nyt kauppatieteissä onkin sitten toinen meininki ja pitää osata sisäistää asiakokonaisuudet eikä vain pintapuolisesti proosailla. Opiskelu vie valtavan osan ajasta ja muistelen amk-aikaa mukavana lomailuna ;)
Kauppatieteissä on toinen meininki...jepjep, tai sitten sinä olet vaan vähän tyhmä.
No vähän tietenkin riippuu. Kaveri opiskelee yliopistossa ja on päässyt monista tenteistä läpi, joko lukematta tai todella vähällä lukemisella.
Itse opiskelen amk:ssa ja epäilen et jos menen esimerkiksi anatomian tenttiin lukematta niin uusintaan menee että heilataa. Et ei voi yleistää et amk:ssa pääsee läpi tenteistä tekemättä mitään. Riippuu tietenkin alasta ja koulusta. Entisessä amk:ssa, jossa olin niin siellä oli tosi rentoa ja tenteistä pääsi läpi melkein tekemättä mitään.
Tuupas tekeen meidän anatomian tentti lääketieteelliseen, sitten tiedät mitä on anatomian lukeminen.
:D
Myös päinvastaisia tarinoita on aivan vitusti.
Keräile sä vaan rauhassa noita tositarinoitasi.
Hmmmm..mietipäs sinä sitä.
Tiedän myös että yliopistoissa on ihan naurettavia haista paska linjoja, mutta suurin osa taitaa kuitenkin olla ihan kunnollisia. Eräs tuttuni myös pääsee parin tunnin lukemisella tentistä läpi, meillä taas läpäisy onkin sitten paljon vaikeampaa.
kaverin exä, joka oli juoppo, niin sen veljen kummitäti ypäjältä pääsi yliopistoon. Tosi on tämäkin tarina!!!
Ensinnäkin
amk on alempi tutkinto ja
yliopisto (maisteri) ylempi tutkinto. Molemmat tosin ovat korkeakoulututkintoja, mutta vertailukelvottomia keskenään.
Amk (alempi) valmistaa nimenomaan käytännönläheiseen työelämään, kun taas ylempi (maisteritaso) enempi teoreettiseen tutkimuskäsittelyyn.
Mitä tuohon amk verrattuna yliopistoon tulee, niin mielestäni jo kysymyksenasettelu oli väärä. Sen verran luulisi ainakin yliopistoihmisten tietävän, joten heiltä tuskin vastauksia tuohon viestiin tuli (tai ei ole opit menneet perille;)).
Sitten pieni hauska loppukaneetti, joka on kyllä totta:"Minullekkin sanottiin merkonomi-koulussa, että pärjäisin loistavasti yliopistossa"...kunhan teksti korjaantuu;)...
Jos AMK on alempi, niin mikäs se kandi sitten on? Ylempi alempi?
Kandista en tiedä muuta kuin, että se on yliopiston alempi tutkinto, luullakseni. Opetushallituksen linjauksen mukaan myös ammattikorkeakoulun alempi tutkinto on rinnastettavissa alempaan yliopistotutkintoon (käsittääkseni kandi?). Lisää tietoa saat www.oph.fi
Eikö maisteri ole ylempi ja kandi alempi? Eli amk -tutkinto on siis enempi rinnastettavissa kandin tutkintoon kuin maisterin. Vaikka eihän voi verrata tutkimuskäsitteellistä opiskelua käytännönläheiseen työelämäopiskeluun, molemmissa on varmaan oma paikkansta. Kuten meillä merkonomeillakin (mikä on muuten toisen asteen tutkinto jos joku ei tiedä).
Suomessa on koulutuksessa 3. asteella ns. duaalimalli, eli on kaksi eritasoista oppilaitosta olemassa kolmannella- eli korkea-asteella:
alempana amk
ylempänä yliopisto
korkeakoulututkintoja ovat:
ylemmät ja alemmat ammattikorkeakoulututkinnot
ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot
amk:sta saa ammattikorkeakoulututkinnon
yliopistosta saa korkeakoulututkinnon
sinänsä epäloogista kyllä, että nimityssotkujen takia (eli kun opistojen nimet muuttuivat amk:ksi) nykyään korkeakoulututkinto kuuluu siis yläkategoriaan korkeakoulututkinto (kuten myös amk-tutkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto)
alempi amk-tutkinto ei ole rinnastettavissa alempaan korkeakoulututkintoon
esim.
tradenomi ei ole rinnastettavissa kauppatieteen kandiin
vaan kauppatieteen kandi on korkeammin koulutettu kuin tradenomi (ja eri lähtökohdista, se on tarkoituskin, tradenomi käytännön myyntityöhön, kandi enemmän siitä korkeammalle suunnitteluun ja johtoon yliopistotutkinnon antamilla valmiuksilla) ylempi amk-tradenomi ei samaten ole verrattavissa kauppatieteen maisteriin, molemmat ovat vain jatkotutkintoja jos haluaa syventää osaamistaan, mutta eri lähtökohdista ja tarpeista on kysymys.
sitä se on se duaalimalli
"tradenomi käytännön myyntityöhön, kandi enemmän siitä korkeammalle suunnitteluun ja johtoon yliopistotutkinnon antamilla valmiuksilla)"
Minä en kyllä laskentatradenomina katso olevani mikään käytännön myyntityön ammattilainen. Että laajennapa vähän sitä putkinäköäsi. Liikemaailmassa on muitakin kuin myyjiä, suunnittelijoita ja johtajia.
Siis,yksinkertaistin tuossa edellä. Tarkoitin, että amk:sta saa käytännönläheisen tutkinnon, eikä akateemista korkeaa tutkintoa.
Hah, mikä on tämä "korkea tutkinto"? Mitä sitä kinaamaan. Käykää katsomassa mitä oph:n sivut sanovat kouluista. Turha väitellä keskustelupalstoilla ilman perusteita. Pitäisi ainakin yliopistoihmisten se tietää, jos niitä tässä keskustelussa onkaan. On näitä ainakin hupaisaa lukea: eipäs, juupas... Ihan kuin hiekkalaatikolla.
2.asteen todistuksilla pyritään 3.asteen kouluihin, joissa ammattikoulun ja lukion todistukset ovat samalla viivalla. Tämä on hiukan ihmeellistä kuin lukio on ehkä hiukan vaativampi koulu on joku ammattikoulu
Toisaalta jos ammattikoulu on rinnastettavissa lukioon niin miksei sitten amk yliopistoon?
Siis ammattikoulun ja lukion päättötodistukset samalla viivalla yliopistoon pyrittäessä, just joo. Ajatteles nyt vähän:
ammattikoulun todistuksella ei saa yhtään ainoata (alku)pistettä yliopistoon pyrkiessä
ylioppilastutkintotodistuksesta saa pisteitä tyypillisesti 1/3 maksimipisteistä parhaillaan ja lisäksi vielä lukion päättötodistuksesta saa pisteitä yliopistoon pyrkiessä
yliopistoon voi päästä jopa pelkällä ylioppilastutkintotodistuksella ilman että tarvitsee tehdä pääsykokeita, jos todistus on tarpeeksi hyvä, ammttikoulun todistuksesta ei saa mitään, vaikka olisi kaikista aineista paras mahdollinen arvosana
uusi ylioppilas saa ylimääräisiä pisteitä hakiessa yliopistoon
siis: yliopistoon pääsee paljon helpommin ylioppilastutkintotodistuksella ja lukion päästötodistuksella (käytännössähän kaiki sisäänpäässeet ovat lukiopohjalta siellä, paitsi muutamia tapauksia tyypillisesti opistopohjalta teknillisissä yliopistoissa, lääkiksiin, kauppiksiin, oikiksiin, humanistisiin tiedekuntiin jne. ei ole päässyt edes promillen osaa opiskelijoista ilman lukiota)
osaan tiedekunnista otetaan opiskelijoita puolet pelkällä pääsykokeella ja puolet sekä pääsykokeen että yo-tutkintotodistuksen perusteella, tällöin siis pääsykokeessa ei tarvitse menestyä niin hyvin päästäkseen yliopistoon, jos on hyvät paperit lukiosta
Itse asiassa amk-tutkinto rinnastetaan kelpoisuudeltaan alempaan korkeakoulututkintoon eli kandiin ja ylempi amk-tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon eli maisteriin.
Tietysti lähtökohdat on erilaiset, mutta jos työhön vaaditaan ylempi kk-tutkinto, voi hakea sekä maisterin tutkinnolla että ylemmällä amk-tutkinnolla. Jos vaatimus on kk-tutkinto, kaikki em. kelpaa.
Siis tottakai viranhakuehdoissa voidaan mainita, että kelpaa tämä ja tuo tutkinto ja toki amk-tutkinnot antavat oikeuden hakea joitakin samoja virkoja kuin yo-tutkinnot. Mutta ei kai tämä tarkoita, että tutkinnot ovat aina ja kaikkialla rinnastettavissa ja siis käytännössä sitten samoja jo, jos kerran kumpa vaan kelpaa mihin vaan...