Tajusin yhtenä iltana, että olen miltei koko tähän astisen elämäni elänyt tavallaan toisen ihmisen kautta... en ole ajatellut mitä itse tarvitsen ollakseni onnellinen, vaan toisen onni on riittänyt. Tai olen vaan tyytynyt siihen. Tajusin tämän kun viime viikolla näytettiin Ensirakkaus-niminen leffa telkkarissa. Ja sen jälkeen tuli ihan kauhea olo. En ole pystynyt keskittymään mihinkään sen jälkeen. Tuntuu että elän jossain tyhjiössä. Mieheni on aivan kuin siinä elokuvassa sen naisen mies, rakastaa kyllä mutta ei näytä sitä juurikaan, ei halaa spontaanisti, ei tarvitse samanlaista läheisyyttä kuin minä. Nyt mietin että lähdenkö tästä suhteesta.. koska olen joskus tuntenut todella vahvasti, ja tajusin että tässä suhteessa niin ei ole koskaan ollut. Olen oppinut tuntemaan vahvasti, mutta se on eri asia...ei se ollut aitoa rakkautta alusta lähtien. Olen puhunut tästä miehelleni, eikä hän selvästikään tajua mitä tarkoitan. Ehkä hän on liian erilainen, tunteettomampi ja kylmempi..ei ymmärrä mitä aito tunteellisuus on, ja sitä että tunteiden näyttämisen pitäisi tavallaan tapahtua itsestään kun tuntee aidosti. Mieheni sanoo että mietin liikaa. Mutta jos olisin onnellinen, niin tuskin miettisin näitä asioita? Luulen että moni muukin on jokseekin samassa tilanteessa...sellaisessa että toinen kaipaa enemmän läheisyyttä kuin toinen. Tottakai on normaalia, että välillä on tällaisia "epätasapainoja" suhteessa, mutta jos se on enemmän sääntö kuin poikkeus... Meillä ei ole vielä lapsia, mutta mies kyllä haluaisi jo niitä..minäkin, mutta nyt on herännyt suuri kysymys että olenko onnellinen tämän miehen kanssa 20 vuoden päästä. Ei siihen voi vastata kukaan, omat valinnat täytyy itse tehdä... mutta en haluaisi joutua katumaan. kannattaako teidän ulkopuolisten mielestä tämän perusteella vielä yrittää, vai onko jotkut asiat niin suuria luonnekysymyksiä ettei niihin voi lopulta vaikuttaa?
Rakkauden ja läheisyyden tarpeesta...
8
824
Vastaukset
- meillä
vaimo ilmoitti samoista asioista mulle joitakin viikkoja sitten ja kas kummaa silmäni jotenkin aukenivat kun alkoi vuodattaa sisintään mulle miks en halaa ja näytä tunteitani niin kuin ennen..noo nyt kun oma paha olokin helpotti kun purki omaa mieltänsä niin jotenkin vaan ollut oma itsensä pitkästä aikaa ja huomaa miltä hänestä on tuntunut ja nyt kun mä oon ns. normaali mä niin nyt hän sanoo että anna hänelle aikaa että tottuu muhun taas ja onnellisuus palaa hänelle...koitan siinä sitten olla täysin epävarmana tulevaisuudesta ja todellakin huomaa miltä hänestä on tuntunut. Ehkäpä joskus jos asiat vielä hyvin niin se vahvisti vaan suhdetta . Miks kaikki asiat tajuaa vaan liian myöhään...?
- uippo
Mun mies on valtavan kiltti ja huomaavainen. Se kyllä joskus halaa ja on lähellä, tekee paljon kotona, auttaa minua. Koskaan ei ole tarvinnut käskeä eikä riidellä, joskus toivoisin oma-aloitteisuutta hieman lisää. Joskus tuntuu kuin hän olisi vain nöyrä. Kuitenkin hän suunnittelee kaikki "Meidän" näkökulmastamme, kysyy aina minulta sopiiko joku vaikka tietää että saa tehdä asioita myös minulta kysymättä, että yleensä pelkkä ilmoitus riittää. Hän on opettanut minutkin huomioimaan toisen ihmisen paremmin. Ennen saatoin toimia hyvinkin ominpäin, mutten enää.
Silti tuntuu joskus siltä että ymmärtääköhän hän itsekään, että rakastaako minua vai onko tämä vain jotain tottumusta tms. Hänen edellinen suhteensa oli hyvin saman tapainen ulkopuolisen silmin (ollaan oltu samoissa kaveriporukoissa kakarasta lähtien). Tiedän etten varmasti kiltimpää ja luotettavampaa miestä ikinä saa, meill äei ole mitään ongelmia seksinkään suhteen, mutta en ole ollenkaan varma tiedostaako mies tunteensa. No, asiat on kuitenkin hyvin, toivottavasti myös jatkuu näin.- nsu
uippo, ymmärrän kirjoitustasi hyvin. Itse olen tuoreessa suhteessa miehen kanssa, joka on hyvin kiltti ja huomaavainen ja siksi minua pelottaa myös samat asiat kuin sinua. Tiedostaako ja ymmärtääkö mies omat tunteensa ja halunsa. Olen suoraan kysynyt tätä asiaa, mutta oikein mitään vastausta en ole saanut - luulen että mies ei oikein taida edes ymmärtää koko kysymystä.
Se olisí aika ikävää jos vuosien päästä vasta tiedostaisi omat tunteensa ja halunsa, mitä on vuosia pantannut sisällä. - juttu tämäkin
nsu kirjoitti:
uippo, ymmärrän kirjoitustasi hyvin. Itse olen tuoreessa suhteessa miehen kanssa, joka on hyvin kiltti ja huomaavainen ja siksi minua pelottaa myös samat asiat kuin sinua. Tiedostaako ja ymmärtääkö mies omat tunteensa ja halunsa. Olen suoraan kysynyt tätä asiaa, mutta oikein mitään vastausta en ole saanut - luulen että mies ei oikein taida edes ymmärtää koko kysymystä.
Se olisí aika ikävää jos vuosien päästä vasta tiedostaisi omat tunteensa ja halunsa, mitä on vuosia pantannut sisällä.kun mies halaa ja on kiltti auttavainen huomaavainen ym. niin sekään ei riitä...? Nyt ihmetellään tiedostaako se että se rakastaa tai halaa...ym ym...mitä te naiset oikein tahdotte tiedättekö sitä itsekään kun mikään ei tunnu riittävän teille...?????
- nuorinainen
Ollaan seurusteltu vajaa kaksi vuotta. Poikaystävästäni huomaa että hänen osaltaan on alkuhuuma jo alkanut laskea. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ei niin paljon halailua ja pussailua ja muita hellyyden osoituksia. Tiedän että hän rakastaa minua, mutta minä olen hyvin hellyyden kipeä ja kaipaan edelleen sitä alkuaikojen fiilistä... en jotenkin ole vielä valmis sellaiseen arkiseen suhteeseen, mutta on vain pakko koittaa sopeutua. Tuntuu tyhmältä alkaa väkisin kerjäämään hellyyttä. Haluaisin juuri niitä spontaaneja halauksia ja muita välittämisen merkkejä, mutta täytyy tyytyä siihen, mitä saa.
- venla
Sinun onnesi ei ole miehesi (eikä kenenkään muunkaan miehen) taskussa vaan omassa. Mikään suhde ei ole täydellinen, joten noita "epätasapainoja" löytyy aina. Merkillepantavinta on, että saman asian epätasapaino voi siirtyä puolisolta toiselle. Tarkoitan sitä, että nyt tunnet rakkauden ja läheisyyden puutetta. Muutama vuosi vierähtää ja "opit" sietämään näitä puutteita paremmin kuin hyvin. Voit jopa ihmetellä miten puolisosi on jaksanut olla kanssasi, vaikka monta vuotta jauhoit läheisyyden puutteestasi. Sitten yhtenä päivänä huomaat, että puolisosi on "oppinut" osoittamaan rakkautta ja kaipaa läheisyyttäsi. Itse et enää niin välittäisi...
- LoveCutsYou
No pistä mies seinää vasten. Sanot suoraan että et kestä tällaisessa suhteessa jossa et saa hellyyttä, jota niin kovasti kaipaat. Sanot että jos muutosta ei tule tapahtumaan lähiaikoina, niin sitten otat ja lähdet.
- herännyt
Ei se paljon auttanut. Mies omasta mielestään osoittaa hellyyttä tarpeeksi. Niinpäniin, meillä on eri käsitys siitä, mikä on riittävää.. minulle esim. se merkitsee tosi paljon, että kun toinen tulee töistä kotiin, niin hän ekana halaisi tai antaisi pusun. Mutta mies ei välttämättä noteeraa minua millään lailla, sanoo kyllä moi, mutta aloittaa sitten omat puuhansa. Joskus minulla oli parisuhde, jossa tällaiset asiat olivat itsestäänselvyyksiä, ne tulivat luonnostaan. Siksi ehkä tuntuukin niin pahalta huomata, että mieheni ei tarvitse/halua sellaista. Hän vetoaa monesti elämän kokemuksien vaikutukseen, sitä kyynistyy iän myötä jnejne...ja paskat, tuollaiset asiat ovat itsestä, omista teoista ja haluista kiinni. eihän sitä enää tarvitse murehtia jos kerran elää "onnellisessa" parisuhteessa. tiedän monia vanhoja ihmisiä jotka pitävät edelleen kädestä kiinni, näyttävät tunteensa. Ei ole samanlaista kiihkeää rakkautta, vaan toisen ihmisen kunnioittamista ja varmuutta siitä että toinen rakastaa. No joka tapauksessa, mies on loukkaantunut siitä etten riitä hänelle sellaisena kuin hän on. kyllä riittää, mutta parisuhteen ylläpito ei tapahdu itsestään, täytyy sen eteen tehdä töitä. Ja tuo välittämisen näyttäminen, edes yksi pusu töistä tullessa, kuuluu siihen minun mielestäni. Jos tällaiset on liikaa vaadittu, niin kai se sitten kertoo siitä että surullinen lopputulos on edessäpäin. En halua elää itse onnettomana. Parempi sitten yksin yksin, kuin yhdessä ja yksin. :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m3895892- 805278
Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest484306- 523921
- 523709
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo1623390Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv1003164Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky503148- 432269
- 492195