miten lasketaan

Noin itsekin olen funtsinut tämän, mutta...kun tuo W/m2K on ajan funktiolla mielestäni sekunti !Eli kerroin 3600 pitäisi vielä mahduttaa sekaan...vai mitenkä?

U-arvo kirjoitti:

Noin itsekin olen funtsinut tämän, mutta...kun tuo W/m2K on ajan funktiolla mielestäni sekunti !Eli kerroin 3600 pitäisi vielä mahduttaa sekaan...vai mitenkä?

Teho= P=Q/t=1 J/s (1,0 W käytetty yksikkö)
Sähköenergia W=P*t (1,0 kWh yleisesti käytetty lämmitysasioissa)

Eli Watithan (W/(Km2) sulla oli jo käytössä ja ne kerrotaan vaan vuoden tunneilla.

Näin oon ymmärtänyt, korjatkaa viisaammat, jos meni väärin

U-arvo kirjoitti:

Noin itsekin olen funtsinut tämän, mutta...kun tuo W/m2K on ajan funktiolla mielestäni sekunti !Eli kerroin 3600 pitäisi vielä mahduttaa sekaan...vai mitenkä?

kilowattitunnissa on 3600 wattisekuntia.

velallinen_ kirjoitti:

kilowattitunnissa on 3600 wattisekuntia.

1W tunnin ajan on 3600Ws joka on 1Wh eli 0,001kWh.
1kW tunnin ajan tekee 1kWh.

myös kJ:sta voi tuon väännöksen tehdä eli 1kJ on 1kWs

jostain olen saanut ymmärtää, että seinien osuus talon energiahävikistä olisi vain 15% luokkaa.

suurin osa lämmöstä nousee mielellään ylöspäin, jolloin katon eristeillä suurempi merkitys, ja ilmanvaihdon mukana, jolloin iv-koneen hyötysuhteella iso merkitys.

matkustelija kirjoitti:

jostain olen saanut ymmärtää, että seinien osuus talon energiahävikistä olisi vain 15% luokkaa.

suurin osa lämmöstä nousee mielellään ylöspäin, jolloin katon eristeillä suurempi merkitys, ja ilmanvaihdon mukana, jolloin iv-koneen hyötysuhteella iso merkitys.

että seinällä ja yläpohjalla ei ole muuta eroa johtumishäviöiden suhteen kuin lämpötilaero.
Lähellä kattoa on vähän korkeampi lämpötila kuin alhaalla seinässä lähellä laittiatasoa.

Toinen käytännön ero voisi tulla ilmavuotojen suhteen paine-erojen vuoksi, mutta sitä en ala arvioimaan asiantuntemukseni puutteen vuoksi.

Käytännössä kuitenkin käytettyihin eristämisvalintoihin vaikuttaa eristämisen kustannusvaikutus. Seinän rungon paksuntaminen on kallimpaa kuin yläpohjan eristyspaksuuden parantaminen.
Käytännössä asiaa on aika helppoa lähestyä laskennallisesti (neliötä kohti):
300 mm yläpohjan lämmön eristykseen lisää noin 150 mm vaikuttaa saman kuin 200 mm seinään 50 mm lisää, eli noin 0,04 W/(m2K). Kun taas 170 mm seinään 30 mm lisää vaikuttaa enemmän eli 0,05 W/(Km2).

Mielestäni IV-koneen hyötysuhteiden erojen vaikutusta on liioiteltu eristämisen parantamiseen verrattuna. Tai oikeastaan eristämisen parantamisen vaikutusta ei olla oikein ymmärretty kokonaistalouden kannalta.

Raksu kirjoitti:

että seinällä ja yläpohjalla ei ole muuta eroa johtumishäviöiden suhteen kuin lämpötilaero.
Lähellä kattoa on vähän korkeampi lämpötila kuin alhaalla seinässä lähellä laittiatasoa.

Toinen käytännön ero voisi tulla ilmavuotojen suhteen paine-erojen vuoksi, mutta sitä en ala arvioimaan asiantuntemukseni puutteen vuoksi.

Käytännössä kuitenkin käytettyihin eristämisvalintoihin vaikuttaa eristämisen kustannusvaikutus. Seinän rungon paksuntaminen on kallimpaa kuin yläpohjan eristyspaksuuden parantaminen.
Käytännössä asiaa on aika helppoa lähestyä laskennallisesti (neliötä kohti):
300 mm yläpohjan lämmön eristykseen lisää noin 150 mm vaikuttaa saman kuin 200 mm seinään 50 mm lisää, eli noin 0,04 W/(m2K). Kun taas 170 mm seinään 30 mm lisää vaikuttaa enemmän eli 0,05 W/(Km2).

Mielestäni IV-koneen hyötysuhteiden erojen vaikutusta on liioiteltu eristämisen parantamiseen verrattuna. Tai oikeastaan eristämisen parantamisen vaikutusta ei olla oikein ymmärretty kokonaistalouden kannalta.

Näin on.

Raksu kirjoitti:

että seinällä ja yläpohjalla ei ole muuta eroa johtumishäviöiden suhteen kuin lämpötilaero.
Lähellä kattoa on vähän korkeampi lämpötila kuin alhaalla seinässä lähellä laittiatasoa.

Toinen käytännön ero voisi tulla ilmavuotojen suhteen paine-erojen vuoksi, mutta sitä en ala arvioimaan asiantuntemukseni puutteen vuoksi.

Käytännössä kuitenkin käytettyihin eristämisvalintoihin vaikuttaa eristämisen kustannusvaikutus. Seinän rungon paksuntaminen on kallimpaa kuin yläpohjan eristyspaksuuden parantaminen.
Käytännössä asiaa on aika helppoa lähestyä laskennallisesti (neliötä kohti):
300 mm yläpohjan lämmön eristykseen lisää noin 150 mm vaikuttaa saman kuin 200 mm seinään 50 mm lisää, eli noin 0,04 W/(m2K). Kun taas 170 mm seinään 30 mm lisää vaikuttaa enemmän eli 0,05 W/(Km2).

Mielestäni IV-koneen hyötysuhteiden erojen vaikutusta on liioiteltu eristämisen parantamiseen verrattuna. Tai oikeastaan eristämisen parantamisen vaikutusta ei olla oikein ymmärretty kokonaistalouden kannalta.

Viimeisen lauseen allekirjoitan täysin. Matalaenergiarakentamiseen ei todellakaan osata kiinnittää ansaitsemaansa huomiota. Kerrostalorakentajat jättävät mieluusti 5cm seinästä ja 10cm kattovilloista pois, jos sillä rahalla saa paremman näköiset keittiönkaapit. Kuulemma asunnot menevät korkeampaan hintaan kaupaksi. Sama homma koskee toki pientalogryndereitä ja rivitalorakentajia.

Seinän saa ainakin paljon helpommin vuodottomaksi kuin yläpohjan. valaa vaan sisäkuoren betonilla.

yksi vaihe puuttuu kirjoitti:

1W tunnin ajan on 3600Ws joka on 1Wh eli 0,001kWh.
1kW tunnin ajan tekee 1kWh.

myös kJ:sta voi tuon väännöksen tehdä eli 1kJ on 1kWs

Huomasin. Itse asiassa se oli tuo 'watti', joka tuli vahingossa liikaa... tunnissa on siis 3600s.

En saanut auki tuota.
Mutta muistelen lukeneeni jostain ylipoiston luentokalvosarjasta jotta viisinkertainen voi olla ilmanvuotojen määrät kivitalo vs hirsitalo.