kauneus on helppo yksinäisyys

hukattuani tasapainottomuuteni tasapainon
en tiedä mitä tekisin
tarvitsenko apua,
tasapainottavaa seuraa

kun tuntuu ettei maailmassani
ole enää asioita
vaan olen täällä pelkästään ja
yksinäistynyt vasta
vuosia itsenäistymisen jälkeen

teen elämälleni kohtaloa
kuin sellainen minulla olisi
kaikki tämä on niin paljon että
tunnen tyhjyyttä

tapahtuvat asiat
eivät tunnu enää tapahtumille
arki ei tunnu enää ollenkaan
viikonloppuja en edes huomaa

enkä niitä ihmisiä
jotka minun pitäisi
näen tyhjiä aukkoja ympärilläni
yksinäisyytenikin tuntuu katoavan

kun olen lopulta niin vieras itselleni
etten tunnistaisi jos tulisin vastaan
omina ajatuksinani
jotka ovat jonkun muun

me vaa’assa toisiamme vastaan
minulla ei ole mitään vastaan sanomista
tunnen sanattomuutta edessäsi
kun olet niin valtava sana
ettei sitä uskalla sanoa äänen

kuiskaan sen tähän
olet täyttymys
jokaiseen tyhjyyteen ja
tunteettomaan yksinäisyyteeni
olet tunne ja seura minulle

irti meistä
maailman halkaisemiseen ei tarvita veistä!