Olemme 15 v. asuneet v.-81 rakennetussa yksitasoisessa puurunkoisessa tiiliverhoillussa ok-talossa. Eilen illalla kuulin telkkaria katsoessani olkkarin ikkunan alta (seinän sisältä siis) jonkinlaista rouskutusta. Paikalle tulivat myös muut perheenjäsenet, joten kyse ei ole kuuloharhasta. Avasin ison ikkunan, jolloin ääni lakkasi eikä sitä enää illalla kuulunut. Mitään ei kyllä pokien välistäkään löytynyt.
Onko vinkkejä, mikä siellä rouskutti. Millä (mahdollisen) elukan saisi tuhottua.
Onko vinkkejä, mikä siellä rouskutti. Millä (mahdollisen) elukan saisi tuhottua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tapaus.
Hiiri.
No et ole kauaa puurunkoisessa omakotitalossa asunut
jos et hiiren rapinaa tunnista!
Olen minä muutaman kymmenen hiirtä nakittanut autotallista tässä vuosien varrella. Rapinaa en ole paljon kuullut. Vähän oudossa paikassa se hiiri kyllä tässä tapauksessa mielestäni oli.
Siellä oli sijainnin huomioiden paikalla Siiseli.
Jos rouskutus kuului kauniiden ja rohkeiden aikaan niin sitten se oli maasika.
http://www.tampere.fi/asuminen/asuminenjaterveys/tuholaiset.html
Tämä tapaus tulisi kiireesti tutkia juurtajaksaen purkuraudoittamalla ja moottorisahaamalla, sillä nuo kuvaillut oireet voisivat lievimmilänsä liittyä lahottajasieniviljelijöistä kenties kaikkein taitavenpien eli hevoskusiaisten hääräilyyn talon lämmöneristeissä ja kantavissa seinäpalkistoissa.
Astetta vakavenpi asunrakennuksen ötökkätartunta on tupajumi, joka niinikään varsin mielellänsä nakertelee talon kantavia palkistoja vastaten meidän leveysasteella hieman eteläisemmillä leveysasteilla sijaitsevia taloja vaivaavia termiittejä, joista pääsee hevoskusiaisten tapaan eroon moottorisahaamalla rakenteet auki ja myrkyttämällä avatut rakenteet mieluiten parikymmentä vuotta sitten EU-alueella kielletyillä tuholaismyrkyillä, joita voi luottamuksella ns kolmansista maista postitse tilata, sillä nykyisin EU-alueella sallitut tarkoituksiin sopivat niinsanotut tuholaismyrkyt ovat niin mietoja, että rakenteitten aukimoottorisahausmyrkytys joudutaan niitä käyttäen suorittamaan useaan kertaan.
Kaikkein vakavin kuvattuihin oireisiin sopiva ötökkä, mikäli "sitä" niin halutaan kutsua, on kuolemankello, josta tehdyn havainnon jälkeen ovat viranomaiset velvollisia laittamaan kiinteistön jokaisen nurkan alle sekä katolle sellaiset tulet, ettei se kuolemankello varmasti pääse leviämään korttelin muihin kiinteistöihin.
No, meidän talo on maalla. Uskotaan hiiriin, hallelujaa.
Muuten kävisikö noiden muiden ötökkien hävittämiseen parhaiten ddr(t), diapam vai talidomidi.
Mulla ei ole kokemusta noista lääkkeistä, mutta ötököistä sen verran on, että melkeinpä suosittelisin ötökkätorjunnan lopulliseksi ratkaisuksi tulta niiten ötököitten munille ynnä muille elimistön osille. Vaikka mä tiedän tuholaisötököistä ja niitten omakotitaloissakin vaalimista lahottajasienistöviljelmistä yhtä ja toista sekä monenmoista, on myönnettävä, etten tiedä, kuinka standardinmukaiseen omakotitalon syksyisten puitten lehdistä täysin puhdistamattomaan sadevesikouruun sikiää mitäilmeisimmin itsestään hyvinkin elinvoimainen kaste(?)matoyhdyskunta. Kiipeävätkö ne sinne pitkin ja poikin seiniä vai onko niillä jossain kehityksensä vaiheessa siivet, joilla ne sinne lentävät?
Ei nyt kannata suotta ihmisiä pelotella. Perinteisistä puutuholaisista (tupajumeista, kuolemankelloista jne.) pääsee eroon, jos rakennuksen kosteustaso pysyy tarpeeksi tarpeeksi alhaisena (alle 60%). Jos rakenteissa olisi esim. kuolemankello, niin tuolloin rakennuksen rakenteet ovat jo muutenkin päässeet pahasti kostumaan, samoin on lahottaja sienten kanssa.
Myrkkyjä on turha käyttää muiden kuin hiirten ja hevosmuurahaisten kohdalla, sillä ne eivät ratkaise lopullista ongelmaa, eli rakennuksen kosteutta. Niin, eikä ihmisenkään ole hyvä asua kosteissa tiloissa. Ja mitä vanhoihin myrkkyihin tulee, niin niitä käyttävät vain idiootit, sillä lopulta paikka jonne ne kertyvät, on itse ihminen...
Kylmien ilmojen saapuessa hiiret tulevat 100% sisätiloihin. Varmin loukku on kissa joka pyytää hiiriä. Asuttiin ennen Korsossa paritalossa ja joka kerta kun ilmat kylmeni niin alko kuulua rapinaa ja rouskutusta vähän joka puolelta. On kuitenkin yksi muukin otus joka aiheuttaa rouskutusta nimittäin nimimerkki itse. Mutta jos ääni lakkasi kun avasit ikkunan niin se on pikkunisäkäs. Hyönteiset eivät ikkunan avaamisesta säikähdä. Kokemusta on nimittäin, ampiaisista. Kerran on koettu pieniä kauhun hetkiä kun rouskutusta ja rapinaa kuului oh:n ikkuna yläosasta ja ihmettelin että mikä sieltä oikein kuuluu ja irroitin listat ja törkkäsin ruuvarin rakenteiden läpi j a voi V::::tu lauma ampiaisia ampaisi oh:seen ja meikäinen teki satasen ennätyksen. Satoja amppareita alkoi pyörimään oh:n katossa ympyrää itsae ulkopuolella. Ei muutakuin BAITIONIA hakemaan ja "mulkutus" hommiin. Ei menny kuin tunti niin kaikki oli tipahtanu. Laskin toisen oh:n ikkunalaudalta 150 kpl ja lopetin lattialla oli moninkertainen määrä ja toisella laudalla saman verran. Ettäs semmoinen tapaus. Mutta nyt ei ampparit liiku joten hiiri se on!Niin paritalo oli rakennettu -89, puuvuorattu. Hiiri tarvitsee vain 10 mm mistä se tulee sisälle.
Suosittelisin kyllä tutkimaan asian ihan kunnolla ja mahdollisesti kutsuisin ihan jonkin asiantuntijan kylään asiaa selvittämään .Tuttavan talon seinistä oli nimittäin tuholaiset (hiiret) rouskuttanut kaikki sisukset pois ja tuli tooodella kallis remppa. Talo meni miltei purkuun .Ei ehkä kannata säästää tällaisissa asioissa, vaan selvitää ne kunnolla...muuten voi tulla myöhemmin vielä kalliimpi piikki tai muutto eteen..
Rakennusurakoinnissa puhutaan pienissäkin kohteissa niin suurista rahasummista, että kiusaus epärehelliseen ja minimissänsäkin arveluttavaan rakennustapaan ryhtymisestä on sekä pää- että sivu-urakoitsijan puolella erittäinkin suuri. Tällöin jäävät esimerkiksi kilpailusyistä kustannussäästömielessä suurimmat osat länpöeristeistä asentamatta kuitenkin siten, että sekä eristeistä että niiden asennuksesta laskutetaan rakennuttajaa. Tämä on talonrakennusbisneksessä varsin yleinen käytäntö etenkin avaimet-käteen-periaatteella toteutetuissa kohteissa, koska tälläisten länpöeristeitten olemassaolon tarkistaminen on erittäin kallista puuhaa ja maksumuiehiä on vaikea löytää, jolloin on rakennuttajan itsensä omalla riskillä kustannettava rakenteitten aukimoottorisahaus länpöeristeitten toteennäyttämiseksi ja mikäli ilmenee, ettei eristeitä tällätavoin löydy, on rakennuttajan yleensä pakko nostaa siviilikanne urakoitsijaa vastaan alioikeudessa hyvityksiä saadaksensa, koska talonrakennusalalla on urakoitsijoitten toimista erittäin yleisenä käytöntönä vedota siihen, että hiiret ovat syöneet ne eristeet eikä urakoitsija tältäkään pohjalta riitelemään lähdettäessä koskaan ilmanmuuta myönnä sinänsä toki ainoastansa mahdollista inhimillistä virhettänsä.